Globalisaatio: välttämätön kestävälle kehitykselle

Share |

Lauantai 26.10.2019 klo 19.48


Globalisaatio on käsitetty vain talouden ilmiöksi, jossa yritykset pyrkivät maksimoimaan voittonsa siirtämällä tuotantonsa halpojen kustannusten alueille ja minimoimaan maksamiaan veroja erilaisia veroparatiiseja hyväksi käyttäen. Tämän vuoksi vastavoimana eri puolille Eurooppaa ja Pohjois-Amerikassa vahvistunut nationalismi, jossa kaikki maan ongelmat laitetaan globalisaation ja maahanmuuton syyksi.

Suomessa on tullut tavaksi syyttää Euroopan Yhteisöä ja maahanmuuttajia kaikista niistä vaikeuksista, joita meillä nykyisin on. Me teemme asiat hyvin, mutta kaikki ulkopuoliset tahot aiheuttavat ongelmat. Jos saisimme rajat kiinni ja voisimme IMG_20170725_0071.jpgtehdä kaiken ilman ulkopuolista häirintää, asiat saataisiin kuntoon. Tällainen ajattelutapa unohtaa kokonaan useita tosiasioita, joista ensimmäinen on se, että Suomi on vähäväkinen maa. Sen seurauksena kotimarkkinat eivät riitä mihinkään merkittävään teolliseen toimintaan, vaan Suomi elää viennistä. Jos kauppasopimukset tehdään kahdenvälisesti, Suomen pienuudesta johtuen suuremmat kauppakumppanit pystyvät sanelemaan ehdot, joilla käymme kauppaa. Lisäksi, kun puhutaan ympäristönsuojelusta, niin yleensä nationalistit sanovat, että Suomi on niin pieni, ettei meidän päästöillämme ole maailmanlaajuisesti mitään merkitystä. Suomessa myös hoidetaan luonnonsuojeluasiat hyvin – toisin kuin muualla.

Niinpä. Globalisaatio ajateltuna vain talouden – tai oikeastaan pääomien – lähtökohdasta onkin pääosin haitallinen ilmiö eikä vähiten sen vuoksi, että se on pitkälti nationalistisen populismin nousun takana. Huvittavaa on, että esimerkiksi Brexitin, joka mielletään nationalistiseksi ”päätösvalta EU:lta takaisin Britanniaan”-liikkeeksi, taustalla on omaisuutensa veroparatiiseihin kätkeneitä miljardöörejä. He eivät maksa puntaakaan veroa Iso-Britanniaan ja suurin syy Brexitin ajamiseen on, että EU on tekemässä lainsäädäntöä, mikä vaikeuttaisi verotuksen välttelyä. Mutta globalisaatio ajateltuna siten, että se olisi maailman elinkelpoisuuden varmistava lähtökohta, on välttämätöntä kestävän kehityksen ja täten myös Suomen pitkäaikaisen hyvinvoinnin kannalta.

Johtuen siitä, että Suomea ei voi täysin eristää muusta maapallosta ja siitä että maapallo on rajallinen, emme voi lähteä siitä, että ympäristön tilan muutokset muualla eivät aiheuttaisi ongelmia myös Suomessa. Itse asiassa Suomenkin ympäristön tilaan parhaiten vaikuttaisivat ne toimet, jotka antaisivat suurimman ympäristölle suotuisan muutoksen sijoitettua rahasummaa kohti. Melkeinpä tärkein toimi, joka voitaisiin tehdä, on sijoittaa rahaa koulutukseen ja naisten asemaan kehitysmaissa. Nämä ovat kaikkialla osoittautuneet tehokkaimmiksi keinoiksi laskea lisääntyvyyttä. Väestönkasvu ja halu elintason nousuun ovat kaikkien ympäristöongelmien perimmäinen syy rajallisella maapallollamme.

Kehitysavun lisääminen ympäristön tilaa parantaviin toimenpiteisiin olisi juuri sitä maahanmuuttajakysymyksen hoitamista lähtöalueella, jota perussuomalaiset ovat ajaneet. Mikäli tilanne kansainvaelluksen lähtöalueilla saataisiin parannetuksi, koko maahanmuuttajakysymys pienenisi niin, ettei sen varjolla pääsisi mielipidetiedustelujen kärkeen. Lisäksi voitaisiin koko maahanmuuttokysymyksessä ottaa tavoitteeksi se, että tänne otettaisiin ensi sijaisesti naisia ja lapsia. Tämä korvaisi Suomen alhaisen syntyvyyden ja lähtökohtaisesti mahdollistaisi sen, että maahanmuuttajien kotoutuminen sujuisi hyvin. Tärkeää olisi, että mahdollisimman nopeasti työikäiset ihmiset pääsisivät töihin ja tuntisivat olonsa tervetulleeksi. Valitettava osoitus siitä, että työhön pääsy riippuu etnisestä taustasta tuli näkyviin tutkimuksessa, jossa lähetettiin työhakemuksia eri kansallisuuksien sukunimillä. Mahtava ero oli työhaastatteluihin kutsutuissa kantasuomalaisten ja somalisukunimien välillä. Tämä ero on siinä mielessä kauhistuttava, että suuri osa somalisukunimisistä on syntynytkin Suomessa. Vaikka olenkin sitä mieltä, että maahanmuuttajien pitäisi tuntea olevansa tervetulleita, olen myös sitä mieltä, ettei meidän pidä hyväksyä machokulttuuria. On lähdettävä siitä, että naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia. Tämän vuoksi maahanmuuttajiksi pitäisi ottaa ensisijaisesti naisia ja lapsia (tai jos perheitä, tulisi korostaa sitä, että miehen pääsy Suomeen perustuu siihen, että hän on vaimon ja lapsien mukana).

Kun ennen kaikkea perussuomalaiset sanovat, että Suomen aiheuttamat päästöt ovat niin pienet, ettei niillä ole maailmanlaajuisesti mitään merkitystä ja samaan aikaan ovat EU-vastaisia ja sanovat, ettei Suomi voi tehdä sellaisia päätöksiä, jotka vaikuttavat teollisuuden kilpailukykyyn, he unohtavat, että EU on yksi suurimmista taloudellisista mahdeista maapallolla. EU pyrkii aikaansaamaan yhtenäiset ympäristövaatimukset koko yhteisön alueella. Lisäksi EU:n painoarvo neuvotteluissa ympäristömääräyksistä maailmanlaajuisesti on varmaan lähes satakertainen pieneen Suomeen verrattuna. Näin ollen EU voi vaatia kaikissa neuvotteluissa, että Euroopan vaatimia ympäristömääräyksiä sovelletaan myös kaikkialla siellä, mitkä maat haluavat myydä tuotteitaan Eurooppaan. Tämä tietysti edellyttää, että globalisaation lähtökohdaksi tulee kestävä kehitys eikä yritysten voitontavoittelu.

Avainsanat: Kehitysapu, ympäristönsuojelu, maahanmuutto, Euroopan Yhteisö


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini