Taloudellinen kasvu - uhka vai mahdollisuus ympäristölle?

Share |

Torstai 29.10.2020 klo 18:11 - Mikko Nikinmaa


ETLA julkaisi 26.10. (Kangasharju, Aki, Pakarinen, Sami & Spolander, Mikko. ”Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen”. ETLA Muistio No 91) muistion ilmastonmuutoksesta. Sen pääviestinä minun lukemanani oli, että vain taloudellisen kasvun kautta voidaan estää ilmastonmuutos. Raportissa sanotaan: ”Historiallisten aikasarjojen perusteella voi jopa väittää, että ilmastoa ei enää pelasta mikään muu kuin talouskasvun lopettaminen. Osoitamme tässä kirjoituksessa, että johtopäätös on väärä. Koronakriisi ennemminkin antaa viitteitä siitä, kuinka sekaisin maailma menee, kun talouskasvu loppuu.” Kirjoittajat eivät kuitenkaan osoita yhtään mitään. Paremminkin he esittävät vain mielipiteitään, jotka pohjautuvat vanhanaikaisiin ja kestämättömiin lähtökohtiin. Lisäksi he käyttävät koronakriisin aiheuttaman talouskasvun pysähtymistä osoituksena siitä, kuinka talouskasvun pysähtyminen on katastrofiin johtava tie. Näin onkin, jos lähtökohtana ovat entiset rajattomaan talouskasvuun perustuvat lähtökohdat. Mutta paremminkin koko koronakriisi osoittaa, että kasvuun pohjautuva talousajattelu on tullut tiensä päähän. Se on syynä koko pandemiaan ja kriisiä ei saada ratkaistuksi perinteisten taloudelliseen kasvuun pohjautuvien keinojen kautta.

Kasvuun perustuvan talouden teoriat ovat toimineet maailman sivu siksi, että vasta viime vuosikymmenien kuluessa maapallon rajat ovat tulleet vastaan. Lisäksi esimerkit menneisyydestä, jotka osoittavat teknologian kehittymisen mahdollistaneen kasvun jatkumisen ovat kaikki tapahtuneet aikana, jolloin maapallon rajat eivät olleet tulleet vastaan. No, kirjoittajat ovatkin kaikki kansantaloustieteilijöitä, joten heiltä tuskin voikaan odottaa tietoa siitä, miksi tämänhetkiset ympäristön tilan ongelmat osoittavat kasvun rajojen tulleen vastaan.

Itse asiassa ilmastonmuutos on jo nykyteknologian keinoin ratkaistavissa oleva ongelma paitsi, jos lämpötilan nousu pääsee niin suureksi, että ikirouta rupeaa sulamaan ja sen alla olevat metaanivarastot vapautuvat ilmakehään. Tuolloin lämpötila jatkaa nousuaan – ja nousuvauhti vain kiihtyy riippumatta ihmisen teoista. Siksi ilmastonmuutoksen torjumisella on kiire. Ilmastonmuutosta paljon pahempi ongelma on mielestäni se, että maan viljavuus on ruvennut pienenemään ja kasvien hyönteispölytys heikkenemään. Tämä on kriittistä sen vuoksi, että maataloustuotantoa lisänneet keinot, lannoitus ja tuholaismyrkkyjen käyttö, ovat tulleet tiensä päähän. Niiden käytön lisäämisellä ei enää saavuteta suurempia satoja vaan lisätään ilmeneviä haittoja. Kun maan viljavuus vähenee ja väkiluku vielä kasvaa, on uutta maata otettava viljelykäyttöön. Uuden maan viljavuus on heikompaa kuin aiemman viljelymaan alun perin ja luonnonvaraisten eläinten elinpiirit pienenevät. Sen seurauksena niiden yhteydet ihmisiin lisääntyvät ja koronaviruksen kaltaisten eläimistä ihmiseen siirtyvien taudinaiheuttajien esiintymisen todennäköisyys kasvaa.

Taloudelliseen kasvuun pyrkimisen sijasta meidän tulisikin muuttaa koko ajatteluamme. BKT:n sijasta pitäisi siirtyä käyttämään jonkinlaista hyvinvointi-indeksiä. Lisäksi pitäisi keksiä keino, jolla taloudellinen eriarvoisuus saadaan pienennetyksi. Kun luin raportin, siinä oli useita hyviä ehdotuksia toimiin, joita ympäristön tilan parantamiseksi tulisi tehdä. Kuitenkaan mikään niistä ei vaadi taloudellista kasvua vaan sen, että ihmiskunnan hyvinvointi asetetaan ensisijaiseksi päämääräksi ja henkilökohtaisen hyödyn saavuttaminen muuttuu toissijaiseksi.

Avainsanat: ilmastonmuutos, kasvun rajat


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini