Aja hiljaa isi nyt vain...

Share |

Tiistai 21.6.2022 klo 15:16 - Mikko Nikinmaa


Paluu muisteloihin, kun kaikilla oli kuplavolkkari ja suosittu lapsen laulama laulu kehotti isää ajamaan töihin hiljaa ”niin sitten illalla leikitään”. Tuo aika oli 1960-lukua, jolloin maapallolla oli ihmisiä kolmisen miljardia ja autoja Suomessa 500 000, kun niitä nyt on vajaat kolme miljoonaa. Silloisella kulutustasolla ja ihmismäärällä maapallo olisi hyvin riittänyt ihmiskunnan vuotuiseen kulutukseen eikä ilmaston muutoskaan olisi huolena. Paluu vanhoihin hyviin aikoihinhan on kaikkien populistien haave. Siinä vain unohdetaan, että ihmisten määrä maapallolla on melkein kolminkertaistunut, keskimääräinen kulutustaso moninkertaistunut ja kuilu köyhien ja rikkaiden maapallon alueiden välillä suurentunut huimasti: kun 1970 maapallon köyhimmän ja rikkaimman 25 %:n BKT:n ero oli 10-kertainen, 2010 se oli yli 20-kertainen. Jos voisimme palata vanhoihin hyviin aikoihin 1960-luvulla niin, että kaikki silloiset demografian ja talouden tunnusluvut olisivat voimassa, kaikki ympäristön tilasta huolestuneet hyppisivät riemusta.

Mutta tekstini otsikko ei johtunut halusta palata menneeseen, vaan siitä, mitä voitaisiin tehdä nyt. Bensiinin hintahan on viime syksystä noussut huimasti. Tähän on kaksi syytä. Ensimmäinen, ja kaikille ilmiselvä, on se, että Venäjän hyökättyä Ukrainaan venäläisen öljyn osto Euroopassa on lähes loppunut ja kun yksi suurimmista öljyn myyjistä on pois markkinoilta, markkinoilla olevan öljyn määrä vähenee ja hinta nousee. Öljy-yhtiöt ovatkin viime kuukausina tehneet ennätysmäisiä voittoja, Ukrainan sodan ansiosta. Toinen syy on se, että öljyn tuottajat ovat tietysti huomanneet, että öljytuloja saa enää vain vähän aikaa, kun fossiilisista polttoaineista luovutaan. Niinpä ne maksimoivat voittonsa niin kauan kuin öljytuotteilla on menekkiä.

Lämpötilat ovat eri puolilla maapalloa nousseet nopeammin ja korkeammalle kuin on ennustettu. Onkin melko varmaa, ettei lämpötilan nousua pystytä rajoittamaan Pariisin ilmastosopimuksessa toivottuun 1.5 asteeseen. Kuitenkin kaikki toimet, jotka tehdään lämpötilan nousun rajoittamiseksi vähentävät muutoksen suuruutta ja siten haitallisia vaikutuksia luontoon ja ihmiseen. Sen sijaan, että voivotellaan bensiinin hinnan nousua ja vaaditaan hinnan laskua, jotta käytetyn polttoaineen määrä voisi säilyä ennallaan, voitaisiinkin hyväksyä se, että hinnan nousun takia autoa käytetään vähemmin. Tällöinhän öljyn kokonaiskulutus vähenee ja sen myötä hiilidioksidipäästöt.

Polttoaineen kokonaiskulutusta vähentäisi tehokkaasti myös ajonopeuden lasku. Kun 1970-luvulla oli öljykriisi, määrättiin kattonopeus. Se vähensi polttoaineen kokonaiskulutusta selvästi. Tekemällä samanlainen määräys nyt, esimerkiksi määräämällä 80 km/h kattonopeus, bensiininkulutus vähenisi noin 15 % nykyisestä. Tämä vähentäisi sekä bensiinin hinnannousun vaikutusta kulkukustannuksiin että hiilidioksidipäästöjä. Ja ainut haitta olisi se, että matkaan kuluisi nykyistä hieman pidempi aika. Mutta sen verran epämukavuutta kai voisi odottaa ihmisten hyväksyvän ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

Avainsanat: ilmastonmuutos, bensiinin hinta, ajonopeus


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini