Pitäisikö ilmastotoimia viivyttää sähkön hinnan nousun vuoksi? NO EI!

Keskiviikko 31.8.2022 klo 16:33 - Mikko Nikinmaa

Nyt kun sähkön hinta on noussut pilviin, ovat useat tahot ruvenneet vaatimaan, että ilmastotoimia pitäisi viivyttää, jotta sähkön hintaa saataisiin lasketuksi. Erityisen kovaäänisiä ovat olleet perussuomalaiset, joiden mielestä tämänhetkiset ilmastosuunnitelmat ovat täysin järjettömät ja ajavat Suomen haaksirikkoon. Ilmastotoimien viivyttäminen olisi kuitenkin askel Venuksen tielle. Eli ne samat tahot, jotka ovat niin huolestuneita rahallisen velan jättämisestä jälkipolville, eivät piittaa lainkaan siitä, onko ilmasto ihmiselämälle kelvollinen.

Melkein puolet suomalaisista on edelleenkin sitä mieltä, ettei mitään merkkejä ilmastonmuutoksesta ole. He naureskelevat IPCC:n kauhuraportoinnille väittäen, etteivät mitkään raporteissa esitetyt skenaariot ole toteutuneet. Ja sitä paitsi, Suomi on asujamäärältään niin vähäinen, ettei millään täällä tehdyillä toimilla ole maailmanlaajuisesti mitään merkitystä. Tuo väite ei aivan pidä paikkaansa. Yhden suomalaisen hiilijalanjälki on sama kuin 20-50 afrikkalaisen. Kun meitä on 5,5 miljoonaa, tämä tarkoittaa, että vastaamme 110-275 miljoonaa afrikkalaista. Jos vähentäisimme hiilidioksidin tuotantomme henkeä kohti puoleen nykyisestä, sen merkitys olisi sangen huima. Sitä paitsi hiilidioksidipäästöjen vähentäminen henkeä kohti puoleen nykyisestä jo tällä hetkellä ei olisi mikään mahdottomuus. Tuskin kukaan perussuomalainenkaan on sitä mieltä, että ruotsalaiset ovat köyhiä. Kuitenkin keskimääräisen ruotsalaisen tämänhetkinen hiilijalanjälki on vain puolet suomalaisen vastaavasta.

Sähkön hinnannousuhan ei johdu ilmastotoimista vaan siitä, että olemme olleet liian riippuvaisia fossiilisista polttoaineista energiantuotannossakin. Nyt kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja käyttää fossiilista energia-asettaan Eurooppaan, kärsimme siitä, että emme ole ajoissa luopuneet fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Mikäli nyt tehdään toimia, jotka suosivat fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa, tilannehan vain pahenee.

IPCC:n raportit eivät valitettavasti ole olleet kauhuraportointia. Minkä ensimmäisissä raporteissa ennustettiin tapahtuvan alhaisella todennäköisyydellä, on viimeisissä muuttunut lähes varmaksi. Tänä vuonna tapahtuneiden ilmiöiden on ennustettu sattuvan vasta 2050. Ja tapahtumiahan riittää. Keski- ja Etelä-Euroopassa ei ole ollut koskaan niin kuumaa ja kuivaa kuin tänä kesänä. Tämän vuoden metsäpaloissa vapautunut hiilidioksidimäärä on suurempi kuin koko Euroopan Yhteisön vuodessa tuottama hiilidioksidi. Tuhannet ihmiset ovat kuolleet rankkasateiden aiheuttamiin tulviin Pakistanissa, osassa Intiaa, USA:ta ja Australiaa. Helleaalto Kiinassa on pahempi kuin ainakin 500 vuoteen. Grönlannin jäätikkö on sulanut ennätystahtia, minkä seurauksena merien vedenpinta on noussut keskimäärin yli 30 senttiä. Arktisten alueiden ikirouta on ruvennut sulamaan niin, että sulaneen roudan alapuolelta voi päästä vapautumaan metaania, mikä on parikymmentä kertaa hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu.

Venuksen tie. Niin Venuksen lämpötilahan on 400-500 astetta. Siihen on onneksi matkaa. Mutta jos metsät palavat ja metaani vapautuu, kun ilmastotoimet jätetään tekemättä, joudutaan nopeasti kierteeseen, jossa lämpötila vain nousee. Eli jyrkkä EI ilmastotoimien viivyttämiselle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, fossiiliset polttoaineet, energiantuotanto

Eihän tämän pitänyt tapahtua - tuulivoimaloita ilman tukia

Torstai 30.8.2018 klo 14:58 - Mikko Nikinmaa

Vain pari vuotta sitten "talouden asiantuntijat" ja "energia-asiantuntijat" yhteen ääneen sanoivat, ettei tuulivoimasta koskaan voi tulla Suomessa kannattavaa ja että tämän vuoksi tuulivoimaan haaskatut tuet vain vääristävät kilpailua ja aiheuttavat sen, että energiantuotanto kannattavin keinoin kärsii. Nämä mielipiteet tulivat mieleeni, kun nyt luin uutiset, joiden mukaan Suomessa on tehty tai tekeillä 2-3 tuulipuistoa täysin ilman valtion tukirahoitusta. Jos kerran tuulivoiman tuotanto ei kannata ilman valtion massiivista tukirahoitusta, kuinka tämä on mahdollista? Ja jos kerran riippumattomuus tukieuroista on tässä tapauksessa mahdollista, eikö olisi tarkkaan syytä miettiä, miten muista kilpailua vääristävistä valtion tukimiljardeista voisi luopua. Niitähän voisi vaikka siirtää koulutuksen ja tutkimuksen tuiksi - aloille, joiden menestyksestä Suomen tulevaisuus riippuu; tukien hyöty ei ehkä näy ensi vuonna tai edes yhden eduskuntakauden aikana, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut karsiminen on jo haittaamassa tämänhetkistä tilannetta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, energiantuotanto, tuulienergia

Vihreä ongelma: vastustaako ydinvoimaa vai ilmastonmuutosta?

Torstai 26.7.2018 klo 12:01 - Mikko Nikinmaa

Kun nyt kaikilla pohjoisen pallonpuoliskon mantereilla hikoillaan yhtaikaa ennätyshelteiden kourissa, ovat ilmastomuutoksen epäilijät sulaneet kuumuuteen. Jotain pitäisi tehdä hiilidioksidin tuotannon vähentämiseksi ja erityisesti fossiilisten energiantuotantokeinojen korvaamiseksi.

Vaihtoehtoisten energiantuotantokeinojen käyttöönotossa täytyy ottaa huomioon niiden omat hiilidioksidipäästöt, vaikutukset muuhun maankäyttöön, vaikutukset muihin ihmisen selviämismahdollisuuksiin, muut sosiaaliset vaikutukset ja nopeus, jolla hiilidioksidipäästöjä saadaan vähennetyksi - mikä johtuu suurimmaksi osaksi energiantuotantomenetelmän kehitystilasta.

Kun nämä mittarit yhdistetään, ylivoimaisesti huonoin energiantuotannon keino on biopolttoaineiden tuotannon laajamittainen lisääminen. Ensinnäkin, kun mikä tahansa kasvimateriaali poltetaan energian saamiseksi, siinä syntyy hiilidiksidia ainakin yhtä paljon kuin fossiilisten polttoaineiden käytössä. Itse asiassahan fossiliset polttoaineet ovat maan uumeniin varastoitunutta kasvimateriaalia. Se, että bioenergiantuotannon voi sanoa olevan ilmastoystävällistä perustuu kokonaan siihen, että kasvaessaan kasvit ottavat ilmasta hiilidioksidia eli ovat hiilidioksidinieluja. Nyt jos kasvin polttoa lisätään, täytyy myös kasvun lisääntyä, jotta hiilidioksidin nettotuotantoa ei tapahdu. Pahimmillaan siihen, että tasapainoon käytön lisääntymisen jälkeen päästään, voi kulua vuosikymmeniä. Lisäksi kaikki maa, joka biopolttoaineiden tuotantoon käytetään, on poissa esimerkiksi ruoan tuotannosta. On esimerkiksi laskettu, että jopa kolmannes Yhdysvaltojen koko pinta-alasta pitäisi käyttää bio-energiakasvien tuotantoon, jos nykyinen energiankulutus haluttaisiin korvata niillä. Pelkistetysti voidaankin sanoa, että ympäristötietoinen europpalainen voi biopolttoaineella tankatessaan viedä ruoan afrikkalaisen lapsen suusta.

Vesivoiman osalta tämänhetkinen tilanne on se, että paljon energiaa kuluttavissa maissa suunnilleen kaikki soveltuvat joet on valjastettu energiantuotantoon ja missä näin ei ole, vaikutukset mankäyttöön ja esim. kalastukseen ovat suuria voimaloiden rakentamisen yhteydessä. Vuoroveden, aaltovoiman ja merivirtojen käyttö avaa tulevaisuudessa suuret energiantuotantomahdolliuudet, mutta tällä hetkellä ollaan suurelta osalta vasta kehitysvaiheessa.

Tuulivoimaa on ruvettu käyttämään yhä lisääntyvässä määrin. Sen ongelmina ovat tila, melu ja haitat linnuille ja lepakoille.Haitat ovat kuitenkin minusta selvästi etuja pienemmät. Aurinkovoima on sekä maankötöllisesti että muuten hyvä vaihtoehto. On laskettu jopa, että mikäli kaikki rakennusten katot muutettaisiin aurinkopaneeleiksi jopa puolet maapallon tämänhetkisestä energiankulutuksesta pystyttäisiin tuottamaan. Aurinkovoimaan liittyy kutítenkin yksi ongelma, yö, jota ei pystytä ratkaisemaan ennen kuin akkuteknologia on riittävän kehittynyttä. Geeoterminen energia veisi sekä vähän tilaa että olisi muuten haitaton, mutta sen käyttöönotto on vasta kokeiluasteella. Geotermisen energian mahdollisuuksista antaa hyvän kuvan tuliperäinen Islanti, jossa muun kuin liikenteen tarvitsemasta energiasta lähes kaikki on geotermistä.

Jäljelle jää sitten ydinvoima, joka on sotateollisuuden ansiosta pitkälle kehittynyt eikä aiheuta suuria maankäytön ongelmia. Sen pahimmat puolet ovat voimaloiden kalleus ja jätteen pitkäaikaiset säteilyhaitat. Minun täytyy kuitenkin sanoa, että jos paljon promillea pienemmällä riskillä voi välttää sen, että lämpötila maapallolla nousee kestämättömäksi, niin otettakoon riski, josta voidaan siirtyä riskittömimpiin vaihtoehtoihin kun menetelmät kehittyvät. Esinerkiksi Saksassa luopuminen ydinvoimasta on aiheuttanut merkittävän fossiilisten energiantuotantomuotojen käytön lisääntymisen - sen vuoksi vihreä ongelma.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: energiantuotanto, uusiutuva energia, fossiilise polttoaineet

Biotalous, puunpoltto ja turpeen energiakäyttö

Sunnuntai 5.3.2017 klo 13:40 - Mikko Nikinmaa

Minusta biotalouden pitäisi olla uusien ratkaisujen keksimistä siten, että uusiutuvasta luonnosta kehitettäisiin ympäristöä säästäviä uusia tuotteita eikä sitä, että toteutetaan vanhoja tulevaisuuden kannalta huonoja ratkaisuja. Ympäristölle hyödyllisiä uusia ratkaisuja, jotka myös toisivat taloudellisia hyötyjä lähialueille, olisivat ensinnäkin pitkäkuituisen havupuun käytön kehittäminen kankaiden tuotantoon. Jos puukuitu voisi korvata puuvillan, ympäristölle koituisi suunnattomia hyötyjä hyönteismyrkkyjen ja muiden kasvinsuojeluaineiden sekä veden käytön vähentymisessä. Lisäksi koko se mahtava viljelyala, joka nyt käytetään puuvillan viljelyyn, voitaisiin käyttää ruokakasvien kasvatukseen, mikä helpottaisi köyhien alueiden ihmisten ravinnonsaantia. Toiseksi, suomalainen kasvinviljely voisi siirtyä perinteisestä viljanviljelystä, joka huonosti sopii pohjoiseen ilmanalaamme, erilaisten maustekasvien viljelyyn, jotka voisivat olla Suomen vahvuus. Syynä tähän on se, että kasvukauden aikana aromiaineita kertyy pitkän valoisan ajan ansiosta suomalaisiin kasveihin paljon enemmän kuin etelämmässä kasvaviin. Nykyinen tukipolitiikka suosii kuitenkin sitä, että mitään uutta ei tehdä vaan asiat säilytetään ennallaan. Yksilötasolla on selvää, että jos entisenkaltaisesta tuotannosta saa tietyn varman tulon, ei kannata siirtyä uuteen, jonka epäonnistuessa kukaan muu ei auta.

Sen sijaan "biotalous" on nykymenolla hyvin vanhakantaisten ratkaisujen käyttöä (biotalous on tarkoituksella lainausmerkeissä, kun se ei minusta ole biotaloutta allaolevista syistä). Ensimmäinen ihmetykseni aihe on se, että turvevoima yhdistetään biotalouteen. Oikeastihan turpeen käyttö energiantuotannossa on pahempaa kuin kivihiilen. Poltettava turve on usein tuhansia vuosia vanhaa - eli uusiutumatonta. Lisäksi turpeen tuotannon ja käytön aikana vapautuu ilmakehään metaania, joka on monin verroin pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Turpeen voi sanoa olevan hyvä energianlähde vain jos kieltää ilmastomuutoksen ja minkään ihmisen toimien vaikutuksen siihen. Seuraavana vanhakantaisena asiana voi pitää puun polttoa. Metsä toimii hiilidioksidinieluna kasvaessaan. Silloin kun sitä poltetaan, se on yhtä lailla hiilidioksidia vapauttavaa kuin öljyn poltto. Sitä paitsi poltettua puuta on hankala käyttää muihin tarkoituksiin kuten rakentamiseen, huonekaluihin tai tulevaisuuden kankaisiin. Puun polton ja puun kasvun eriyttäminen hiilidioksidijalanjäljessä voisikin toimia puun käytön ohjaamisessa polttamista pitkäkestoisempiin käyttöihin, jolloin puun hakkaus ei johtaisi heti hiilidioksidin vapautumiseen. Lopuksi biodieselinkään teko ei ole kovin edistyksellistä: sehän perustuu ajatukseen, että öljyn käyttöön perustuva moottori on käytössä tulevaisuudessakin. Kuitenkin nyt näyttää todennäköiseltä, että autojen pääasialliseksi käyttövoimaksi tulee sähkö. Tällöin tulevaisuuden nimissä kannattaisi laittaa innovointi- ja investointipanoksia sähkön varastointikeinoihin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: energiantuotanto, uusiutuvat luonnonvarat, kestävä kehitys