Ilmastomuutoksen torjuminen rakentamisessa

Tiistai 23.10.2018 klo 16:17

Sementtiteollisuus ja betonin käyttö rakentamisessa ovat suuria hiilidioksidin tuottajia ihmisen toiminnassa. Näin ollen ilmastomuutosta torjuttaessa pitäisi pyrkiä välttämään betonitalIMG_0227.JPGojen rakentamista. Onneksi tälle olisikin vaihtoehto jopa kerrostaloissa. Talot voitaisiin tehdä puusta. Tällöin hakattuun puuhun keräytynyt hiili olisi pois kierrosta jopa satoja vuosia - niin kauan kuin talo kestää. Tämä olisi todellista biotaloutta eikä hakkuiden lisääminen rakentamiseen olisi Suomen hiilidioksidinielujen kannalta lyhyellä aikavälillä haitallista. Lisäksi suomalainen sahateollisuus saisi merkittävän lisämarkkinan. Puun käytöstä näin olisi vaikeata keksiä mitään haitallista ja siirtymisen betonirakentamisesta puurakentamiseen voisi sangen helposti tehdä veroja ja maksuja ohjailemalla. Valtio voisi tehdä niin, että maksuohjauksella rakentaminen siirtyisi puurakentamiseen.

Ilmastomuutoksen torjumisen kannalta saavutettaisiin hyödyt sekä sitä kautta, että betoni/sementtiteollisuuden suuri hiilijalanjälki lähes katoaisi että metsänhakkuiden muuttumisella lyhytaikaisesti hiilineutraaleiksi. Tämähän ei tapahdu, jos hakattu puu käytetään polttoaineeksi. Tällöin lyhytaikaisesti hiilidioksidikuorman lisääntyminen on jopa suurempi kuin vastaavan energiamäärän tuottamisessa fossiilisilla polttoaineilla. Miksiköhän ilmastonmuutosta "biotaloudella" vastustava hallitus ei tätä yksinkertaista ja metsänomistajia hyödyttävää ajatusmallia ole voimakkaasti ajanut? 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hiilijalanjälki, sementtiteollisuus, puutalot

Onko kasvissyönti automaattisesti ekologista?

Lauantai 24.3.2018 klo 17:09 - Mikko Nikinmaa

Kasvissyönnin yhdeksi tärkeimmistä syistä on perusteltu sen ympäristöystävällisyyttä. Erityisesti on toistettu sitä, kuinka se on paljon lihansyöntiä parempi ilmastonmuutoksen uhatessa. Molemmat voivatkin pitää paikkaansa, mutta eivät automaattisesti kuten alla olevat perusteet osoittavat.

Jos kasvissyönti perustuu suurelta osin soijan käyttöön, sen ympäristö- ja jopa ilmastoystävällisyys ovat kovasti kyseenalaisia. Suurin osa soijasta (80 %) käytetään eläinten rehuna, mutta merkittävä määrä sitä on kasvissyöjien käyttämää. Soijan tuotantoalan lisääminen on ehkä tärkein syy Amazonasin sademetsien hakkuisiin, joten sen viljely pienentää metsien hiilidioksidinielua merkittävästi. Lisäksi soijan kuljetus eri muodoissaan aiheuttaa merkittävän hiilidioksidijalanjäljen. Nämä kaksi tekijää käytännössä poistavat eron, joka soijaan perustuvan kasvissyönnin ja lihansyönnin välillä periaatteessa on ilmastoystävällisyydessä. Kun sitten soijantuotanto käyttää paljon tuholaismyrkkyjä sekä vettä ja varsinkin nautaeläinten laidunnus ylläpitää maiseman ja biotooppien monimuotoisuutta tuleekin paikalliseen eläintuotantoon perustuvasta lihansyönnistä kokonaisuudessaan ympäristöystävällisempää kuin soijaa tärkeänä osana käyttävästä kasvissyönnistä.

Yleisestikin kasvissyönnissä pitäisi käyttää vain lähituotettuja kasveja, koska kuljetus lisää nopeasti kasvien käytön hiilijalanjälkeä. Toisaalta Suomessa kasvihuoneissa talviaikaan tuotettujen kasvien hiilijalanjälki voi olla jopa suurempikin kuin etelästä lentorahtina tuotujen tuotteiden lämmitykseen ja valaistukseen kuluvan energian takia. Kun kasvintuotantoon usein liittyy tuholaismyrkkyjen käyttö, aiheutuu siitä merkittävä ympäristöhaitta.

Niinpä, jotta kasvissyönti olisi ekologista, sen pitäisiIMG_20170728_0035.jpg perustua luomupohjaiseen lähituotantoon. Vaikka tämä onkin mahdollista täällä, missä väestötiheys on alhainen, merkittäviä ongelmia aiheutuu, kun ihmismäärä on suuri. Kymmentä miljardia lähestyvän ihmismäärän ruokkiminen ympäristölle kestävällä tavalla on haaste, joka vaatii innovatiivisia, uusia ratkaisuja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hiilijalanjälki, tuholaismyrkyt, maataloustuotanto

Talous ja ympäristö - eikö meidän pitäisi ajatella tulevaisuutta?

Sunnuntai 10.12.2017 klo 12:41 - Mikko Nikinmaa

Se, että Suomen hiilijalanjälki suureni viime vuonna, oli vain pikku-uutinen. Tämän tapahtuminen samaan aikaan kun useissa Euroopan maissa pystytään vähentämään erilaisia ympäristökuormia on mielestäni hälyyttävää. Suomen toimet ovat käpertymässä menneisyyteen eivätkä etsimässä ratkaisuja siihen, miten tulevaisuudessakin ympäristömme olisi hyvälaatuinen. Yhtenä harvoista maista Suomi ei toteuta EU:n meridirektiiviä (Ahvenanmaa on saanut erivapauden olla noudattamatta sitä) ja yritystuet tukevat perinteisiä tapoja mm. energiankäytössä samaan aikaan kun tuet ovat huimasti vähentyneet esimerkiksi uusien puupohjaisten innovaatioiden - ja mahdollisesti tuotteiden - tekemiseltä. Tämä on tapahtunut yhtaikaisesti, kun perinteisen metsäpolitiikan tueksi on valjastettu koko Suomen poliittinen EU-koneisto. Jos jokin edelläolevista esimerkeistä olisi tapahtunut yksin, ongelma ei olisi suuri, mutta kaikki yhdessä osoittavat tilanteen olevan vakava. Suomessa näyttää nyt olevan vallalla lyhytaikaisten taloudellisten hyötyjen maksimoimisen ilmapiiri, jossa voidaan kokonaan unohtaa se, että ympäristö ja talous eivät ole ristiriidassa vaan tulevaisuuden kannalta talouden tulisi toimia ympäristön ehdoilla. Kaikki muu on käpertymistä menneisyyteen - kun Suomessa on vähän väkeä, niin menneisyyshakuisten talouden piirien mielestä ympäristöön ei tarvitse kiinnittää huomiota. Ulkomaiden ongelmat eivät koske meitä, menneisyyteen käpertyjät ajattelevat. Niin ei saisi olla, vaan meidän tulisi katsoa tulevaisuuteen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hiilijalanjälki, yritystuet, ympäristön tila

Biodiesel - vanhakantaista tulevaisuutta

Perjantai 14.4.2017 klo 18:06 - Mikko Nikinmaa

Yksi suurimmista panostuksista, joita biotalouden nimissä Suomessa ollaan tekemässä, on biodieselin tuotanto. Tämä tapahtuu samaan aikaan kun maailmanlaajuisesti on huomattu, että dieselmoottorit henkilöautojen voimanlähteenä ovat tulleet tiensä pähän aiheuttamansa ilmansaastumisen takia. Ehkä näkyvin dieselmoottoreihin liittyvä ongelma oli Volkswagenin päästötestihuijaus. Sen jälkeen dieselmoottorien käyttöä on rajoitettu useissa kaupungeissa ja useat henkilöautojen valmistajat ovat luopumassa dieselautoista parissakymmenessä vuodessa. Vaikka raskas maaliikenne ja laivat edelleen tarvitsevat dieselpolttoainetta, sen tarpeen voi täten odottaa vähenevän voimakkaasti (ja merenkulkukin on enenevässä määrin siirtymässä nesteytetyn maakaasun (LNG:n) käyttöön). Niinpä hallitus ei todellisuudessa ole luomassa tulevaisuutta, vaan tekemässä menneisyyteen pohjautuvia tulevaisuuden ratkaisuja. Tämä ei ole biotulevaisuutta vaan taas yksi osoitus siitä, että biotalouden nimissä meille markkinoidaan biomenneisyyttä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: fossiiliset polttoaineet, hiilijalanjälki, biotalous, ilmasomuutos