Sekä ilmastoahdistus että ilmastonmuutoskielteisyys haittaavat ilmastonmuutoksen torjuntaa

Perjantai 18.8.2023 klo 18.44 - Mikko Nikinmaa

Kun eräille tahoille ilmastomuutoksesta saarnaaminen on tullut päätehtäväksi, on joutunut miettimään, mitä ilmastomuutossaarnoilla saa aikaan. Vastaus on, eipä juuri mitään. Kun tuomiopäivän profeetat julistavat, että kuljemme tuhoa kohti, niin ihmiset miettivät mielessään, että käynpä nyt Kreikassa, kun siellä vielä voi käydä ennen kuin tulee liian kuuma. Jotkut ihmiset sulkevat korvansa kokonaan moisilta saarnoilta ja elävät elämäänsä kuin ennenkin bensan hinnan korkeutta valittaen – se on vihervasemmiston syytä.

Yhtä lailla ilmastonmuutoksen kieltäjät saavat vain suurta vahinkoa aikaan. Yhden kylmän kevään sanotaan osoittavan, ettei muutosta olekaan. Koko ilmastonmuutos on vihervasemmiston haihattelua tarkoituksena estää yhteiskunnan toiminta entiseen tapaan.

Kummankaan ääripään mieleen ei juolahda, että ilmastonmuutos on toki tosiasia, mutta että meillä on sekä tekniset että taloudelliset keinot pysäyttää muutos. Tämä edellyttää kuitenkin uudenlaista ajattelua, joka unohtaa niin kansallisvaltiot kuin taloustieteen jatkuvan kasvun aksiooman. Meidän täytyy ruveta tajuamaan, että me kaikki ihmiset elämme rajallisella pallolla, missä Suomessa tehdyt päätökset vaikuttavat Naurusaarilla ja Nigerian väestönkasvulla on merkitystä Miehikkälässä. Ja toisin kuin ilmastonmuutoksen vastustajat sanovat, Suomi ei ole niin pieni. Me olemme vähäväkinen, mutta kulutustottumuksemme ovat sellaisia, että hiilijalanjälkemme on suunnilleen sama kuin 100 miljoonan afrikkalaisen.

Tarvittavista muutoksista jotkut maksavat, toiset ovat taloudellisesti kannattavia – jos ilmastopolitiikkamme on kunnianhimoista. Tästä ovat esimerkkinä lukuisat ulkomaisten yritysten investointiaikeet Suomeen. Jos täällä otetaan lähtökohdaksi se, että katsotaan, mitä muualla tehdään ja toimitaan vasta sitten, investointeja ei ole enää tulossa ja muutumme nopeasti EU:n nettomaksajasta nettosaajaksi. Ehkä se onkin Perussuomalaisten päämäärä; EU:n budjettiin laitettu raha on väärin, vaikka se, että Suomi on nettomaksaja, osoittaa meidän olevan hyvinvoiva (jotka ovat hyötyneet useita kymmeniä miljardeja EU:sta).

EU on toiminut ja voi toimia jatkossakin ilmastotoimien edeltä kävijänä. EU kun on taloudellinen jättiläinen, jonka päätöksiä eivät edes Kiina ja Yhdysvallat voi jättää huomiotta. Kun Euroopassa päädytään johonkin ratkaisuun, myös niiden on toimittava samoin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hiilijalanjälki, vihreä siirtymä, taloudellinen kasvu, EU

Suomalaisetko ympäristöystävällisiä - faktat sanovat muuta

Maanantai 17.7.2023 klo 18.54 - Mikko Nikinmaa

Kun puhutaan ympäristön pilaamisesta, suomalaisten yleinen kommentti on: ”Kyllähän me hoidamme asiat esimerkillisesti, mutta kun eivät ne muut.” Tuo omahyväinen asenne vaatisi faktoja, joiden perusteella väitteen voisi tehdä. Sen vuoksi olen yrittänyt etsiä tekijöitä, jotka tukisivat väitettä. Valitettavasti en ole niitä löytänyt. Paremminkin on niin, että suomalainen ympäristöystävällisyys rajoittuu vain puheisiin. Suomen tilanteen pitää kohtuullisena vain harva asutus, eurooppalaisessa mittakaavassa olemme paljon keskiarvoa huonompia useissa ympäristöasioissa.

Ensimmäisenä voisi ottaa yleisen luonnonvarojen kulutuksen. Siinä Suomi sijoittuu kymmenen eniten henkeä kohden kuluttavan maan joukkoon edellään Euroopassa vain Luxemburg, Belgia ja Tanska. Suomalaiset kuluttavat maapallon luonnonvaroja niin paljon, että meidän viisi miljoonaa asukastamme vastaa yli sataa miljoonaa afrikkalaista.

EU on kieltänyt useiden ympäristöä saastuttavien tuholaismyrkkyjen käytön. Käytölle voidaan kuitenkin saada poikkeuslupia. Suomessa niitä on haettu tänä vuonna toiseksi eniten Euroopassa, 18 kpl. Ero esimerkiksi Ruotsiin on järkyttävän suuri, siellä kun on haettu vai yksi poikkeuslupa myrkkyjen käytölle.

Keksimääräisen suomalaisen hiilijalanjälki on suunnilleen kaksinkertainen verrattuna keskimääräiseen ruotsalaiseen, vaikka ilmasto-olomme ovat melkein samat ja molemmissa on pitkät välimatkat. Niinpä Suomi aiheuttaa yhtä paljon ilmastonmuutosta kuin asukasluvultaan kaksinkertainen Ruotsi.

Suomalaiset tuottavat jätettä henkeä kohti noin 100 kiloa EU:n keskiarvoa enemmän vuodessa. Yli kuudensadan kilon vuotuinen jätekuorma henkeä kohden on Euroopan kuudenneksi suurin. Ero Ruotsiin on jälleen huima. Siellä tuotetun jätteen määrä on noin 200 kg vuodessa Suomea pienempi henkeä kohden.

Kierrätystä suomalaiset ovat pitäneet maassamme hyvin toimivana, kun meillä on tehokas pullonpalautus ja paperia on kerätty ikiajat. Tässäkin täytyy tuottaa kissanhännän nostajille pettymys. Kun Euroopan maissa kierrätetään materiaaleista keskimäärin 49 % on Suomen prosenttiosuus vuonna 2021 ollut vain 39.

Yllä olevat faktat osoittavat aika yksiselitteisesti sen, minkä vuoksi EU:n on aiheellista puuttua Suomen ympäristöpolitiikkaan. Vaikka Suomi on harvaanasuttu ja metsäinen maa, ympäristö otetaan harvoin huomioon muuten kuin puheissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tuholaismyrkyt, ylikulutus, hiilijalanjälki, kierrätys

Vihreä siirtymä vaaliteemaksi - se on katse tulevaisuuteen

Maanantai 9.1.2023 klo 20.09 - Mikko Nikinmaa

Kun poliittisten puolueiden puheita ja kannatuksen muutoksia seuraa, näkee selvän päälinjan. Oppositiopuolueet, erityisesti viime aikoina kannatustaan nostanut Perussuomalaiset, ratsastaa konservatismilla. Mitään muutoksia ei pitäisi tehdä, ilmastotoimista olisi syytä luopua ja niiltä osin kuin voidaan, fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa ja autoliikenteessä tulisi jatkaa. Tämä on Perussuomalaisten lisäksi kaikkien populistipuolueiden päähaave: halutaan palata entisiin hyviin aikoihin.

Mutta mahtaako haaveilu vanhoista hyvistä ajoista olla keino tulevaisuudesta selviämiseksi? Nythän asia on niin, että kaikessa taloudellisessa toiminnassa energiantuotannosta teollisuuteen uudet investoinnit ja tuotantotavat pyrkivät ratkaisuihin, joissa hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni, fossiilisista polttoaineista luovutaan ja niistä valmistettu muovi korvataan muilla materiaaleilla. Kun tämä on lähtökohta, niin taloudellisen menestyksen takeeksi ja sitä kautta yhteiskunnan hyvinvoinnin peruspilariksi tuleekin kaikki se, jota Perussuomalaiset vastustavat.

Vihreä siirtymä on koko Pohjolan valttikortti maailmantaloudessa. Täällä energiantuotanto on jo melkein kokonaan fossiilisista polttoaineista riippumatonta ja sähkönsiirtoverkot hyvälaatuisia. Tätä taustaa voivat kaikki teollisuusyritykset, jotka haluavat vähentää hiilijalanjälkeä, hyödyntää investoinneissaan. Hiilivapaa teräs, vetytalous jne. ovat kaikki Suomen uusia kilpailuvaltteja, jotka perustuvat Perussuomalaisten kammoamaan vihreään siirtymään.

Miksi ihmiset suurin joukoin sanovat äänestävänsä Pohjois-Korean tielle vievää menneisyyteen haikailua eivätkä uusia mahdollisuuksia tuovaa vihreää siirtymää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, hiilijalanjälki, puoluekannatus

Kun Suomi on niin pieni, meidän teoillamme ei ole merkitystä ilmastomuutoksen torjunnassa - virheellinen väite

Torstai 25.11.2021 klo 13.16 - Mikko Nikinmaa

Meitä suomalaisia on vain viisi miljoonaa, joten sillä mitä me teemme, ei ole mitään merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Me suomalaiset hoidamme asiat hyvin, meitä ei pidä rankaista tiukoilla ilmastonmuutoksen torjuntamääräyksillä. Suurien ilmastomuutoksen aiheuttajien kuten Kiinan ja Intian pitää ensin ruveta vähentämään päästöjään.

Nämä kolme lausetta summaavat melkein puolen Suomen väestön kannan ilmastomuutoksen torjuntatoimiin. Siksi on aiheellista tarkastella lauseiden paikkaansa pitävyyttä. On totta, että useimmissa maissa ei tehdä läheskään samanlaisia ilmastotoimia kuin Suomessa. Osittain tästä syystä niiden tuotteet ovat halvempia kuin Suomen teollisuuden ja ympäristömääräysten puuttumisen vuoksi useat kehittyneiden maiden, kuten Suomikin, yritykset ovat ruvenneet valmistamaan tuotteita halpamaissa. Mutta käytännöllisesti katsoen kaikki saastuttavalla tekniikalla tehdyt tuotteet myydään rikkaisiin maihin. Niinpä voi sanoa, että olemme ulkoistaneet ilmastonmuutoksen aiheuttamisen, kun ostopäätöksiemme taustalla on halpa hinta. Olen sitä mieltä, että meidän hiilijalanjälkeemme pitäisi laskea myös se, miten aiheutamme ilmastonmuutosta ostotottumuksillamme. Jos tämä tehdään, voi arvioida Suomen hiilijalanjäljen 2-3-kertaistuvan. Niinpä kaikkien ilmastomuutoksen torjuntaan Suomessa ja muissa rikkaissa maissa kriittisesti suhtautuvien tahojen pitäisi välittömästi lopettaa halpojen tavaroiden osto paljon saastuttavista maista: näin saataisiin tehokkaimmin vähennetyksi paljon saastuttavien maiden päästöjä. (Samalla saavutettaisiin se ilo, että yritykset rupeaisivat investoimaan kotimaahan, kun halpa hinta ei enää ratkaisisikaan tuotteen menestystä.)

Meitä suomalaisia on vain viisi miljoonaa, mutta jokainen meistä aiheuttaa 10-30-kertaisen ympäristökuorman verrattuna keskimääräiseen afrikkalaiseen. Siispä Suomen hiilijalanjälki on sama kuin 50-150 000 000 asukkaan afrikkalaisen valtion. Tämä ei enää olekaan kovin pieni. Jos sitten halpaostoksiemme aiheuttama ympäristökuorma lasketaan mukaan, Suomi vastaa 100-450 000 000:n asukkaan afrikkalaista maata. Yhtäkkiä osuutemme ilmastonmuutoksen aiheuttamisessa nousee prosenttiin. Tämä ei enää olekaan mitätön osuus maailman hiilijalanjäljestä. Totta tietysti on, että yhden kiinalaisen hiilijalanjälki ylittää jo yhden suomalaisen hiilijalanjäljen. Mutta kun suuri syy tähän on, että rikkaiden maiden kuluttajat ostavat halpatuotteita, ostoksien lopettaminen kunnes ympäristömääräykset tulevat Euroopan tasolle olisi tehokas keino vähentää kasvihuonekaasuja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hiilijalanjälki, halpatuonti, Kiina

Ennätyslämmin 2020 - mitä voisimme tehdä

Sunnuntai 3.1.2021 klo 19.27 - Mikko Nikinmaa

Viime vuosi oli Suomessa kautta aikojen lämpimin. Maapallon kokonaislämpötiloissa viimeiset kuusi vuotta ovat olleet kuuden lämpimimmän vuoden joukossa. Arktisen alueen merijään pinta-ala oli pienin koskaan mitattu arktisen kesän aikana. Kuten kaikki ilmastoennusteet sanovat, arvaamattomien sääilmiöiden tiheys on lisääntynyt: Amerikassa aakkoset eivät riittäneet Atlantilla syntyneiden hurrikaanien nimiin; eri puolilla maailmaa rankkasateiden aiheuttamat tulvat ovat tuhonneet asutusta ja viljelysmaata; kuivat kaudet ovat tuhonneet satoja ja olleet ennätysmäisten maastopalojen taustalla esimerkiksi Kaliforniassa, Australiassa ja Siperiassa; lunta on satanut Floridassa kun Suomessa on saatu vettä.

Aina kun ilmastomuutoksen vastaisista toimista puhutaan, ilmastoskeptikot sanovat, että niitä ei kannata tehdä taloudellisista syistä: ne kun maksavat. Tämän ajattelutavan mukaan tekemättä jättäminen ei maksa mitään. Kuitenkin käytännössä ilmastomuutokseen liittyvien vahinkojen korvaamiseen käytetty vakuutusraha on suunnilleen 150 miljardia €. Tämän vahinkosumman arvellaan olevan korkeintaan 10 % todellisista suoranaisista vahinkokustannuksista, eli ilmastomuutoksen aiheuttamat suorat kustannukset ovat jo 1-2 biljoonaa euroa. Tämä suunnaton rahasumma ei siis ilmastomuutoksen kieltäjien mielestä ole rahallinen kustannus. Ja se on vain vakuutettavissa oleva materiaalinen kustannus.

Hyvä ehdotus onkin se, että ilmastomuutoksen aiheuttamat kustannukset sisältyisivät tuotteiden tai palvelujen hintaan. Nyt kun USA:n presidentti vaihtuu, tämä voisi olla mahdollista: EU ja USA yhdessä edustavat niin suurta osaa maailmankaupasta, että näiden alueiden yhteinen päätös voisi riittää siihen, että asia toteutuisi.

EU ilmastotekojen edelläkävijänä ei ole aivan tuulesta temmattu ajatus. EU:n hiilijalanjälki on viime vuosina pienentynyt ja on nykyisin pienempi asukasta kohti kuin Kiinan, USA:n, Venäjän ja Japanin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: imastonmuutos, hiilijalanjälki

Mainoksissa kaikki on ekologista

Torstai 24.10.2019 klo 9.58 - Mikko Nikinmaa

Viime aikojen mainoslauseissa minun huomioni on ruvennut kiinnittymään siihen, että kaikkea mainostetaan ekologisena. Myös päättäjien puheissa tuntuu, että kaikki ratkaisut tehdään "ekologiset näkökohdat huomioiden". Jaa, kunpa molemmat olisivatkin totta.

Mutta totuus on kaukana mainoslausesta tai juhlapuheista. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, kun Aalto-yliopiston kansantaloustieteilijät tekivät arvion siitä, miten liikenne saataisiin hiilineutraaliksi 2030 mennessä. Puuttumatta muuhun, yksi asia nosti karvani pystyyn. Kun näytti siltä, ettei esitys saanut kannatusta, juontaja kysyi: "Onkohan tavoite tehty liian tiukaksi?" Siis, me päätämme, mitä on asetettava tavoitteiksi ja ympäristön muutokset joustavat aikataulujemme mukaan. Toinen minua kovasti ärsyttävä juttu on se, että lähtökohtaisesti muiden pitäisi tehdä muutoksia ja taloudellisia uhrauksia, mutta meidän Suomessa ei mitään, kun "Me hoidamme asiat jo nyt hyvin". Kuitenkin, jos kulutus kaikkialla maapallolla olisi yhtä suurta kuin meillä, luonnonvarojen käyttö kaksinkertaistuisi.

Mutta sitten mainontaan. Yhdessä mainoksessa puhuttiin ekologisesta puuvillasta. Vaikka minunkin vaatteeni ovat pääasiassa puuvillaa, siitä ei parhaalla tahdollakaan saa ekologista. Tuo Pohjois-Amerikan orjuuden pääsyy, nykyisin vedenimijä ruokakasvituotannolta ja hyönteismyrkkyjen suurin käyttökohde voisi muka olla ekologinen? Puuvillatuotannon seurauksena kuolee miljoonia lintuja vuodessa. Jo tällä hetkellä olisi haluttaessa suurin osa puuvillasta korvattavissa puukuidusta tehtävällä kankaalla - se olisi paljon ekologisempaa ja jos maailmanlaajuisesti ekologisen puuvillan mainostamiseen käytetyt rahat siirrettäisiin puukuitukankaan kehittämiseen, voitaisiin sangen nopeasti päästä tilanteeseen, jossa puuvillatuotannon ekologiset haitat olisivat pieniä.

Sitten ekoturismi. Matkailija voi aluksi lentää Buenos Aitesiin ja lähteä sitten sieltä Antarktiksen risteilylle. Näiden ekoturismiristeilijöiden päästöt ovat merkittävin Antarktiksen vesen pilaaja eikä lentäminen Euroopasta Argentiinaankaan aivan päästötöntä ole. Vaikka tämä onkin ääriesimerkki, matkailu eksoottisiin luontokohteisiin aiheutta kaikkialla merkittävän ekologisen kuorman, josta voisi helposti tinkiä.

Tässä oli vain pari esimerkkiä, mutta niitä näkee mainoksissa enenevässä määrin. Valitettavasti on niin, että päämääränä ekologisuuden käytössä mainonnassa on kulutuksen lisääminen, mikä sellaisenaan on ei-ekologista. Ekologinen vaihtoehto olisi kulutuksen vähentäminen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hiilijalanjälki, ympäristön saastuminen, matkailu, kulutus

Ilmastomuutoksen torjuminen rakentamisessa

Tiistai 23.10.2018 klo 16.17

Sementtiteollisuus ja betonin käyttö rakentamisessa ovat suuria hiilidioksidin tuottajia ihmisen toiminnassa. Näin ollen ilmastomuutosta torjuttaessa pitäisi pyrkiä välttämään betonitalIMG_0227.JPGojen rakentamista. Onneksi tälle olisikin vaihtoehto jopa kerrostaloissa. Talot voitaisiin tehdä puusta. Tällöin hakattuun puuhun keräytynyt hiili olisi pois kierrosta jopa satoja vuosia - niin kauan kuin talo kestää. Tämä olisi todellista biotaloutta eikä hakkuiden lisääminen rakentamiseen olisi Suomen hiilidioksidinielujen kannalta lyhyellä aikavälillä haitallista. Lisäksi suomalainen sahateollisuus saisi merkittävän lisämarkkinan. Puun käytöstä näin olisi vaikeata keksiä mitään haitallista ja siirtymisen betonirakentamisesta puurakentamiseen voisi sangen helposti tehdä veroja ja maksuja ohjailemalla. Valtio voisi tehdä niin, että maksuohjauksella rakentaminen siirtyisi puurakentamiseen.

Ilmastomuutoksen torjumisen kannalta saavutettaisiin hyödyt sekä sitä kautta, että betoni/sementtiteollisuuden suuri hiilijalanjälki lähes katoaisi että metsänhakkuiden muuttumisella lyhytaikaisesti hiilineutraaleiksi. Tämähän ei tapahdu, jos hakattu puu käytetään polttoaineeksi. Tällöin lyhytaikaisesti hiilidioksidikuorman lisääntyminen on jopa suurempi kuin vastaavan energiamäärän tuottamisessa fossiilisilla polttoaineilla. Miksiköhän ilmastonmuutosta "biotaloudella" vastustava hallitus ei tätä yksinkertaista ja metsänomistajia hyödyttävää ajatusmallia ole voimakkaasti ajanut? 

1 kommentti . Avainsanat: hiilijalanjälki, sementtiteollisuus, puutalot

Onko kasvissyönti automaattisesti ekologista?

Lauantai 24.3.2018 klo 17.09 - Mikko Nikinmaa

Kasvissyönnin yhdeksi tärkeimmistä syistä on perusteltu sen ympäristöystävällisyyttä. Erityisesti on toistettu sitä, kuinka se on paljon lihansyöntiä parempi ilmastonmuutoksen uhatessa. Molemmat voivatkin pitää paikkaansa, mutta eivät automaattisesti kuten alla olevat perusteet osoittavat.

Jos kasvissyönti perustuu suurelta osin soijan käyttöön, sen ympäristö- ja jopa ilmastoystävällisyys ovat kovasti kyseenalaisia. Suurin osa soijasta (80 %) käytetään eläinten rehuna, mutta merkittävä määrä sitä on kasvissyöjien käyttämää. Soijan tuotantoalan lisääminen on ehkä tärkein syy Amazonasin sademetsien hakkuisiin, joten sen viljely pienentää metsien hiilidioksidinielua merkittävästi. Lisäksi soijan kuljetus eri muodoissaan aiheuttaa merkittävän hiilidioksidijalanjäljen. Nämä kaksi tekijää käytännössä poistavat eron, joka soijaan perustuvan kasvissyönnin ja lihansyönnin välillä periaatteessa on ilmastoystävällisyydessä. Kun sitten soijantuotanto käyttää paljon tuholaismyrkkyjä sekä vettä ja varsinkin nautaeläinten laidunnus ylläpitää maiseman ja biotooppien monimuotoisuutta tuleekin paikalliseen eläintuotantoon perustuvasta lihansyönnistä kokonaisuudessaan ympäristöystävällisempää kuin soijaa tärkeänä osana käyttävästä kasvissyönnistä.

Yleisestikin kasvissyönnissä pitäisi käyttää vain lähituotettuja kasveja, koska kuljetus lisää nopeasti kasvien käytön hiilijalanjälkeä. Toisaalta Suomessa kasvihuoneissa talviaikaan tuotettujen kasvien hiilijalanjälki voi olla jopa suurempikin kuin etelästä lentorahtina tuotujen tuotteiden lämmitykseen ja valaistukseen kuluvan energian takia. Kun kasvintuotantoon usein liittyy tuholaismyrkkyjen käyttö, aiheutuu siitä merkittävä ympäristöhaitta.

Niinpä, jotta kasvissyönti olisi ekologista, sen pitäisiIMG_20170728_0035.jpg perustua luomupohjaiseen lähituotantoon. Vaikka tämä onkin mahdollista täällä, missä väestötiheys on alhainen, merkittäviä ongelmia aiheutuu, kun ihmismäärä on suuri. Kymmentä miljardia lähestyvän ihmismäärän ruokkiminen ympäristölle kestävällä tavalla on haaste, joka vaatii innovatiivisia, uusia ratkaisuja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hiilijalanjälki, tuholaismyrkyt, maataloustuotanto

Talous ja ympäristö - eikö meidän pitäisi ajatella tulevaisuutta?

Sunnuntai 10.12.2017 klo 12.41 - Mikko Nikinmaa

Se, että Suomen hiilijalanjälki suureni viime vuonna, oli vain pikku-uutinen. Tämän tapahtuminen samaan aikaan kun useissa Euroopan maissa pystytään vähentämään erilaisia ympäristökuormia on mielestäni hälyyttävää. Suomen toimet ovat käpertymässä menneisyyteen eivätkä etsimässä ratkaisuja siihen, miten tulevaisuudessakin ympäristömme olisi hyvälaatuinen. Yhtenä harvoista maista Suomi ei toteuta EU:n meridirektiiviä (Ahvenanmaa on saanut erivapauden olla noudattamatta sitä) ja yritystuet tukevat perinteisiä tapoja mm. energiankäytössä samaan aikaan kun tuet ovat huimasti vähentyneet esimerkiksi uusien puupohjaisten innovaatioiden - ja mahdollisesti tuotteiden - tekemiseltä. Tämä on tapahtunut yhtaikaisesti, kun perinteisen metsäpolitiikan tueksi on valjastettu koko Suomen poliittinen EU-koneisto. Jos jokin edelläolevista esimerkeistä olisi tapahtunut yksin, ongelma ei olisi suuri, mutta kaikki yhdessä osoittavat tilanteen olevan vakava. Suomessa näyttää nyt olevan vallalla lyhytaikaisten taloudellisten hyötyjen maksimoimisen ilmapiiri, jossa voidaan kokonaan unohtaa se, että ympäristö ja talous eivät ole ristiriidassa vaan tulevaisuuden kannalta talouden tulisi toimia ympäristön ehdoilla. Kaikki muu on käpertymistä menneisyyteen - kun Suomessa on vähän väkeä, niin menneisyyshakuisten talouden piirien mielestä ympäristöön ei tarvitse kiinnittää huomiota. Ulkomaiden ongelmat eivät koske meitä, menneisyyteen käpertyjät ajattelevat. Niin ei saisi olla, vaan meidän tulisi katsoa tulevaisuuteen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hiilijalanjälki, yritystuet, ympäristön tila

Biodiesel - vanhakantaista tulevaisuutta

Perjantai 14.4.2017 klo 18.06 - Mikko Nikinmaa

Yksi suurimmista panostuksista, joita biotalouden nimissä Suomessa ollaan tekemässä, on biodieselin tuotanto. Tämä tapahtuu samaan aikaan kun maailmanlaajuisesti on huomattu, että dieselmoottorit henkilöautojen voimanlähteenä ovat tulleet tiensä pähän aiheuttamansa ilmansaastumisen takia. Ehkä näkyvin dieselmoottoreihin liittyvä ongelma oli Volkswagenin päästötestihuijaus. Sen jälkeen dieselmoottorien käyttöä on rajoitettu useissa kaupungeissa ja useat henkilöautojen valmistajat ovat luopumassa dieselautoista parissakymmenessä vuodessa. Vaikka raskas maaliikenne ja laivat edelleen tarvitsevat dieselpolttoainetta, sen tarpeen voi täten odottaa vähenevän voimakkaasti (ja merenkulkukin on enenevässä määrin siirtymässä nesteytetyn maakaasun (LNG:n) käyttöön). Niinpä hallitus ei todellisuudessa ole luomassa tulevaisuutta, vaan tekemässä menneisyyteen pohjautuvia tulevaisuuden ratkaisuja. Tämä ei ole biotulevaisuutta vaan taas yksi osoitus siitä, että biotalouden nimissä meille markkinoidaan biomenneisyyttä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: fossiiliset polttoaineet, hiilijalanjälki, biotalous, ilmasomuutos