Ennätyslämmin 2020 - mitä voisimme tehdä

Sunnuntai 3.1.2021 klo 19:27 - Mikko Nikinmaa

Viime vuosi oli Suomessa kautta aikojen lämpimin. Maapallon kokonaislämpötiloissa viimeiset kuusi vuotta ovat olleet kuuden lämpimimmän vuoden joukossa. Arktisen alueen merijään pinta-ala oli pienin koskaan mitattu arktisen kesän aikana. Kuten kaikki ilmastoennusteet sanovat, arvaamattomien sääilmiöiden tiheys on lisääntynyt: Amerikassa aakkoset eivät riittäneet Atlantilla syntyneiden hurrikaanien nimiin; eri puolilla maailmaa rankkasateiden aiheuttamat tulvat ovat tuhonneet asutusta ja viljelysmaata; kuivat kaudet ovat tuhonneet satoja ja olleet ennätysmäisten maastopalojen taustalla esimerkiksi Kaliforniassa, Australiassa ja Siperiassa; lunta on satanut Floridassa kun Suomessa on saatu vettä.

Aina kun ilmastomuutoksen vastaisista toimista puhutaan, ilmastoskeptikot sanovat, että niitä ei kannata tehdä taloudellisista syistä: ne kun maksavat. Tämän ajattelutavan mukaan tekemättä jättäminen ei maksa mitään. Kuitenkin käytännössä ilmastomuutokseen liittyvien vahinkojen korvaamiseen käytetty vakuutusraha on suunnilleen 150 miljardia €. Tämän vahinkosumman arvellaan olevan korkeintaan 10 % todellisista suoranaisista vahinkokustannuksista, eli ilmastomuutoksen aiheuttamat suorat kustannukset ovat jo 1-2 biljoonaa euroa. Tämä suunnaton rahasumma ei siis ilmastomuutoksen kieltäjien mielestä ole rahallinen kustannus. Ja se on vain vakuutettavissa oleva materiaalinen kustannus.

Hyvä ehdotus onkin se, että ilmastomuutoksen aiheuttamat kustannukset sisältyisivät tuotteiden tai palvelujen hintaan. Nyt kun USA:n presidentti vaihtuu, tämä voisi olla mahdollista: EU ja USA yhdessä edustavat niin suurta osaa maailmankaupasta, että näiden alueiden yhteinen päätös voisi riittää siihen, että asia toteutuisi.

EU ilmastotekojen edelläkävijänä ei ole aivan tuulesta temmattu ajatus. EU:n hiilijalanjälki on viime vuosina pienentynyt ja on nykyisin pienempi asukasta kohti kuin Kiinan, USA:n, Venäjän ja Japanin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: imastonmuutos, hiilijalanjälki