Miksi kirkas juomavesi tappaa kaloja mutta kelpaa ihmisen juotavaksi

Maanantai 29.5.2017 klo 11.25 - Mikko Nikinmaa

Yksi asia, joka maallikkoa usein ihmetyttää on, että meidän kirkas, bakteeriton juomavetemme useimmiten tappaa siihen joutuvat kalat. Syy tähän on se, että juomaveden kemikaalikäsittely turvottaa kiduksia, minkä seurauksena kalat tukehtuvat, kun paksuuntuneen kiduksen läpi ei ehdi kulkeutua riittävässä määrin happea elintoimintojen ylläpitämiseksi. Meillä juomavesi ei mene hengityspinnoille vaan suoleen, jossa se ei vaikuta lainkaan hapensaantiin. Kun vielä useimmat ravintoaineet kuljetetaan suolen seinämän läpi kantajavälitteisesti, ei suolen seinämän paksuuntuminen, vaikka sitä tapahtuisikin, vaikuttaisi juuri lainkaan ravintoaineiden kulkeutumiseen. Tämän takia se, mikä on tappavaa kaloille, on jokseenkin ilman haittoja ihmiselle. Tähän täytyy tietysti lisätä se varaus, että mikäli juomaveden kemikaalit vielä tappavat suoliston mikrobeja, suoliston bakteerikirjon muutoksilla voi olla vaikutuksia ravinnon hyväksikäyttöön ja imeytymiseen.

Ylläolevasta syystä juomaveden UV-käsittely bakteerien tappamiseksi on vähiten haitallinen muille eliöille, koska vaikutuset rajoittuvat vain UV-lampun sijaintikohtaan. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä käsittely, jos pitkät vesijohtoputket on pidettävä bakteerittomina. 

Järvien (mm. Littoistenjärvi) kunnostus kemikaaleilla

Lauantai 20.5.2017 klo 20.18 - Mikko Nikinmaa

Muun muassa Littoistenjärvi lähellä Turkua on ainakin lyhytaikaisesti saatu kirkasvetiseksi laittamalla veteen polyalumiinikloridia. Yhdiste (tai ennen kaikkea sen alumiini) muodostaa huonosti veteen liukenevan kompleksin vettä rehevöittävän ravinteen, fosfaatin kanssa. Alumiini-ioni on kuitenkin hyvin myrkyllinen erityisesti kiduksin hengittäville eläimille. Tämä onkin näkynyt kunnostuksen yhteydessä: kemikaalikäsittely on aiheuttanut sangen paljon kalakuolemia.

Kun kolmisenkymmentä vuotta sitten vesistöjen happamoituminen oli suurin ympäristöuutinen, vesien alumiinipitoisuuden nousua pidettiin yhtenä tärkeimmistä kalakuolemia aiheuttavista tekijöistä. Hyvin alhaisissa pH-arvoissa alumiini esiintyy suoraan myrkyllisenä vapaana ionina. Rehevissä järvissä pH ei koskaan ole niin alhainen, että tällaista myrkyllisyyttä esiintyisi. Sen sijaan korkeammissa pH-arvoissa alumiini muodostaa hydroksideja, jotka sakkautuvat kidusten pinnalle. Tämä vähentää eläinten hapensaantia ja tappaa ensin eläimet, jotka tarvitsevat paljon happea. Näin ollen ensimmäisinä kaloista kuolevat lohet ja siiat, sitten ahven ja lahna. Sen sijaan särki, hauki ja ruutana säilyvät hyvin hengissä. Selkärangattomista kohtuullisen varhain kuolevat ravut ja simpukat.

Polyalumiinikloridia käytetään pitämässä juomavesikin kirkkaana. Kirkas vesi ei suinkaan tarkoita, että vesi on eläimille haitaton. Käyttämämme juomavesi on usein tappavaa kaloille, erityisesti paljon happea tarvitseville lohikaloille. Niinpä - järven kunnostus ei välttämättä tarkoita sitä, että tehtäisiin paremmat olot eläimille: asia voikin olla täysin päinvastoin. Kemikaalein kirkastettu vesi voikin olla eläimille tappava.