Verotus ilmastomuutoksen torjunnassa ja ympäristön tilaa parantamassa

Perjantai 19.4.2019 klo 13:02

Kun maailman onnellisimpien maiden listat ovat taas tulleet julki, niin niissä ovat järkiään olleet kärjessä maat, joissa ansiotulon verotus on korkeaa. Lisäksi kun verrataan Suomen tuloveron progressiivisuutta muihin Pohjoismaihin, se on selvästi alhaisempaa. Tuloveroa on myös lukuisia vuosia laskettu, mistä on seurauksena ollut, että yhteisistä varoista maksetut koulutus, lasten, vanhusten ja terveydehoito ovat kaikki ruvenneet kärsimään suuremmasta ja suuremmasta resurssointiongelmasta. Lyhyesti sanottuna: kaikki haluavat hyvinvointiyhteiskuntaamme kuuluvat palvelut, mutta kukaan ei DSC_0016.JPGhaluaisi niistä maksaa itse. Äärimmilleen vietynä ajattelu näkyy perussuomalaisten ehdotuksissa: usean miljardin menot voitaisiin kattaa kehitysapu lopettamalla ja maahanmuutto estämällä, vaikka niihin kuluvat rahasummat ovat paljon pienempiä. Raha ilmeisesti kasvaa puussa heti kun toisennäköisien auttaminen lopetetaan.

Tuloveron alentamisen sanotaan aina tuovan lisää työpaikkoja. Tästä ei kuitenkaan ole mitään todisteita. Sen sijaan on havaintoja siitä, kuinka eriarvoisuus aina kasvaa, kun tuloveroja lasketaan ja verojen progressiivisuutta pienennetään. Itse olen sitä joukkoa, jota tuloveron alentamisen pitäisi erityisesti houkutella: hyvätuloinen asiantuntija. Kuitenkin siinä joukossa, jonka pitäisi juosta alempien verojen toivossa, minusta tuntuu, että elinpaikan valinnassa painavat kaikki ne syyt, jotka tekevät kokrean veroasteen maat maailman onnellisimmiksi. Vasta niiden jälkeen mainitaan se, että voisihan se verotuskin olla pienempi, jos vain yärkeät palvelut pystytään hoitamaan. 

Edellä oleva vuodatus liittyy siihen, mikä äsken Sitran reportissa tuotiin esiin: pitäisi alentaa tuloveroa ja alennuksen vuoksi tarvittava raha kerätä haittaveroina. Periaatteessa olenkin sitä mieltä, että erilaisilla lisämaksuilla voidaan ohjata ihmisten ja yritysten kulutustottumuksia. Mutta sitten kun ruvetaan miettimään sitä, mikä on tehokkainta ympäristön tilan auttamista, muuttuukin tilanne. Vähävaraiset ihmiset joutuvat käyttämään joitakin asioita, jotka ovat perustellusti haittaverojen kohde kun taas hyvätuloiset pystyvät välttämään niitä. Tällöinhän tuloveron alentaminen haittaveroa käyttämällä tarkoittaa tulonsiirtoa vähävaraisilta hyvätuloisille. Tämän kompensoimiseksi SITRAn raportissa esitetään, että vähävaraisille korvattaisiin koituvat lisämenot. Minusta kaikkein paras ilmastomuutosta ja ympäristön tilan heikkenemistä estävä verotus olisi tuloveron jyrkkä progressio. Sitä voisi kutsua ilmastoprogressioksi. Perusteet tälle ovat alla:

1. Tiettyn tulotason yläpuolella suurin osa ylimääräisestä tulosta voidaan käyttää tarpeettomaan kulutukseen. Tämä väistämättä aiheuttaa ympäristökuormaa, jota voitaisiin välttää. Tarpeeton kulutus siis lisääntyy tulojen kasvaessa, joten käyttämällä ilmastoprogressiota sekä vähennetään eriarvoisuutta että suojellaan ympäristöä.

2. Korkea tulotaso ja rikkaudet saavutetaan lainana tulevilta sukupolvilta. Mitä suurempi tulotaso on, sitä suurempi lainan määräkin on. Näin ollen ilmastoprogressio olisi lainan ja sen korkojen maksamista. Jos tätä vastustaa, voi sanoa, että henklö on niin ahne, että mieluummin menee ensimmäisessä luokassa katastofiin kuin hyväksyy sen, että lastemme ja lastenlastemme hyvinvointi riippuu takaisin maksamastamme lainasta.

Minä, hyvätuloinen asiantuntija, olisin valmis siihen, että tuloveroani nostettaisiin kymmenen prosenttia ilmastomuutoksen ja muun ympäristön tilan heikkenemisen torjumiseksi. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tulovero, haittavero, kulutus, kestävä kehitys, eriarvoisuus

Myrkkyvaunut, joista harvat tiesivät: yleinen mentaliteetti, jolla ympäristöasioihin suhtaudutaan

Maanantai 9.4.2018 klo 10:07 - Mikko Nikinmaa

Jaa. Eihän meillä Suomessa voi mitään sattua. Mitä nyt bensiinin lisäaineena käytettävää metyyli-tert-butyylieetteriä (MTBE) oli junavaunuissa keskellä metsää Savon radan varrella Mäntyharjulla pari viikkoa ihan vaan varastossa niin, ettei juuri kukaan asiasta tiennyt mitään. Sitten vaunut jostakin syystä lähtivät liikkeelle ja kun yhden vaunun puskuri rikkoi toisen vaunun, ainakin 35000 l myrkkyä pääsi ympäristöön. Ohops, huiskis. No, nyt asiasta on tullut suuri uutinen, mutta eipä olisi tullut, jos myrkkyvuotoa ei olisi ollut. Vaikka tuolloinkin laiminlyönnit ja suhtautuminen ympäristölle vaaralliseen aineeseen olisi ollut täysin sama.

Aina silloin tällöin tulee vastaavan tyyppisiä uutisia esiin. Milloin pääsee vahingossa hyvin metallipitoista jätevettä jokeen, milloin puron vesi alkaa vaahdota päästetyn jäteveden seurauksena. Joskus löytyy jätetynnyreitä vesistä ja penemmässä mittakaavassa jokiin heitetään polkupyöriä, jääkaappeja ja uuneja. Käyttökelvoton auto ajetaan metsään - rekisterikilvet otetaan tietysti pois. Varmaan yhtä havaittua ympäristölle haitallista tapahtumaa kohti on kymmenen, joita ei huomata tai joista ei aiheudu ongelmaa, vaikka laiminlyönti on yhtä suuri kuin isot otsikot aiheuttavissa tapahtumissa.

Suurimpana ongelmana ympäristön tilaan vaikuttavissa ilmiöissä on ihmisten välinpitämättömyys. Kyllä ympäristöön mahtuu - ja sitten herätään, kun tulee suuria otsikoita kuten muovijätteestä. Välinpitämättömyyden jälkeen tärkein asia on "säästöt". Jos ympäristön tilaa ei ota päätöksissä huomioon, säästää tämänhetkisissä kustannuksissa. Eipä se sitten töyssytä, että myöhempinä aikoina kustannukset ympäristölaiminlyönneistä esimerkiksi kymmenkertaistuvat. Se ei ole laiminlyönnin tekevän yhtiön taloudellisen toimeliaisuuden tai tuloksen päänvaiva nykyajattelutavalla kun ekologia ja ekonomia ovat tiukasti erilliset ja vastakkaiset asiat.

Niinpä; vain siten, että kaikki taloudelliset päätökset ottavat huomioon ympäritöasiat ja siten, että kaikki taloudelliset toimijat sitoutuvat siihen, voidaan päästä kestävään kehitykseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristön tila, saastuminen, ympäristömyrkyt, bensiinin lisäaineet, kestävä kehitys

Ympäristökysymykset ja työllisyys - vastakkainasetteluko?

Keskiviikko 22.3.2017 klo 15:05 - Mikko Nikinmaa

Ainakin ylen vaalikoneessa oli ksymys, jossa kysyttiin voiko ympäristöasioista tinkiä, jotta työllisyys paranisi. Tämä edustaa sitä valitettavan yleistä vanhanaikaista ajattelua, jossa talous ja ympäristö ovat toisistaan riippumattomia. Tosiasiahan kuitenkin on, että ympäristön on oltava osa kaikkia talouden ratkaisuja. Harhakuva talouden ja ympäristön irrallisuudesta syntyi aikana, jolloin vielä oli paljon ympäristöä pilattavaksi. Ei vielä ollut ilmastonmuutosta tai herkimpiä lajeja tappavia ympäristömyrkkypitoisuuksia. Tuohon aikaan esimerkiksi Yhdysvaltain nykyhallinto haluaisi palata - mutta ongelmana on se, ettei ympäristön nykytila salli samanlaisia piittaamattomia ratkaisuja kuin 1960-luvulla. Jotta voimme kulkea tulevaisuuteen, on lähtökohtana oltava se, että kaikki talouden ratkaisut ottavat huomioon ympäristön. Jos jokin ratkaisu huonontaa ympäristön tilaa, toisen tehtävän päätöksen on parannettava sitä. Vain tällä tavoin voimme saavuttaa kestävän kehityksen. Ja tämä edellyttää sitäkin, että perinteisistä kansallisvaltioista luovutaan ja hyväksytään, että me kaikki asumme pienellä, ympäristöltään rajallisella pallolla. Huomattavahan on, että kansallisvaltiotkin syntyivät silloin kun ympäristöä oli paljon pilattavaksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kestävä kehitys, tulevaisuus, vaalikone

Biotalous, puunpoltto ja turpeen energiakäyttö

Sunnuntai 5.3.2017 klo 13:40 - Mikko Nikinmaa

Minusta biotalouden pitäisi olla uusien ratkaisujen keksimistä siten, että uusiutuvasta luonnosta kehitettäisiin ympäristöä säästäviä uusia tuotteita eikä sitä, että toteutetaan vanhoja tulevaisuuden kannalta huonoja ratkaisuja. Ympäristölle hyödyllisiä uusia ratkaisuja, jotka myös toisivat taloudellisia hyötyjä lähialueille, olisivat ensinnäkin pitkäkuituisen havupuun käytön kehittäminen kankaiden tuotantoon. Jos puukuitu voisi korvata puuvillan, ympäristölle koituisi suunnattomia hyötyjä hyönteismyrkkyjen ja muiden kasvinsuojeluaineiden sekä veden käytön vähentymisessä. Lisäksi koko se mahtava viljelyala, joka nyt käytetään puuvillan viljelyyn, voitaisiin käyttää ruokakasvien kasvatukseen, mikä helpottaisi köyhien alueiden ihmisten ravinnonsaantia. Toiseksi, suomalainen kasvinviljely voisi siirtyä perinteisestä viljanviljelystä, joka huonosti sopii pohjoiseen ilmanalaamme, erilaisten maustekasvien viljelyyn, jotka voisivat olla Suomen vahvuus. Syynä tähän on se, että kasvukauden aikana aromiaineita kertyy pitkän valoisan ajan ansiosta suomalaisiin kasveihin paljon enemmän kuin etelämmässä kasvaviin. Nykyinen tukipolitiikka suosii kuitenkin sitä, että mitään uutta ei tehdä vaan asiat säilytetään ennallaan. Yksilötasolla on selvää, että jos entisenkaltaisesta tuotannosta saa tietyn varman tulon, ei kannata siirtyä uuteen, jonka epäonnistuessa kukaan muu ei auta.

Sen sijaan "biotalous" on nykymenolla hyvin vanhakantaisten ratkaisujen käyttöä (biotalous on tarkoituksella lainausmerkeissä, kun se ei minusta ole biotaloutta allaolevista syistä). Ensimmäinen ihmetykseni aihe on se, että turvevoima yhdistetään biotalouteen. Oikeastihan turpeen käyttö energiantuotannossa on pahempaa kuin kivihiilen. Poltettava turve on usein tuhansia vuosia vanhaa - eli uusiutumatonta. Lisäksi turpeen tuotannon ja käytön aikana vapautuu ilmakehään metaania, joka on monin verroin pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Turpeen voi sanoa olevan hyvä energianlähde vain jos kieltää ilmastomuutoksen ja minkään ihmisen toimien vaikutuksen siihen. Seuraavana vanhakantaisena asiana voi pitää puun polttoa. Metsä toimii hiilidioksidinieluna kasvaessaan. Silloin kun sitä poltetaan, se on yhtä lailla hiilidioksidia vapauttavaa kuin öljyn poltto. Sitä paitsi poltettua puuta on hankala käyttää muihin tarkoituksiin kuten rakentamiseen, huonekaluihin tai tulevaisuuden kankaisiin. Puun polton ja puun kasvun eriyttäminen hiilidioksidijalanjäljessä voisikin toimia puun käytön ohjaamisessa polttamista pitkäkestoisempiin käyttöihin, jolloin puun hakkaus ei johtaisi heti hiilidioksidin vapautumiseen. Lopuksi biodieselinkään teko ei ole kovin edistyksellistä: sehän perustuu ajatukseen, että öljyn käyttöön perustuva moottori on käytössä tulevaisuudessakin. Kuitenkin nyt näyttää todennäköiseltä, että autojen pääasialliseksi käyttövoimaksi tulee sähkö. Tällöin tulevaisuuden nimissä kannattaisi laittaa innovointi- ja investointipanoksia sähkön varastointikeinoihin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: energiantuotanto, uusiutuvat luonnonvarat, kestävä kehitys

Sivujen syntysyy

Keskiviikko 14.12.2016 klo 10:16 - Mikko Nikinmaa

Vaikka ympäristö, jossa elämme, on varmasti tärkein elämään ja sen laatuun vaikuttava tekijä, ovat ympäristöuutiset vain mitätön osa päivittäistä uutisvirtaa. Mielestäni tämä johtuu kahdesta tekijästä: ensinnäkin pääosa toimittajista tuntee luonnontieteitä huonosti ja toiseksi suurin osa biologeista ei jostain syystä halua (tai osaa) levittää tietämystään kaikelle kansalle. Tämä on osittain ymmärrettävää, koska kaikki sellaiseen käytettävä aika on pois "meritoitumisesta", jonka perusteella kaikki tutkimusrahat ja vakanssit jaetaan. Koska en ensimmäiseen voi vaikuttaa, niin ajattelin, että rupean aktiivisesti toimimaan jälkimmäisessä. Siispä kirjoitin sivuilla jaossa olevan tekstin "Ympäristö Askelissa Tulevaisuuteen". Kun tarkoitukseni ei ollut saada kirjasta rahaa, vaan levittää tietoa (ja mielipiteitä, joista osa poikkeaa selvästi kovan linjan ympäristöihmisten mielipiteistä, vaikka kuvittelenkin ympäristön tilasta huolta kantavani), rupesin miettimään, miten mahdollisimman helposti kaikki kiinnostuneet voisivat päästä tekstin lukijoiksi. Mietinnän tuloksena oli, että kaikkien kannalta kätevin olisi kotisivu, josta kuka tahansa voi tekstin ladata. Lisäksi kaiken kirjamuotoisen tekstin ongelma on se, että vanheneminen tapahtuu aika nopeasti. Tämän havaitsin kirjaa kirjoittaessani erityisesti ilmastomuutosluvun osalta. Se mitä teksti on, on marraskuun 2016 tilanne. Jotta viestini pysyisi ajan tasalla, mietin, että kotisivuilleni tulisi blogi, jossa ehtimiseni mukaan kirjoitan ympäristöasioista, jotka koko ajan muuttuvat. Suurin ongelma on se, että sivut tarttuvat vain satunnaisten lukijoiden haaviin. Senpä takia toivon, että kaikki, jotka sivuille eksyvät, niitä jakavat ja sitä kautta auttavat ympäristöaiheisen tekstini ja ympäristöbloggaukseni leviämistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristöuutiset, ympäristökommentointi, kestävä kehitys