Kierrätys korvaisi kaivoksia

Maanantai 14.6.2021 klo 14:55 - Mikko Nikinmaa

Tietotekniikan ja akkuteollisuuden tarvitsemista metalleista on tulossa pula, minkä vuoksi kaivoksien tarve kasvaa. Lisäksi erityisesti tietotekniikan tarvitsemien metallien tuotanto on keskittynyt Kiinaan ja akkuteollisuuden tarvitsemien mineraalien louhinnassa käytetään paljon lapsityövoimaa Kongossa, tärkeimmässä tuottajamaassa.

Vaikka uuden metallin louhintaan onkin tarve lisääntyneen metallien käytön vuoksi, suuri osa metallien saatavuudesta voitaisiin varmistaa, mikäli tuotteet pääosin kierrätettäisiin. Ehkä kierrätys tehostuisi, jos kaikkialla maailmassa metallituotteisiin tulisi palautuspantti. Pantilliset pullot ja tölkit palautetaan Suomessa 95-prosenttisesti, joten saman palautusinnon saavuttaminen metallituotteissa kattaisi suuren osan metallitarpeesta. Kosketusnäyttöisten puhelimien palauttamisen ansiosta suuri osa näyttöjen tarvitsemasta metallista tulisi uudelleen käytetyksi.

Kiertotalous tässäkin vähentäisi resurssienkäyttöä, säästäisi ympäristöä ja olisi kestävän kehityksen edellytys. Niinpä meidän tulisi luopua kokonaan nykyisestä ”käytä ja heitä menemään” kulttuurista, mikä on luonnonvaroja tuhlaava, kiertotalouden hyväksi, missä kaikki resurssit käytetään uudelleen niin kauan kuin voidaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiertotalous, kestävä kehitys, metallit

Kierrätystä tulevaisuuden hyväksi

Perjantai 20.11.2020 klo 15:23 - Mikko Nikinmaa

Kun tällä hetkellä käytämme maapallon resursseja selvästi yli sen kantokyvyn, nykyinen resurssien käyttötapa, jossa esimerkiksi metalli ensin louhitaan, muokataan tuotteeseen ja jätteenä heitetään pois, on tullut tiensä päähän. Melkein kaikki tuottamamme jäte voidaan käyttää uudestaan, mikä vähentää resurssien tuhlaamista merkittävästi.

Viime päivinä on uutisoitu Varsinais-Suomen/Satakunnan alueella kahdesta suuresta hankkeesta, jotka edustavat merkittävää panostusta kiertotalouteen. EU:han on ottanut tavoitteekseen, että 2025 kaikki tekstiilijäte kierrätettäisiin. Koko Euroopan alueelle tulisi vain muutama suuri kierrätysjätteen käsittelykeskus, joista yhden toivotaan olevan Paimiossa. Kierrätysmateriaalille on jo useita käyttökohteita mm. erilaisissa täytteissä. Toistaiseksi tekstiilijätteen uusiokäyttö kankaissa on vähäistä.

Tekstiilien kierrätys ei ole kuitenkaan yhtä suuri maapallon resursseja säästävä toimi kuin metallien kierrätys. Tämä johtuu siitä, että pääosa tekstiileistä on uusiutuvia materiaaleja, villaa ja puuvillaa. Tällöin kierrätyksestä saatava hyöty on ennen kaikkea lampaanhoidon ja puuvillan kasvatuksen vaatiman maankäytön vähentyminen. Metallien kierrätyksellä voidaan vähentää kaivoksien tarvetta, mikä on merkityksellistä resurssien käytön lisäksi ympäristön ja lapsityövoiman (esim. Kongon kaivokset) käytön kannalta. Yhtenä nyky-yhteiskunnan suurista ongelmista on ollut se, että lisääntyvä riippuvuus sähköstä on merkinnyt suunnatonta akkuihin tarvittavien metallien louhinnan lisäystä. Lisäksi älypuhelimien ja muut kosketusnäytöt vaativat toimiakseen harvinaisia maametalleja, joiden kierrätystä ei vielä tehdä riittävän hyvin. Mutta Fortum on nyt aloittamassa Harjavallassa litiumakkujen litiumin kierrätyksen. Kun litium on sekä suhteellisen harvinainen kaivannainen että tehokkaimpien litiumakkujen komponentti, on Harjavallan kierrätyskeskus ainakin periaatteessa merkittävä maapallon resurssien säästön kannalta. Sillähän voisi olla jopa myyntiä edistävä vaikutus: ”Tämän kannettavan tietokoneen litiumakku on Suomessa kierrätetystä materiaalista tehty.”  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kestävä kehitys, kiertotalous, resurssien käyttö