Verotaakkaa on pienennettävä - Näinkö ilmastomuutosta torjutaan?

Maanantai 31.12.2018 klo 12:16 - Mikko Nikinmaa

Ilmastomuutoksen torjunta on johtavien puolueiden puheissa tullut mantramaiseksi hokemaksi. Kuitenkaan puhe ei valitettavasti ole muuttunut miksikään teoiksi, vaan käytännöllisesti katoen kaikki ratkaisut tehdään taloudellisen kasvun, kilpailukyvyn ja ostovoiman - eli kulutuksen lisäämisen ehdoilla. Kaikkein huvittavinta on se, että samaan aikaan kun hallituspuolueet suu vaahdossa puhuvat ilmastotekojen tärkeydestä, ei lähes puolen miljardin edestä annettavaa verotukea fossiilisten polttoaineiden käytölle saatu poistetuksi.

Hallituksen esitysten biotalous ei näytä olevan juuri muuta kuin keino lisätä taloudellista kasvua puutuotteita käyttäen. On tietysti niin, että useat puuperäiset tuotteet olisivat hyviä vaihtoehtoja nykyisille, mutta metsien hiilinielut eivät saisi vähentyä, niin kuin nyt parin vuosikymmenen ajan käy, jos hallituksen toiveet toteutuvat. Kun olen maailman tapahtumia seurannut 1960-luvulta lähtien, näyttääkin siltä, että nimellä biotalous Keskustapuolue ajaa MTK:laista metsä- ja maatalouspolitiikkaa vanhan Maalaisliiton malliin - 1960-luvun tapaan. Ja jo silloin Kokoomuksen tärkein päämäärä tuntui olevan ansioveron laskeminen. Tätä päämäärää nykyhallitus on toteuttanut ansiokkaasti - ja toteuttaa edelleen ensi vuonna. Päämääränä näyttää olevan, että hyvätuloisten kulutus voisi kasvaa; mitä sillä on väliä, että sähkönsiirrolla, TV-signaalin välityksellä, terveyspalveluilla ym. usein ulkomaiset yhtiöt voivat tehdä voittoja, kunhan vain ansiotuloverotusta saadaan alas ja kulutusta lisätyksi. Onko tämä ilmastomuutoksen vastustamista? Ei todellakaaIMG_20170728_0030.jpgn!

Jos ilmastomuutosta haluttaisiin oikeasti vastustaa, maan hallitus säätäisi, että ansiotuloverotuksen aiotut alennukset ja pari prosenttia lisää otettaisiin ilmastoverona. Veron olisi parasta olla jyrkän progressiivinen, koska mitä korkeampi tulotaso sitä enemmän kulutuksesta on ilmastoa rasittavaa tarpeetonta kulutusta. Veron tuotot käytettäisiin toimiin, joilla ilmastomuutosta voitaisiin torjua kuten lisämetsitykseen (myös ulkomaisilla aavikkoalueilla), ilmastomuutoksen torjuntaa palvelevaan tutkimukseen jne. Jos tällaista veroa hyvätuloiset (joihin itsekin kuulun) vastustavat, voi ilman muuta todeta, että vastustajat ovat niin ahneita ja itsekkäitä, että heidän mielestään tulevalla sukupolvella saa olla minkälaisia ongelmia vain, kunhan vain minun veroni pysyvät pieninä ja tuloni suurina. Ilmastovero voitaisiin muuten välittömästi laittaa kaikkiin pääomatuloihin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kulutus, ilmastovero, ostovoima

Ilmastomuutos, kansantalous ja ympäristö

Sunnuntai 21.10.2018 klo 19:06

Lähes kymmenentuhatta ihmistä osoitti mieltä Helsingissä ilmaston muutosta vähentäviä tekoja vaatien. Tämä osoittaa, että ihmiset puoluerajojen yli ovat heränneet ajattelemaan, mitä jätämme lapsillemme. Mikään ei kuitenkaan muutu, jos paria asiaa ei saada iskostetuksi johtavien poliittisten päättäjien mieliin.

1. Ympäristövaikutukset ovat osa kansantaloutta. Kaiken taloudellisen toiminnan lähtökohdan pitäisi olla se, että mikäli toiminta aiheuttaa ympäristöhaittoja jossakin suhteessa, ne täytyy kompensoida ympäristön tilaa toisissa suhteissa parantaen. Vain tämän lähtökohdan toteutuessa voi kestävä kehitys toteutua.

2. Taloudellinen kasvu ei voi olla toimeliaisuuden päämäärä. Jotta maapallo voi säilyä asuinkelpoisena pysyvästi, niin ihmismäärän, energiankulutuksen kuin tavaratuotannon tulee vähetä. Kansantalouden tulisi ottaa päämääräkseen, miten tämä voidaan parhaiten ihmiset huomioonottaen toteuttaa. Jos ilmastomuutos halutaan pysäyttää kasvu on lähtökohtaisesti mahdoton. Jos ajatellaan eläinpopulaatioita, liiallista kannan kasvua seuraa väistämättä kannan romahdus. Ihmispopulaation osalta ilmastomuutos näyttää olevan tämä ekologinen häiriö, josta seuraa hallitsematon populaation romahdus. Me ihmiset puhumme aina, että pystymme rikkomaan perinteiset lainalaisuudet. Mikään kasvua vaativa toiminta ei kuitenkaan mahdollista tätä. 

3. Kansallisvaltioihin perustuva ajattelu on tullut tiensä päähän. Ilmastonmuutoksen aiheuttavat teot vaikuttavat kaikkiin maailman ihmisiin tehtiinpä ne sitten Suomessa, Kiinassa, Intiassa tai USA:ssa. Samoin hyödylliset toiminnot Brasiliassa, Ranskassa tai Tunisiassa hyödyttävät myös meitä. Näin ollen meitä yhtä lailla koskevat Amerikka ensin lausunnot, Ugandan väestönkasvu ja Moskovan lisääntynyt taksinkäyttö kuin omat ratkaisumme. Toisaalta emme voi vetäytyä kuoreemme, vähentää kehitysapua ja sanoa, että Suomi on niin pieni kansakunta, ettei meidän teoillamme ole mitään merkitystä. Meillä on vain yksi maapallo, jossa me kaikki elämme ja tekoja täytyy tehdä siellä, missä ne eniten vaikuttavat eikä lähteä siitä, että me vastaamme omasta maastamme ja muiden pitää vastata muista alueista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansainvälisyys, energiankulutus, ympäristönsuojelu, poliittinen vastuu

Rautatiet - mikä vika on valtiollisessa omistuksessa?

Keskiviikko 6.9.2017 klo 20:26 - Mikko Nikinmaa

Viime aikoina on tullut tavaksi haukkua VR:ää. On sanottu, että kaikki muuttuisi paremmaksi yksityistämisen myötä. Tästä ei kuitenkaan ole mitään todisteita. Eräs tuttavani kävi vähän aikaa sitten junamatkalla Euroopassa kaikkien yksityisten yhtiöiden kultamaissa. Ja kun hän tuli takaisin, kommentti oli, ettei hän enää ikinä hauku VR:ää. Huonoimmillaankin junat kulkevat täsmällisemmin kuin yksityisten yhtiöiden, joita jotkut tahot tännekin haluavat. Se, missä yksityiset yhtiöt lyövät julkisen palvelun on, että myöhästymisistä ja nuista ongelmista tiedotetaan paremmin.

Junat ovat aiheena tässä ympäristöblogissani, koska juna on ilman muuta ympäristön kannalta paras maakuljetusmuoto. Mutta Suomen kaltaisessa harvaanasutussa maassa on turha edes kuvitella, että suurin osa reiteistä tuottaisi voittoa, mikä on ehdoton edellytys sille, että yksityiset yritykset haluaisivat osallistua raideliikenteeseen. Näin ollen meillä on valittavana joko yksityinen kilpailu, minkä tuloksena ympäristön tilaan kiinnitetään entistä vähemmän huomiota tai raideliikenteen lisääminen ympäristötukien avulla. Itse kannatan jälkimmäistä - se kun auttaa pitämään maapallon elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Itse asiassa tarvittaisiin Euroopan laajuinen junasuunnittelu. Tällöin saataisiin toimivia reittejä Tukholmasta Roomaan tai Prahasta Pariisiin. Nämä voisivat suurelta osin korvata lentämisen ollen huimasti ympäristöystävällisempiä. Tällä hetkellä näitä ei ole, kun yksityisten yritysten kannattaa ansaintamallinsa mukaisesti keskittyä suurkaupunkien lähiliikenteeseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, joukkoliikenne, energiankulutus

Suomen iso hiilijalanjälki

Perjantai 21.7.2017 klo 10:03 - Mikko Nikinmaa

Suomen hiilijalanjälki ei juuri mairittele. Euroopan maista vain Iso-Britannia on yhtä kurjassa jamassa. Ja tällä kertaa emme voi edes vedota pohjoiseen sijaintiimme ja pitkiin matkoihimme kun sekä Norja että Ruotsi ovat onnistuneet paljon Suomea paremmin hiilijalanjäljen pienentämisessä. Syitä eroon on tietysti monia, mutta ainakin yksi on yleinen suhtautuminen. Siinä missä ruotsalainen teollisuus on 2000-luvulla pienentänyt tuotettua yksikköä kohti kulutetun energiamäärän puoleen, Suomessa muutosta ei ole tapahtunut. Siinä missä Norja tukee sähköautojen ostamista, Suomessa sitä ei tehdä, vaan todetaan ettei moiseen ole varaa ja "hirttäydytään" puusta tehtävän biopolttoaineen tuotantoon, mikä ei ainakaan lyhyellä aikavälillä pienennä hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi, puu on aivan liian arvokas raaka-aine tuhlattavaksi energiakäyttöön: se voisi korvata puuvillan ja puurakentaminen voisi lisääntyä merkittävästi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, energiankulutus