Tuleva luonnonsuojelulaki - vaikka kaikki toiveet eivät toteudukaan, on uudistus harppaus hyvään suuntaan

Perjantai 13.5.2022 klo 15.38 - Mikko Nikinmaa

Yhtenä merkittävimmistä asioista on, että ekologinen kompensaatio kirjataan lakiin. Jos yritys esimerkiksi pilaa suota, sillä on mahdollisuus kompensoida aiheuttamansa haitta ostamalla suojeltavaksi vastaavanlainen, viranomaisen hyväksymä alue. Lakiesityksessä toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, vaikka alkuvaiheessa lain suunnittelua se oli pakollista. Mielestäni tämä ei kuitenkaan ole ratkaiseva puute, vaan tärkeintä on, että ajatus kirjataan lakiin. Pitkän päällehän pitäisi päästä siihen, että kansantalouden perustana olisi ympäristötase. Tällöin kaikkien toimintojen pitäisi olla sellaisia, että ne eivät heikennä tasetta kokonaisuutena. Olemme liian kauan saaneet hyväksyä sen, että voitot tehdään ympäristön kustannuksella. Kun nyt alkuvaiheessa hyväksytään lakiin ekologinen kompensaatio, ajatusta on helpompi laajentaa myöhemmin, (Kun hyvälle antaa pikkusormen, se vie koko käden).

Toinen tärkeä asia on, että jotkut harvinaiset luontotyypit tulevat ”automaattisesti” suojelun piiriin. Niiden suojelemisesta ei tarvitse tehdä erillistä arviota.

Kolmantena pääkohtana mielestäni on, että edes kansallis- ja luonnonpuistojen alueella malminetsintä kielletään. Vaikka tässäkään ei saavutettu toivetta, joka olisi kieltänyt malminetsinnän kaikilla luonnonsuojelualueilla, parempi tässäkin saavutettu tulos kuin ei mitään. Mielestäni on sangen käsittämätöntä, että maanpinnan alapuoliset malmiot eivät olekaan maanomistajan määräysvallassa. Luonnonsuojelulain muutos on ensimmäinen askel suuntaan, jossa malmivarat eivät muodosta mitään poikkeusta maanomistukseen.

Luonnonsuojelulain valmistelussa on tullut valitettavan selvästi näkyviin epäkohta, joka aiheuttaa useimmat ympäristöongelmat; kansantalouden ja ympäristönsuojelun ajatellaan olevan ei pelkästään toisistaan riippumattomia vaan toistensa vastakohtia. Jos rahallinen etu ja ympäristön tila ovat päätöksenteossa vastakkain, yleensä ratkaisut tehdään lyhytaikaisen taloudellisen voiton hyväksi. Edelleenkään ei kunnolla ymmärretä, että taloudellinen toiminta edellyttää kelvollista ympäristöä. Muuten ajaudutaan tilanteeseen, jossa ”tiedän että maapallo on käytännössä tuhoutunut, mutta sitä ennen pystyimme saamaan osakesijoittajille suuret voitot.”

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: malminetsintä, ekologinen kompensaatio, ympäristötase

Kansalaisaloite kaivoslain muuttamisesta eduskuntaan

Maanantai 15.7.2019 klo 19.47 - Mikko Nikinmaa

Vuosi sitten kirjoitin tässä blogissa "Olisi ehdottomasti syytä muuttaa kaikkea lainsäädäntöä niin, että ympäristönäkökohdat olisivat mukana taloudellisten ratkaisujen vaatimuksissa. Vain niin voidaan päästä kestävään kehitykseen. Kaivoslain muuttaminen voisi olla ensimmäinen näkyvä muutos tähän suuntaan." On oikein ilahduttavaa, että käytännössä kaikki näkökohdat, jotka nykyisestä lainsäädännöstä puuttuvat ja jotka ovat tehneet Suomesta ulkomaisten kaivosyhtiöiden suosikkikohteen, ovat perusteluissa mukana. Nyt täytyy vain toivoa, että eduskunta toimii Suomen ja ympäristön etujen eikä pelkästään yhtiöiden voittojen ja muutaman ihmisen työllistymisen hyväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa kun asetetaan äärimmäisen lyhytnäköinen työllisyyden etu pitempiaikaisen toimivan ympäristön ja tulevaisuuden mahdollisuuksien edelle. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: malminetsintä, vesien saastuminen, kaivosyhtiöt

Suomi, kaivosyhtiöiden mieleen

Lauantai 24.2.2018 klo 12.45 - Mikko Nikinmaa

Vain pikku-uutiseksi lehtiin oli päässyt se, että Suomi on kaivosalan houkkuttelevuudessa ykkösmaa. Ja tämäkin oli vain positiivisessa mielessä, taas yksi kysely, jossa Suomi on paras. Suomen erinomaisuuden syiksi tuodaan esiin vakaat olot, järjestäytynyt yhteiskunta, hyvä koulutus ym...kaikki asioita, jotka eivät oikeastaan mitenkään liity kaivostoimintaan. Yhtenä kaivostoimintaan liittyvänä asiana tuotiin esiin, että Suomessa voi olla paljon malmioita - mutta eiköhän sekin liity suurelta osin siihen, että täällä voi malmioita etsiä paljon vapaammin kuin useimmissa muissa vakaissa maissa, joissa on hyvin toimiva yhteiskunta. Eiköhän suurin syy houkuttelevuuteen ole kaivoslaki, jonka ansiosta täällä saa tehdä monin verroin helpommin kaivostoimintaan liittyviä asioita kuin useimmissa muissa vakaissa maissa. Nykyinen kaivoslaki mahdollistaa sen, että pääosin ulkomaiset yhtiöt tekevät täällä voittonsa, maksavat vähän veroja Suomeen ja jättävät ympäristön pilaantumisen suomalaisen yhteiskunnan - siis meidän - maksettevaksi. Vaikka Talvivaara onkin ollut suomalaisessa omistuksessa, samanlaisia ongelmia aiheuttavat muutkin kaivokset (joskin pienemmässä mittakaavassa). Ja minusta on vähän epäilyttävää, että siinäkin kaivostoiminnan jatkajaksi ja tärkeäksi osaomistajaksi on valikoitunut ulkomainen yhtiö, jonka ympäristöasioiden laiminlyönti on maailmankuulua. 

Koko kaivosalan lähtökohdan pitäisi muuttua niin, että ympäristön huomioonottaminen olisi kaivoslain ensisijainen päämäärä...mutta veikkaanpa että sitten kaivosalan ammattilaiset eivät enää pitäisi Suomea houkuttelevuudessa ykkösenä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: malminetsintä, kaivoslaki, ympäristönsuojelu