Suot ja ilmastonmuutos

Sunnuntai 11.10.2020 klo 19.06 - Mikko Nikinmaa

Kun turpeesta puhutaan, keskitytään melkein aina vain siihen, kuinka se on huono energianlähde ilmastonmuutoksen kannalta. Tämä on toki totta: turvetta voi verrata kivihiileen, mutta se aiheuttaa jopa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä. Jo tämän takia turpeen käytöstä olisi syytä luopua. Tämä ei kuitenkaan ole turpeen koko merkitys ilmastonmuutoksessa.

Maapallolla on turvemaita vain pari prosenttia maa-alasta. Kuitenkin ne sisältävät jokseenkin saman määrän hiiltä kuin maapallon kaikki metsät yhteensä. Luonnontilaiset suot ovat tavallisesti hiilinieluja, mutta voivat olla myös hiilineutraaleja. Jos soita jostakin syystä kuivataan, kuten turpeenoton yhteydessä tapahtuu – tai muutettaessa soita maatalousmaaksi, turpeen sisältämä hiili oksidoituu ja hiilidioksidia vapautuu ympäristöön. Lisäksi vapautuu jonkin verran hiilidioksidia 30 x pahempaa kasvihuonekaasua, metaania. Kun turpeen ottoon automaattisesti liittyy turvesuon kuivattamista, suo muuttuu hiilinielusta hiilen vapauttajaksi. Kuivatuksen alusta lähtien hiilidioksidin vapautuminen jatkuu satoja vuosia. Näin turpeentuotantoon liittyy tämä, usein huomiotta jäävä, ilmaston muutosta pahentava vaikutus.

Jos kuivatun suon kosteus palautetaan, hiilen vapautuminen vähenee. Palautetusta suosta ei tule luonnontilaisen suon kaltaista hiilinielua, mutta siitä vapautuu selvästi vähemmin kasvihuonekaasuja kuin kuivatusta suosta. Kun vähän maksavia, mutta ilmaston kannalta tärkeitä toimenpiteitä on ilman muuta ruvettava tekemään, turpeen käytön ja soiden kuivatuksen on nopeasti loputtava ja soiden restauraation alettava.  Humpenöder ym. ovat äskettäin kirjoittaneet aiheesta Environmental Research Letters-sarjassa [15 (2020) 104093] “Peatland protection and restoration are key for climate change mitigation”. Artikkeli on avoin julkaisu, joten se on kenen tahansa luettavissa.