Voihan turve!

Maanantai 18.5.2020 klo 13.05 - Mikko Nikinmaa

Kun nyt on ruvettu keskustelemaan siitä, miten koronaviruspoikkeusolojen jälkeen yhteiskunnan toimintoja ruvettaisiin kehittämään, on yhtenä asiana tuotu esiin, että turpeen käytöstä energiantuotannossa luovuttaisiin hitaammin kuin on suunniteltu. Tätä on perusteltu muun muassa sillä, että turve on kotimaista energiaa, joten sen käytön jatkaminen olisi tarpeen huoltovarmuuden takaamiseksi. Mutta hetkinen, turvehan korvaa energiakäytössä kaksi muuta fossiilista energianlähdettä, jotka ovat hiili ja öljy. Siis lähtökohta tässä ajatuksessa olisi, että koronaviruksen jälkeisessä ajassa hidastettaisiin siirtymistä fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon. Eli ehdon tahdoin vähennettäisiin ilmastomuutoksen vastaisia toimia. Onko tässä hiventäkään järkeä?

Energiankulutuksen pieneneminen koronaviruspandemian aikana on merkittävästi vähentänyt fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja parantanut ilman laatua ympäri maapallon. Ilman saasteiden väheneminen on suoraan todennäköisesti vähentänyt ainakin yhtä paljon kuolemia kuin koronavirus on aiheuttanut. Lisäksi kuolevuus koronavirusinfektioihin ja jopa infektioiden esiintyvyyteen sellaisenaan näyttää useiden jo julkaistujen tutkimusartikkeleiden korreloivan merkittävästi ilman saastumisen kanssa. Tärkeimmät ilman saastuttajat ovat fossiiliset polttoaineet, turpeen poltto niiden joukossa.

Vaikka yhteiskuntien pysähtyminen koronaviruspandemian takia onkin tuonut tilapäistä iloa ilman puhdistumisen ja kasvihuonekaasujen päästöjen vähenemisen kautta, ovat tutkijat varoittaneet siitä mahdollisuudesta, että tilanne kääntyy nopeasti aikaisempaa huonommaksi, jos kansantalouden elvyttämisessä lähdetään siitä, että fossiilisien polttoaineiden käyttöön kohdistuvia rajoituksia vähennetään. Näin toimittaisiin, jos turpeen käytöstä luopumista hidastettaisiin.

Kun lisäksi turpeen käyttö olisi huoltovarmuudelle hyödyllinen vain vähentämällä tuotavien fossiilisten polttoaineiden käyttöä, joiden käytöstä muutenkin pitäisi luopua, se ei edes lisäisi huoltovarmuutta. Huoltovarmuutta sen sijaan parantaisi merkittävästi tuulivoiman lisärakentaminen. Minua on kovasti ihmetyttänyt tuulivoiman rakentamiseen liittyvä vastustus samaan aikaan ja samojen ihmisten toimesta, jotka kannattavat turpeen käyttöä. Tuulivoimaloiden haitoiksi on sanottu meluhaittoja, niiden maisemallisia haittoja ja sitä, että ne tappavat lintuja. Niiden aiheuttamat lintukuolemat ovat suurimmaksi osaksi myytti ja ainakin satoja kertoja vähäisempää kuin hyönteismyrkkyjen tai kissojen aiheuttamat lintukuolemat. Maisemallisista haitoista minua ihmetyttää, kuinka tuulimyllyt ovat kamalia, mutta turpeen ottamisella pilattu suomaisema ei. Meluhaitatkaan eivät ole suuria – olen itse nukkunut energiaa tuottavasta tuulivoimasta korkeintaan 500 m päässä eikä se unta haitannut. Jos meluhaitta on niin merkittävä, silloin ei voi antaa jääkaapin tai pakastimen meluta tai missään tapauksessa ei voi asua kaupungissa tai tien varrella. Tuulivoimalathan varmistavat huoltovarmuutta merkittävästi, kun ne tuottavat energiaa, vaikka yhteydet ulkovaltoihin olisivat kokonaan poikki. Samalla tavoin riippumatta yhteyksistä muuhun maailmaan aurinkovoima tuottaa energiaa ja lisää siten huoltovarmuutta. Niinpä voikin väittää, että kaikki uusiutuvat energiantuotannon muodot ovat kotimaista energiaa ja vahvistavat huoltovarmuutta.

Tuulivoima on myös taloudellisesti kannattavaa, minkä osoittaa se, että nykyisin tuulivoimaloiden rakentamisesta ilman yhteiskunnan tukea on tehty päätöksiä ja se, että tänä vuonna Yhdysvalloissa on tuotettu energiaa enemmän uusiutuvia lähteitä käyttäen kuin hiiltä käyttäen. Kun uusiutuvien luonnonvarojen käyttö energiantuotannossa on taloudellisesti kannattavaa, lisää huoltovarmuutta ja vähentää riippuvuutta fossiilisesta energiantuotannosta (johon lasken turpeenkin), josta ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitäisi päästä eroon, ei ole mitään syytä hidastaa turpeen käytöstä luopumista. Paremminkin nykytilanne antaisi mahdollisuuden luopua turpeesta ja muista fossiilisista polttoaineista aiemmin suunniteltua nopeammin. Siinä tarvittavien infrastruktuurien rakentaminen voisi hyvin kuulua osaksi talouden elvytyspakettia, joka ilman muuta tehdään.

Vihreä ongelma: vastustaako ydinvoimaa vai ilmastonmuutosta?

Torstai 26.7.2018 klo 12.01 - Mikko Nikinmaa

Kun nyt kaikilla pohjoisen pallonpuoliskon mantereilla hikoillaan yhtaikaa ennätyshelteiden kourissa, ovat ilmastomuutoksen epäilijät sulaneet kuumuuteen. Jotain pitäisi tehdä hiilidioksidin tuotannon vähentämiseksi ja erityisesti fossiilisten energiantuotantokeinojen korvaamiseksi.

Vaihtoehtoisten energiantuotantokeinojen käyttöönotossa täytyy ottaa huomioon niiden omat hiilidioksidipäästöt, vaikutukset muuhun maankäyttöön, vaikutukset muihin ihmisen selviämismahdollisuuksiin, muut sosiaaliset vaikutukset ja nopeus, jolla hiilidioksidipäästöjä saadaan vähennetyksi - mikä johtuu suurimmaksi osaksi energiantuotantomenetelmän kehitystilasta.

Kun nämä mittarit yhdistetään, ylivoimaisesti huonoin energiantuotannon keino on biopolttoaineiden tuotannon laajamittainen lisääminen. Ensinnäkin, kun mikä tahansa kasvimateriaali poltetaan energian saamiseksi, siinä syntyy hiilidiksidia ainakin yhtä paljon kuin fossiilisten polttoaineiden käytössä. Itse asiassahan fossiliset polttoaineet ovat maan uumeniin varastoitunutta kasvimateriaalia. Se, että bioenergiantuotannon voi sanoa olevan ilmastoystävällistä perustuu kokonaan siihen, että kasvaessaan kasvit ottavat ilmasta hiilidioksidia eli ovat hiilidioksidinieluja. Nyt jos kasvin polttoa lisätään, täytyy myös kasvun lisääntyä, jotta hiilidioksidin nettotuotantoa ei tapahdu. Pahimmillaan siihen, että tasapainoon käytön lisääntymisen jälkeen päästään, voi kulua vuosikymmeniä. Lisäksi kaikki maa, joka biopolttoaineiden tuotantoon käytetään, on poissa esimerkiksi ruoan tuotannosta. On esimerkiksi laskettu, että jopa kolmannes Yhdysvaltojen koko pinta-alasta pitäisi käyttää bio-energiakasvien tuotantoon, jos nykyinen energiankulutus haluttaisiin korvata niillä. Pelkistetysti voidaankin sanoa, että ympäristötietoinen europpalainen voi biopolttoaineella tankatessaan viedä ruoan afrikkalaisen lapsen suusta.

Vesivoiman osalta tämänhetkinen tilanne on se, että paljon energiaa kuluttavissa maissa suunnilleen kaikki soveltuvat joet on valjastettu energiantuotantoon ja missä näin ei ole, vaikutukset mankäyttöön ja esim. kalastukseen ovat suuria voimaloiden rakentamisen yhteydessä. Vuoroveden, aaltovoiman ja merivirtojen käyttö avaa tulevaisuudessa suuret energiantuotantomahdolliuudet, mutta tällä hetkellä ollaan suurelta osalta vasta kehitysvaiheessa.

Tuulivoimaa on ruvettu käyttämään yhä lisääntyvässä määrin. Sen ongelmina ovat tila, melu ja haitat linnuille ja lepakoille.Haitat ovat kuitenkin minusta selvästi etuja pienemmät. Aurinkovoima on sekä maankötöllisesti että muuten hyvä vaihtoehto. On laskettu jopa, että mikäli kaikki rakennusten katot muutettaisiin aurinkopaneeleiksi jopa puolet maapallon tämänhetkisestä energiankulutuksesta pystyttäisiin tuottamaan. Aurinkovoimaan liittyy kutítenkin yksi ongelma, yö, jota ei pystytä ratkaisemaan ennen kuin akkuteknologia on riittävän kehittynyttä. Geeoterminen energia veisi sekä vähän tilaa että olisi muuten haitaton, mutta sen käyttöönotto on vasta kokeiluasteella. Geotermisen energian mahdollisuuksista antaa hyvän kuvan tuliperäinen Islanti, jossa muun kuin liikenteen tarvitsemasta energiasta lähes kaikki on geotermistä.

Jäljelle jää sitten ydinvoima, joka on sotateollisuuden ansiosta pitkälle kehittynyt eikä aiheuta suuria maankäytön ongelmia. Sen pahimmat puolet ovat voimaloiden kalleus ja jätteen pitkäaikaiset säteilyhaitat. Minun täytyy kuitenkin sanoa, että jos paljon promillea pienemmällä riskillä voi välttää sen, että lämpötila maapallolla nousee kestämättömäksi, niin otettakoon riski, josta voidaan siirtyä riskittömimpiin vaihtoehtoihin kun menetelmät kehittyvät. Esinerkiksi Saksassa luopuminen ydinvoimasta on aiheuttanut merkittävän fossiilisten energiantuotantomuotojen käytön lisääntymisen - sen vuoksi vihreä ongelma.