EU:n elvytysrahasto - kaikkien ympäristöstä välittävien pitäisi tukea sitä kaikin keinoi

Torstai 16.7.2020 klo 16.22 - Mikko Nikinmaa

EU:n elvytyspaketti on välttämätön ympäristön hyväksi. Suurista taloudellisista vaikuttajista vain Euroopan Unioni on pyrkinyt edistämään ympäristönäkökulmien huomioonottamista talouspäätöksissä. EU on vahva taloudellinen toimija vain, jos se säilyy yhtenäisenä. Euroopan mittakaavassa suuretkin valtiot ovat pikkupelureita maailmanlaajuisesti. Jos EU hajaantuu, kaikissa päätöksissä ajaudutaan hyväksymään Kiinan tai Yhdysvaltojen linja, minkä seurauksena pitemmän tähtäyksen ympäristönäkökulmat jäävät huomioonottamatta. Ja ilman elvytysrahaston toteuttamista EU:n yhtenäisyys on kovalla koetuksella.

Kun sitten ruvetaan miettimään, miten elvytysrahastoa rahoitettaisiin, EU:n verotusoikeus tietyissä asioissa on ilman muuta perusteltua. Esimerkiksi kaavailtu muovivero olisi paljon relevantimpi Euroopan tasolla kuin yksittäisten valtioiden tasolla seuraavista syistä. Muovia käyttäviä tuotteita ei markkinoida ja myydä yhden valtion alueella vaan esimerkiksi kaikkialla Euroopassa. Jos muovipakkausten, -kassien ja muiden -tuotteiden verotus jätettäisiin yksittäisten valtioiden päämääräksi, sitä tuskin saataisiin aikaiseksi, koska valtiot kilvan sanoisivat, ettei meidän teollisuudellemme voi tuollaista ylimääräistä kustannuskuormaa laittaa. Muovi lilluu kaikkialla eikä Suomesta Itämereen ajautuva muoviroska säily aluevesirajojemme sisällä vaan voi kulkeutua Ruotsiin, Tanskaan, Liettuaa, Saksaan jne. Näin ollen muovivero olisi ilman muuta yhteinen eurooppalainen asia.

Mitä tulee taas elvytysrahan käyttöön, se mahdollistaisi suuntautumisen ympäristön kannalta kelvollisten tekniikoiden kehittämiseen. Koronaviruksen aiheuttaman laman jälkeen ei pitäisi palata ympäristön kannalta huonoihin ratkaisuihin, vaan Euroopan laajuisen elvytyksen pitäisi kohdistua ympäristöinvestointeihin. Tämähän olisi hyvin mahdollista, kun jaettavaa rahaa ei suinkaan annettaisi kuin sikaa säkissä, vaan käyttötarkoitus on osoitettava. Niinpä koronaviruslaman jälkeinen elvytys voitaisiin suunnata esimerkiksi ilmastotoimiin.

Suomessa suurimmaksi vastustuksen aiheeksi on noussut, että suuri osa rahoituksesta annettaisiin apurahoina eikä lainoina. Mutta eihän tämä ole ollenkaan väärä lähtökohta investoinneille, joiden tarkoitus olisi parantaa ympäristön tilaa. Jokainen sellaiseen käytetty euro on meidän kaikkien eurooppalaisten tukemista. Olisi väärin, jos ympäristön hyväksi tehtävät investoinnit jäisivät tekemättä, kun siihen käytettävissä oleva raha pidettäisiin visusti pankkiholvissa