Lyhyt Simpunpäästöoppi 20

Lauantai 6.4.2024 klo 17.26 - Mikko Nikinmaa

Kunnon merikalojen tavoin kampelaa ei koskaan saanut verkoista, jotka olivat Maringin tai Ravijoen lahdissa. Niistä sai vain särkiä, ahvenia ja muita makean veden kaloja – kuten haukea. Hauki, vesien koira, kasvaa Suomenlahdella, Pohjanlahdella, Saaristomeressä ja Ahvenanmerellä sekä muualla Itämeren pohjoisosissa, missä suolapitoisuus ei nouse ruumiinnesteiden suolapitoisuutta korkeammaksi, nopeammin kuin suolattomissa sisävesissä. Jo vähäinenkin suolan määrä tuntuu kuitenkin stressaavan haukea, kun niillä esiintyvät kasvaimet ja ihon haavautumat näyttävät yleistyvät suolapitoisuuden noustessa.

Hauki on virvelijöiden helpoimmin pyydystettävä laji. Se kun elää matalassa vedessä, melkein kaikkien ruovikoiden suojassa ja sietää niin hapenpuutetta kuin ympäristömyrkkyjä hyvin. Kun se vielä nappaa melkein kaikkeen liikkuvaan, ei ole mikään ihme, että Suomen virvelöijät saalistavat niitä enemmin kuin mitään muita kaloja. Kun hauki nappaa vieheeseen, se kyllä aluksi riuhtoo kovasti päästäkseen vapaaksi, mutta väsyy nopeasti, minkä takia kala on sangen vaivatonta nostaa veneeseen.

Hauki on sprintteri. Se on vesikasvien takana piilossa saalista odottamassa. Kun saaliskala tulee lähelle, hauki hyökkää kimppuun räjähdysmäisellä nopeudella. Saalis ei juurikaan ehdi paeta ennen kuin joutuu hauen suureen terävähampaiseen suuhun. Hauen vahva lihaksisto koostuu lähes kokonaan anaerobisista nopeista lihaksista. Niiden ansiosta sen voimantuotto aikayksikössä – ja sitä kautta kiihtyvyys – on suurempi kuin minkään muun meikäläisen kalan. Hauen ominaisuuksissa on sitten se kääntöpuoli että lihakset väsyvät nopeasti. Nopean uintipyrähdyksen jälkeen hauen ei kykene uimaan aktiivisesti vaan sen on lymyttävä piilossaan happivelkaansa maksaen. Kun se on tehty, uusi saalistuspyrähdys on mahdollinen.

Hauki viihtyy mainiosti rehevissä vesissä, kun se sietää vähähappisuutta hyvin ja kun sille on siellä hyviä väijymispaikkoja runsaan vesikasvillisuuden suojassa. Merialueilla yksi parhaista piilopaikkoja tarjoavista alueista on rakkohaurumetsä – rakkohaurut, entiset rakkolevät, eivät toisaalta ole rehevien vaan puhtaiden vesien leviä, joten niillä elävien haukien elinympäristö on normaalista poikkeava. Mutta yhtä kaikki, alueen kalastosta voi tehdä johtopäätöksen veden laadusta: jos kalat ovat pääosin haukia ja särkiä, vedenlaatu on huono. Jos taas kaloina ovat merialueella ennen kaikkea ahven, turska, säyne ja siika, vesi on puhdasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hauki, veden laatu, saalistustapa