After the coronavirus: back to the old ways or a new beginning?

Perjantai 3.4.2020 klo 15:19 - Mikko Nikinmaa

One of the very few positive things that have happened in recent months is how the air quality throughout the world has improved. Naturally the reason for that has been the Coronavirus pandemic, which has decreased traffic and industrial activity, whereby energy production using fossil fuels has markedly decreased. Since it is estimated that about 20000 people per day die as a consequence of air pollution, the decrease saves many human lives, so that the net effect of Covid-19 pandemic is not as devastating as solely the disease mortalities indicate.

However, some day the pandemic is over, and then the “forced” improvement of air quality and climate change-mitigating actions are also over. Then there are two alternatives: we can either return to the old ways or try to shape our actions towards sustainable future. Earlier, the crises have virtually always been followed by increased economic activity as compared the situation before the crisis. If we choose this path, the improvement of air quality just lasts for a fleeting moment. Traffic using fossil fuels increases above last year’s level and fossil fuel-based energy production (using both oil and coal) increases. As a consequence, death bells chime to more than 7000000 people per year because of air pollution and climate change accelerates.    

Alternatively, we may want to retain the improvements of air quality and choose a more sustainable future. In the best case, the era of coal and oil comes to the end sooner than expected. The price of raw oil is presently at all time low. If the political leaders are rational, they start collecting so high taxes on oil products that their consumer prices do not decrease, and use taxes collected in this way to compensate for economic losses incurred during the Coronavirus pandemic. Since the low oil price would then not give an incentive for using oil as a fuel, the direction towards fossil fuel-free energy production would continue without slowing down. It could also be speeded up by giving tIMG_20170725_0011.jpgax breaks or bonus funds to communities and companies, which increase their energy use without fossil fuels. This could be done without increasing the money based on energy production, as the funds could be taken from subsidies to fossil fuels, which can currently be estimated  to be more than 500 billion € or $ per year worldwide.

The surprisingly smooth conversion to distant working has given us a couple of things by which we can decrease both work traffic and air traffic. Distant working can be utilized much more and in many more jobs than previously thought. All the days at home decrease fuel consumption: both saving the employee’s costs and decreasing carbon dioxide emissions (and decreasing oil industry’s profits, which is a good thing). Also, many international meetings can be arranged without gathering people to one place. This decreases air travel, and both saves employer’s expenses and combats climate change. Note that although much of the work can be done from home and many meetings can be held as video conferences, it is imperative that social contacts be maintained both at working places and at international communities. Thus, in both cases, personal contacts must not be abolished, only reduced.

Although reducing traffic and increasing fossil-free energy production are only small steps in our way to sustainable society, the steps could be taken when we are going forward from Covid-19 pandemic.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: air pollution, climate change, fossil fuels

Leikitään Legoilla - kestävät isältä pojalle

Keskiviikko 1.4.2020 klo 12:31 - Mikko Nikinmaa

Varmaan meistä jokainen on itse, lapsiensa ja/tai lastenlastensa sekä muiden lapsivieraittensa kanssa leikkinyt Legoilla. Niiden paras puoli on kestävyys, jos sai 1960-luvun alussa muutaman Legopalikan, niin ne ovat nyt samassa kunnossa ja pienet lapsivieraat voivat rakennella niistä torneja samalla tavalla kuin itse teki muutaman vuoden ikäisenä suunnilleen 60 vuotta sitten.

Nyt sitten muovikauhistelun yhteydessä on Legojen kauheus nostettu esiin. Nehän kestävät melkein ikuisesti: satoja vuosia yhtään muuttumatta. Muoviongelma on ongelma, siitä olen samaa mieltä. Mutta on aika eri asia, jos jokin tavara kestää käyttötarkoituksessaan hyvin kuin se, että tarpeetonta muovitavaraa kertyy ympäristöön. Lego.jpg

Mitä paremmin jokin käyttöön tarkoitettu tavara kestää, sen pienempi sen aiheuttama ympäristökuorma on. Toisin sanoen Legopalikka on niin ympäristöystävällinen kuin mikään leikkikalu voi olla. Sillä voivat leikkiä vielä 2500-luvun lapset. Jos Legopalikkaa kauhistellaan, niin yhtälailla pitää kauhistella metallista tehtyjä leikkiautoja, nekin säilyvät sellaisinaan satoja vuosia. Tai miten on keinuhevonen: museoista löytyy keinuhevosia, joita ruhtinaiden lapset käyttivät keskiajalla. Jos Legopalikka on niin paha, niin silloinhan niiden keinuhevostenkin pitäisi olla. Legopalikoiden kamaluus johtuukin niiden materiaalista, ei kestävyydestä sinänsä. Yleensähän kestävyys on hyvä asia, vain Legoissa huono – ne kun ovat sitä kamalaa muovia. Eiköhän olisi syytä muuttaa ajatusmallia. Voisimme aivan hyvin ostaa, myydä ja käyttää 50 vuotta vanhoja Legoja sen sijaan, että ne jäävät varastoon käyttöä vaille ikuisesti. Jos näin tehtäisiin, Legot olisivat mitä parasta kierrätystalouteen sopivaa materiaalia. Kymmenien vuosien käytön jälkeen ne ovat kuin uusia ja kelpaavat käyttöön sellaisenaan. Niiden kierrätyksellä säästettäisiin luonnonvaroja ja voitaisiin toimia sangen kestävästi.

Legot ovat aivan eri asia kuin tarpeeton muoviroska. On ihan turha käyttää muovimukeja ja kertakäyttölusikoita. Muovikassitkin kuluvat pääosin historiaan. Mutta vaikka muovin käyttöön liittyykin paljon turhaa tuotantoa, jonka voisi lopettaa ja käyttää vaihtoehtoisia tuotteita, suurin muoviongelma meillä Suomessa on se, ettemme kierrätä muovia kunnolla. Vain parikymmentä prosenttia muovista pääsee uusiokäyttöön. Toinen suuri ongelma on se, että ympäristöön joutuvasta mikromuovista suurin osa on autonrenkaiden kulumisesta tulevia partikkeleita. Suuri mikromuovien levittäjä ovat myös tupakantumpit; edelleen ihmiset tumppaavat tupakkansa rantahiekkaan. Pesussa keinokuiduista vapautuva mikromuovi on näihin verrattuna paljon vähäisempi ongelma. Nykyiset vedenpuhdistuslaitokset poistavat yli 95 % niihin tulevasta mikromuovista.

Siispä, leikitään Legoilla, ja myydään ja ostetaan niitä tarpeen mukaan koska ne kestävät isältä pojalle. Sen sijaan lopetetaan turhan muovin käyttö ja kierrätetään se, mikä meille tulee.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: muovi, ympäristön saastuminen, kierrätys, mikromuovi

Kierrätetäänkö Suomessa?

Maanantai 30.3.2020 klo 12:18 - Mikko Nikinmaa

Kun olin pikkupoika köyhässä 1950-luvun Suomessa, kiertotalous oli voimissaan. Ja kun lähes kaksi kolmannesta ihmisistä asui maaseudulla, biojäte laitettiin tunkioille, talokohtaisiin avokomposteihin, mistä muodostuva multa käyteDSC_0026.JPGttiin puutarhoissa. Muuta lannoitusta kotipuutarhat eivät kaivanneet. Avokompostit kuhisivat elämää: vaskitsat, käärmeet, sisiliskot jne. voivat hyvin. Suunnilleen kaikki pullot olivat pantillisia, paperin veimme kuukausittain lähikauppaan, jossa siitä maksettiin pikkusumma kiloa kohti. Kangasjätteen, lumput, veimme lähikaupungissa olleeseen keräyspisteeseen pari kertaa vuodessa. Lumpuillakin oli kilohinta. Osa loppuunkuluneista vaatteista leikattiin matonkuteiksi, joista äiti teki räsymattoja. Muovia ei vielä ollut, metalliroskaa ei juurikaan tullut ja puu poltettiin lämmitysuuneissa.

Sitten koitti kertakäyttökulutuksen aika. Pakkaamisessa siirryttiin paperista muoviin ja kodinkoneitakaan ei enää kannattanut korjata, vaan rikkimenneen tilalle oli halvempaa ostaa uusi. Vanhat sitten heitettiin kaatopaikoille, metsiin tai jokiin ja järviin – mihin tahansa missä ne olivat piilossa. Äärimmäisyyksiin kertakäyttökulttuuri on mennyt printtereissä: erikoistarjousten printteri voi olla halvempi kuin uuden värikasetin hinta. Onneksi kertakäyttökulutuksen aika on nyt tulossa tiensä päähän. Kun me rikkaat kansakunnat ylikulutamme maapallon resursseja huimasti ja emme käytä uudelleen suurinta osaa valmiista materiaaleista, ei maapallo riitä, varsinkin jos nykyisin köyhät ihmiset onnistuvat nostamaan elintasoansa.

Siispä korjaus ja kierrätys ovat tulleet uudelleen arvoonsa. Kun meillä suomalaisilla on ollut onnistunut panttipullojen ja paperin keräysjärjestelmä, tuntuu siltä, että omahyväisesti ajattelemme kierrätyksen toimivan Suomessa hyvin. Panttipulloista ja -tölkeistä sekä paperista kierrätetäänkin yli 95 %. Mutta kokonaisuudessaan kaikkia materiaaleja kierrätetään Suomessa vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin: kun EU-maiden keskiarvo on 46 %, Suomen prosenttiluku on vain 41. Pantittoman lasin, metallin ja kartongin/pahvin kierrätys on yli 80 %:sta, mutta Suomessa ei vielä 2018 kierrätetty edes 20 %:a yleisimmästä jätteestä, muovista. Tämä on johtanut siihen, että uusiomuovia raaka-aineenaan käyttävät yritykset eivät saa raaka-ainettaan riittävästi Suomesta, vaan joutuvat tuomaan sitä. Tämä siitä huolimatta, että raaka-ainetta Suomessa periaatteessa olisikin. Se vain menee nykyhetkellä polttoon.

Niinpä, muovin kierrätystä voimakkaasti tehostamalla meidän olisi mahdollista päästä kunnon kierrätysyhteiskunnaksi. Ehkä pienen kilokohtaisen maksun avulla saataisiin nekin ihmiset, jotka eivät ympäristöstään piittaa yhtään, palauttamaan muovimateriaali. Se toimi 1950-lvulla, miksei nytkin. Ja vaikka valtio maksaisi muovin kilohinnan, voisivat yhteiskunnalle koituvat kustannukset kokonaisuudessaan vähetä roskaantumisen vähetessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: paperinkerays, muovi, kertakäyttökulutus

Populistic nationalism has failed miserably, profit-greedy globalism is dead: It is time for One Earth thinking

Maanantai 23.3.2020 klo 12:17 - Mikko Nikinmaa

The populistic nationalism has completely failed in all the major problems that humankind has faced during recent years. Despite this it is said that internationalism is having problems, not the populistic nationalism. The populists have utterly failed in:

1. The immigration/refugee question.

The populistic nationalism wants no immigration, as because of it resources must be used to supporting refugees instead of our own poor, sick, jobless and old people. Further, the immigrants are criminals, rapists etc – they just plan evil things all the time. The populist wants the immigrant problem to be solved in the immigrants’ home countries, but is against giving any money to foreign aid, since it would better be used in the populist’s home country.

In an ideal world, immigration would not be a problem, because everyone would be happy to stay where they live. The problem is the huge contrast with, e.g., rich Europe and poor Africa: when 25 world’s richest people have approximately the same wealth as 25 % of world’s population together, it is no wonder that poor Africans will want to migrate to rich Europe. The populist denounces such economic immigration, but in that case also the emigration of Europeans to America and Australia, the exodus of Finns to Sweden etc should be denounced, in most of those cases people were not under death threat but wanted a better life. Now the populist does not want that to be possible for other people.

Besides, many countries in Europe are suffering from so low birth rate that new people are needed. Because of the hostile attitude of populist nationalists, the integration of immigrants to western societies is quite difficult, and actually generates the breeding ground for different terrorist movements, violence and crime. The poor integration has persisted a long time, although even the populist was cheering for France in soccer world cup. This despite the fact that almost all players in French team were either themselves, or descendants of, those unwelcome immigrants. It must be acknowledged that one cannot accept the gender inequality, which is unfortunately very common, and the immigrant needs to accept the values of the society to which one is integrating. However, I am certain that if the immigrant feels welcome, and can fit within the working life, goo integration is more likely than in the hostile atmosphere created by the populistic nationalists.

2. Climate change and other environmental problems

As a starting point one must state that one cannot prevent any environmental contaminant or climate problem to cross national borders. Thus, a nationalistic IMG_20170804_0080.jpgapproach is doomed to fail. A common claim by populist is that: “We do what is required, but those others don’t.” And in the case of small countries like Finland, Sweden and Norway that: “Our contribution to global contamination is so small that even if we stopped all our emissions, it would change the global emissions much below 1 %.” Again, the statement that European industry is cleaner than, e.g., Indian, is true, but the populist buys Indian products, because they are much cheaper than the products made in European countries. Thus, if the populist nationalist was consequent, he would spend money to make the environmental standards of factories in Asia to conform to European standards or require that production, which has been moved away, is brought back, and thereafter only buy the domestic, more expensive products. Since neither is likely to happen, populistic nationalist fails gravely in climate issues. Notably, adopting children from poor areas would be both a climate deed and an action decreasing global inequality while increasing the number of people in countries with low reproduction rate.

3. Combatting coronavirus crisis.

The spreading of coronavirus clearly shows that today it is impossible to keep any disease within one place. Yet, all the nations have reacted to the situation by closing national borders. This fits well with the populistic nationalist thinking, but is probably not the best way to contain the disease. While it is clear that closing certain areas would have been an important component of action in any case, the most appropriate areal closures would probably not have followed national boundaries. Further, it would have been much more cost-effective, if uniform testing was done everywhere, and if, e.g. European health personnel could have been moved according to needs. Also, the materials needed would have been sent where they are required, not stored within a nation in case that they are needed there later.

It is further quite important to remember that nationalism is only about 150 years old. What was Italy 200 years ago – or Germany – a collection of city states. Since populistic nationalism also fails in the most important problems that mankind has recently faced, and only appears to create hate, discrimination, inequality and always blames everyone else without even trying to create constructive solutions, isn’t it time to cast that ugly parasite from our midst so that we can try to generate a world, where everyone has a place.

Another ugly parasite is profit-greedy globalism. It has nothing to do with thinking globally. Its purpose is only to minimize expenses and maximize profits, and to avoid paying taxes of the maximized profits. The expenses are minimized on the cost of people and environment. Partly the costs are minimized by transferring production to cheap-labour countries, partly by producing materials without virtually any prevention of pollution. This way it is possible to generate profits and pay virtually no tax. I do not think it is fair that taxpayer may have to pay more than 40 % of his income as tax, but a big, successful company 0.1 %. The coronavirus crisis has now shown that this way of production is not possible in crisis situations. The supply chains have become too long, and since no stores are maintained in order to cut production costs, a final product can be 95 % ready, but cannot be finalized, because the remaining components cannot be produced, e.g. as a result of epidemy-induced breakdowns in production. Further, to save costs, the production of primary components/raw material may in profit-greedy globalism occur in one or two places in the world. If these places encounter any difficulties in production, then the final product cannot be generated.

Both the populistic nationalism and profit-greedy globalism can be combatted, if one works as united world. The One Earth-movement should work to diminish inequality – the 25 richest people in the world would hardly notice, if their wealth were halved, and used to improve the living conditions of the poor. The environmental standards of production would be brought to European level, making the environment near African and Asian places of production much cleaner than today. Some of the production would be transferred back to European countries to shorten supply chains. Rich countries would reduce their energy and resource consumption which could be correspondingly increased in developing countries, which in return decrease their population growth. These changes can make the future sustainable to the world. However, it cannot be done with nationalistic decisions, but requires united world.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, immigration, environmental pollution, inequality

Coronavirus and Climate Change, can there be a lesson learned?

Keskiviikko 18.3.2020 klo 12:05 - Mikko Nikinmaa

A teenager came to his/her grandparents and was furious. “Things which were yesterday impossible to accomplish, because climate change mainly affects us young, are today done, because it is mainly you old who suffer from coronavirus.” While this is largely true, the pandemic may give wind to the sails of climate activists after the acute coronavirus crisis is over.

To start with World Meteorological Organization just published “WMO Statement on the State of the Global Climate in 2019” (https://public.wmo.int/en). It clearly shows the unfortunate events that are currently taking place: temperature increase, ocean acidification, spreading of hypoxic zones in aquatic systems etc. These things are often accepted by climLampotilamuutos.jpgate sceptics, but they maintain that human influence has nothing to do with them. It is here that coronavirus lockdowns may give climate scientists a strong and unanimous data set. The measures which have been taken affect the world energy consumption for the first half of 2020. The decrease may be big enough to be seen in the global measures for 2020. If it is, it will show two things: (1) The climate change has a measurable (and significant) human component and (2) it is possible to carry out actions, which combat climate change effectively and which allow decent life.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: world meteorological organization, climate sceptics, energy consumption

It is not all negative with Coronavirus

Perjantai 13.3.2020 klo 16:01 - Mikko Nikinmaa

The major argument against climate actions has been that such actions cannot be done, as they are too costly. This argument has now been proven wrong. With the spread of coronavirus, most nations have taken measures, which would have been thought to be impossible a month ago. The reason for this is that we are encountering a new threat, consequently with no financial lobby groups, which can be transmitted to anyone. Further, the coronavirus infection can affect rich and poor alike. In the media only the spreading of the virus has been discussed, and it has been said that it can be deadly. However, the danger to different age groups has seldom been given. This is given in the enclosed figure: from the figure it is clear that for people in working age, the mortality is marginal. Probably it is related to the percentage of young people with severe lung problems.

The total coronavirus mortality in the world up to today (Friday, March 13) is maximally similar as is caused every day by air pollution. It is notable that the mortality to coronavirus infection has been higher in China with severe air pollution than in Northern Europe with clean air, for example in Sweden, out of approximately 500 cases, onCoronavirus_mortality.jpgly one has so far died. With the decrease of energy use in China because of the reduced production, the decreased air pollution can be seen even in satellite pictures. This means that probably the death toll caused by air pollution in China has decreased at least as much as it has increased as a result of coronavirus infections. Further, the climate effect of Chinese energy production has decreased markedly in the last couple of months.

In addition to decreased energy production for industry, air traffic and car traffic have markedly decreased. Both have been the aim of climate activists, but without coronavirus bans could hardly have been possible. Distance work when possible helps reducing fuel consumption. The same is true for meetings arranged electronically. Because of problems with component suppliers in different parts of the world (production bans occurring at different times), supply chains are shortened and product components are stored to greater extent than earlier, also leading to decreased transport.

Thus, many of the consequences are in the same direction as what is beneficial for combatting climate change. As one can expect that the coronavirus measures are finished some day, the situation may be similar to aftermaths of other major crises. It has then been typical that innovations increase. Hopefully, any new innovation is sustainable. Also, hopefully one does not return back to situation before the restrictions, but continues the environmentally friendly solutions, where possible. In that way, one could say that Coronavirus Crisis has also had positive effects, especially for combatting climate change.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, air pollution, coronavirus mortality

Increased temperature is associated with reduced efficiency of insecticides

Sunnuntai 8.3.2020 klo 14:05 - Mikko Nikinmaa

 

When discussing Climate Change, it is often said by people in northern latitudes that an increase in temperature is only beneficial, as plant growth will increase, whereby agricultural production will increase. Even if the temperature increase will cause some parts of the world to become completely unsuitable for agricultural production, the people, who say the above, do not care, as they maintain that it doesn’t matter what happens to the rest of the world, if the situation in their neighbourhood gets better. There are, however, two reasons why a temperature increase may not increase plant production without a marked increase in the use of insecticides. Since their use already affects, in addition to harmful insects, necessary pollinators, the use of insecticides should be decreased instead of being increased. Besides, the agricultural products from northern latitudes are always marketed as containing little pesticides and other exogenous substances. If temperature increases, this is not true any more.

There are two major reasons for the need of more insecticides. First,IMG_20170803_0038.jpg and this is virtually always mentioned, when the upsides and downsides of temperature increase to agricultural production in northern latitudes are discussed, the number of pest species increases and their populations become stronger. To be able to kill the harmful insects, more spraying of poisons is needed. In fact, one can think of severe winters as effective insecticides, they limit the growth of most pests. Second, and this is seldom considered, the insecticide concentration needed to kill the animal usually increases with increasing temperature. There are a couple of possible reasons for these. The most likely one is that the insecticide is detoxified more rapidly at high than at low temperature: the activity of all the detoxification enzymes increases with temperature. Also the excretion of insecticides is speeded up.  It appears that the neurobiological toxic actions are affected less than detoxification and excretion, because it is probable that also the toxic effects will be increased wit temperature. However, if the toxic action is increased less than detoxification and excretion, the overall effect is that more insecticide is needed for the same effect.

Notably, although the available results suggest that the insecticide concentration needed for a given toxic effect increases with temperature, interactions between abiotic environmental changes like Climate Change and environmental pollutants have been inadequately studied. For this reason our understanding of what causes the reduced effect of insecticides at higher temperature is deficient.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, pesticide, agriculture

Neonikotinoidien käyttö tulisi kieltää Suomessakin

Perjantai 6.3.2020 klo 17:09 - Mikko Nikinmaa

Vesiliukoiset neonikotinoidit tulivat markkinoille 1990-luvun puolivälissä ja saavuttivat nopeasti hyvin suuren käytön. Niillä peitattiin siemeniä ja kun kasvi alkoi itää, se otti siemenen ympäristön vesifaasista neonikotinoidi-hyönteismyrkyn sisäänsä. Kasvavan kasvin kaikkien osien vesipitoisuus on suunnilleen sama, joten hyönteismyrkky esti tuhohyönteisiä käyttämästä mitään osaa kasvavasta kasvista. Sangen nopeasti yhdisteiden käyttöönoton jälkeen rupesi kertymään tieteellisiä artikkeleita, jotka yhdistivät pölyttäjähyönteiskantojen vähenemisen neonikotinoidien käyttöön. Vain kahdenkymNeonicotinoid.JPGmenenviiden vuoden kuluessa yhdisteistä on julkaistu 2000-3000 tieteellistä artikkelia. Neonikotinoidien ja pölyttäjähyönteisten kantojen heikkenemisen yhteys tuli niin hyvin perustelluksi, että Euroopan Unioni kielsi 2013 neonikotinoidihyönteismyrkkyjen käytön. Kiellosta sallittiin kuitenkin poikkeukset ja tällaisen poikkeusluvan ansiosta Suomen maatalous käyttää neonikotinoideja edelleen erityisesti öljykasvien rypsi ja rapsi siementen peittaukseen. Syyksi on perusteltu, että ilman siementen neonikotinoidipeittausta tuhohyönteiset vähentäisivät rypsin ja rapsin kasvua merkittävästi. Tämä perustelu unohtaa sitten täysin sen, että öljysiemenen tuottaminen edellyttää hyönteispölytystä. Tähän vastineeksi neonikotinoidien käyttöä puolustavat tahot sanovat, että julkaisujen antama informaatio on ristiriitaista ja että juuri mikään kokeellinen työ ei ole osoittanut suoraa yhteyttä mehiläiskuolemien ja neonikotinoidialtistuksen välillä sellaisissa pitoisuuksissa, jotka peittauksesta aiheutuvat.

Onkin ollut vaikeata selittää, miksi useimmat kontrolloiduissa olosuhteissa tehdyt kokeelliset työt eivät ole osoittaneet haitallisia vaikutuksia pölyttäjiin, mutta kenttäkokeissa ja luonnonkantojen arvioinnissa on selviä kantojen taantumisia tapahtunut. Neonikotinoidit otettiin käyttöön ennen kaikkea sen vuoksi, että ne olivat selkärankaisille paljon vähemmän myrkyllisiä kuin hyönteisille. Tämä johtuu siitä, että yhdisteiden vaikutuskohta on hyönteisille spesifinen: selkärankaisten ja hyönteisten nikotiiniasetyylikoliinireseptori, hyönteismyrkyn pääasiallinen vaikutuskohde keskushermostossa, on ratkaisevasti erilainen. Se on kuitenkin samanlainen haitallisella kirvalla ja hyödyllisellä mehiläisellä, jotka molemmat voivat tulla myrkytetyiksi. Neonikotinoidit kuten useimmat muutkin hyönteismyrkyt ovat hermomyrkkyjä ja tämä voikin selittää sekä sen, miksi kokeellisissa tutkimuksissa ei usein saada vaikutuksia mutta luonnonoloissa kannat kärsivät, että sen, miksi mehiläisiin ja kimalaisiin vaikuttavat alhaisemmat pitoisuudet kuin muihin hyönteisiin.

Neonikotinoidit vaikuttavat mehiläisten ja kimalaisten keskushermostoon. Näin ne vaikuttavat sekä suunnistukseen että ruokakohteen sijainnista viestittämiseen yhdyskunnan muille jäsenille. Kun kokeellisten tutkimusta tehdään laboratorio-oloissa ruokaa ei tarvitse etsiä, joten jos haitallinen muutos keskushermostossa rajoittuu suunnistukseen ja viestinvälitykseen, sitä ei tutkimuksissa havaita. Samoin on laita tuhohyönteisten ja pölyttäjien välillä. On melko varmaa, että alhaisemmat kemikaalipitoisuudet vaikuttavat suunnistukseen ja viestintään, molemmat pölyttäjillä ainutlaatuisia, kuin tavanomaisiin neurobiologisiin ilmiöihin. Näin ollen mehiläiset ja kimalaiset katoavat ennen kuin tuhohyönteiset saadaan kokonaan hävitetyksi.

Neonikotinoideihin liittyy myös yksi lisäongelma. Ne ovat sangen pysyviä yhdisteitä. Kun niistä vain n. 5% kertyy kasviin, 95% jää maaperään, josta sen myöhemmin ottavat seuraavat kasvit. Maaperä säilyykin myrkytettynä vielä vuosikymmeniä, vaikka neonikotinoidien käyttö Euroopassa on kielletty. Lisäksi pölyttäjät saavat niitä kukista, joita ei ole tietoisesti käsitelty lainkaan.

On järkyttävää, että Suomessa toimitaan täysin kuin hyönteismyrkkyjen valmistajat sanovat ja heitä uskotaan, vaikka sangen yksiselitteisesti voi väittää, että rypsinviljelijä, joka käyttää neonikotinoideilla peitattuja siemeniä, ampuu omaan jalkaansa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyönteismyrkky, maanviljely, ympäristön saastuminen

Mä lehden luin - Ilmastonmuutosta ei oteta vakavasti

Tiistai 3.3.2020 klo 11:05 - Mikko Nikinmaa

Tämän päivän (3.3.2020) Helsingin Sanomia lukiessani en voinut olla kiinnittämättä huomiota uutiseen, jonka mukaan Finnair lopettaa lentokompensaatiomahdollisuuden tarjoamisen. Aluksi tuohduin lentoyhtiölle, mutta onneksi luin uutisen kokonaan. Syynähän oli se, että Poliisihallitus, valtion viranomainen, tulkitsee, että ilmastokompensaation tarjoaminen on rahankeräyslain alaista, jolloin se on verotettavaa toimintaa. Tämä ei ole edes ensimmäinen kerta, kun Poliisihallitus tulkitsee vastaavalla tavalla, mielestäni ilmastotoimia haittaavasti.

Tapaus on hyvä esimerkki siitä, kuinka poliittisissa puheissa tuodaan esiin, kuinka tärkeitä ilmastomuutoksen vastaiset toimet ovat, mutta sitten kun jotakin tehtäisiin käytännössä, valtion viranomainen vesittää toimintamahdollisuuden. Tietysti on hyvä, että tekojen lainmukaisuutta valvotaan, mutta mikäli tuloksena on selkeä ristiriita sen kanssa, minkä sanotaan olevan toivottavaa, joko lain tulkintaa pitäisi muuttaa (esimerkiksi asetuksella) tai järeimmillään koko laki tulisi uudistaa.

Mikäli ilmaston hyväksi tehtäviä toimia ei saa verovapaaksi yleishyödylliseksi toiminnaksi, en ainakaan minä voi tehdä kuin yhden johtopäätöksen: Ilmastonmuutos ei ole poliittisessa päätöksenteossa tärkeää, vaikka toisin puhutaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lentokompensaatio, ilmastopolitiikka, viranomaistoiminta

Functional changes are at the heart of encironmental biology

Maanantai 2.3.2020 klo 15:21 - Mikko Nikinmaa

Environmental changes and pollution will only have an ecological effect, if they affect the function of some organisms in the ecosystem. Consequently, any environmental effect must be primarily functional, i.e. physiological. Toxicology is studying functional disturbances.

On the basis of the above three lines, environmental (and also evolutionary) biology must be based on functional studies and explanations. In view of this, it is very inappropriate that environmental physiology remains a minor discipline in enviroFigure_11.1.jpgnmental biology and toxicology, and evolutionary biology as compared to ecology and genetics. My ecologist and geneticist friends always disagree with this, and give the following arguments. The ecologist says that many of the effects are indirect, which thus shows that only ecological studies can explain the effects. However, the effect may be indirect to the species (or group) one is studying, but there must be a functional effect on some organism in the ecosystem. If there weren’t, there would be no change. The geneticist and evolutionary biologist says that only the genetic changes will be transmitted to future generations. Thus, if an environmental change has an effect in the genome, that will be the important effect. While it is true that only genetically coded effect will be transmitted over many generations, a genetic change will only manifest itself if it affects the functions of organism in such a way that fitness (i.e. the number of offspring reaching sexual maturity) is affected. If the genetic change does not affect any functions, it is neutral both from the environmental and evolutionary viewpoint.

In fact, function (i.e. physiology) is what makes a difference between a stone and organism. A stone could have exactly the same molecules as an animal, but without functions (physiology) it would still be a stone.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: toxicology, environmental pollution, physiology

What to Wear?

Keskiviikko 26.2.2020 klo 11:48 - Mikko Nikinmaa

Virtually all clothing is today made of cotton, polyester or their mixtures. Presently textile industry is one of the biggest causes of environmental contamination and uses a lot of energy largely produced with fossil fuels. One of the problems with clothing is that the life cycle has decreased a lot with increasing GNP. The time that for example trousers are used has decreased to one third of what it was 50 years ago. Thus, one way of decreasing the environmental footprint of clothing is to use them longer. Another is to recycle them, certainly most of us in Europe and North America have nearly unused clothing in our cupboards, which could be recirculated. If a piece of clothing is not in adequate condition to be sold, it could theoretically be recycled to produce new clothing. However, already this presents difficulties, since most clothes are cotton-polyester mixtures, and remaking usable cloth from the mixtures is nearly impossible with present methodology.

However, even though longer use and recycling of clothing decreases the environmental footprint of textile industry, it does not abolish it. New clothes are needed all the time, and both cotton and polyester have significant environmental impacts. Every time one washes polyester-containing clothing, some microfibres, microplastics, end up in spinnova-sustain-20180123-WEB.jpgwastewater. Although modern wastewater treatment plants remove 99 % of the microplastics, some still end up in our rivers, lakes and seas. With recent discussion about microplastics it is hard to realize that the problem with cotton is much worse than that caused by polyester, but it is! First, cotton uses up very much land in subtropical and tropical areas, where land would be needed for food production. Second, cotton is cultivated in semidry areas, where it uses up virtually all water. The water is thus taken away from food production. The problem would be slightly smaller, if the profits from cotton would come to the local people, but this is not the case. Third, cotton cultivation is the most insecticide-intensive branch of agricultural production. In addition to insects, millions of birds are estimated to die every year because of eating the insects dying as a result of pesticide treatment.

In view of the above, an environmentally thinking person is faced with a dilemma: what to wear, since pretty much everything is environmentally unsustainable. The solution to this dilemma may be soon forthcoming. Start using clothes made of wood fibre. The Finnish company Spinnova has, together with Marimekko made the first experimental batches of clothing using wood fibres produced with their method. In addition to removing all the problems with cotton, the production can be carbon neutral. Further, if trees are planted to some of the arid areas, where cotton is presently cultivated, the area may become more moist (it appears that the presence of trees somehow helps to increase rainfall).

So, after a few years of asking for sustainably produced clothing, we may be able to change our rags to new clothes. One may hope that also dyeing them is done in a more environmentally-friendly fashion than is today done with cotton cloth in major producers like India, Pakistan and Bangla Desh, where cloth dyeing is a major source of aquatic pollution.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, land use, microplastics, insecticide, water shortage

En pode ilmastoahdistusta vaan ahneusahdistusta

Perjantai 21.2.2020 klo 12:01 - Mikko Nikinmaa

Enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että tekoja ilmaston, ja muutenkin luonnon, hyväksi pitäisi tehdä. Silti juuri mitään ei tapahdu ja ne pienet oikeansuuntaiset askeleetkin saavutetaan vain kiivaan eripuran jälkeen. Kuitenkin valitettava tosiasia on, että Suomen kulutustaso on niin huima, että sen ylläpitämiseen tarvittaisiin kolmen maapallon resurssit. Nyt yli 40 vuoden kuluttua siitä, kun tutkijat toivat esille, että mikäli mitään ei tehdä, maapallolle koituu ilmasto-ongelmia, ilmastonmuutos on saavuttanut etusivut. Valitettavasti hyvinkin voimakkaasti puhutaan, että luodaan ilmastohysteriaa ja aiheutetaan ihmisille ilmastoahdistusta.

Eihän kyse ole ilmastoahdistuksesta, vaan siitä, että meidän täytyy koko ajan saada lisää. Kyse on siis ahneudesta, jonka seurauksena hävitämme luonnonkirjon, saastutamme ympäristön ja aiheutamme ilmastonmuutoksen. Sen vuoksi en kärsi ilmastoahdistuksesta vaan ahneusahdistuksesta. Meidän olisi mahdollista muuttaa paljonkin asioita, jos ahneus ei olisi pääasiallinen voima yhteiskunnan toiminnan takana. Eikä tämä koske vain ilmastoa vaan myös vanhusten ja vammaistenhuoltoa.

Samaan aikaan kuin kauhistellaan vanhustenhuollon tilaa ja ilmastonmuutoksen ryöstäytymistä käsistä käydään palkkaneuvotteluja, joissa työntekijäpuoli haluaa lisää liksaa ja työnantajat yritysten suurempia voittoja. Mitä muuta tämä on kuin ahneutta? Jos vanhustenhuollon tilaa haluttaisiin oikeasti parantaa, työntekijäpuolen pitäisi lähteä palkkaneuvotteluihin vaatimalla, että palkat pidetään ennallaan ja yritysten tästä saama hyöty – eli se menolisä, joka palkankorotuksiin on varauduttu laitettavan – sijoitettaisiin vanhustenhuoltoon. Eli lähtökohtana olisi vastuu kanssaihmisistä eikä ahneus. Vai eivätkö kumpikaan, työntekijät tai työnantajat tule vanhoiksi ja tarvitse vanhusIMG_20170730_0131.jpgtenhoitoa? Miksi en ole kuullut mitään tämänsuuntaista ehdotettavan vaan ainoastaan palkankorotusvaatimuksia ja yritysten valitusta kilpailukyvystä – eli vaatimuksia kasvattaa kulutusta. Näin tapahtuu, vaikka ylikulutus ja väestönkasvu ovat suurimmat syyt ilmastonmuutokseen.

Tällä hetkellä käydään Euroopan Yhteisön budjettineuvotteluja. Niissäkin näyttävät ahneuden eri muodot olevan etusijalla, vaikka Euroopan Yhteisön taloudellinen voima voisi olla riittävä siihen, että ne tahot, jotka haluavat tuoda tuotteitaan Euroopan markkinoille, kantavat vastuun ympäristöstä. Jos kansallisvaltioiden hallitukset unohtaisivat ahneuden ja itsekkyyden ja pyrkisivät sen sijaan pitämään maapallon nykymuotoiselle elämälle kelvollisena, Euroopan Yhteisön budjettikin olisi helpompi laatia. Ei olisi 27 eri suuntiin vetävää tahoa, vaan yksi yhteinen suunta. Tässä yhteydessä en malta olla tuomatta esiin pettymystäni siitä, ettei oikeusvaltioperiaatetta näytetä saavan EU-avustusten jakoperusteisiin mukaan. Jotkut jäsenmaat haluavat avustukset, mutteivat velvollisuuksia yhteiskunnan kehittämisestä.

Niin, en kärsi ilmastoahdistuksesta vaan ahneusahdistuksesta. Minua ahdistaa, kun tekoja, joilla voitaisiin vaikuttaa ilmaston ja sosiaalisen tasa-arvon hyväksi, ei tehdä ahnauden vuoksi. Tässä olisi hyvä muistaa Tuomari Nurmion laulun sanat: ”Se on yhteistä isännässä ja rengissä, että elämästä selviä ei hengissä.” Jälkipolvet eivät meitä paljon kiitä, jos he saavat keräämämme omaisuuden ympäristöön, jonka olemme pilanneet omaisuutta hankkiessamme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, palkkaneuvottelut, vanhustenhuolto

Ten billion dollars - a lot of money

Tiistai 18.2.2020 klo 16:33 - Mikko Nikinmaa

The news today told that Jeff Bezos (Amazon) has pledged to give 10 billion dollars to combat climate change. The sum is about 8 % of his estimated wealth. At the moment this is the biggest single donation for climate action, although also Microsoft has started a 1-billion-dollar climate innovation fund and has pledged to remove all of the carbon from the environment that it has emitted since the company was founded in 1975. Another billionaire, Michael Bloomberg, has together with Carl Pope written a book “Climate of Hope”, which gives several suggestions for actions that would help combatting climate change. One of the reasons why Michael Bloomberg is running for US president is that Donald Trump acts against any climate actions, and can be considered to be a servant of the fossil fuel industry. Thus, superrich billionaires take the global climate problem seriously, but the “stable genius”, who is currently the president of USA and has several bankruptcies behind him is a lackey of companies who have known of the climate problems that their products will cause for at least 30 years. However, they have decided that making profits is more important than having viable planet. We have all been shocked by tobacco industry’s immoral behaviour, but the oil industry is, in my opinion, even worse.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, oil industry lobby

Hypoxia acts together with pollutants to decrease animal success in aquatic environments

Torstai 13.2.2020 klo 13:55 - Mikko Nikinmaa

Hypoxia is recognized as one of the most important problems for aquatic organisms. The ocean deoxygenation problem is the subject of a recent IUCN report, downloadable from https://www.iucn.org/resources/publications. Deoxygenation is not acting alone. Many anthropogenic pollutants cause oxidative stress. In recent years, measuring parameters associated with oxidative stress has become one of the favourite areas among aquatic toxicologists. Thus, one would have expected that investigations about interactions between hypoxia and pollutants causing oxidative stress would be common. However, this is not so, even though the interactions may cause increased mortality either directly or by affecting energy metabolism, or  decreased reproductive success either directly or by decreasing energy available for reproduction.

The reason for this is that hypoxia responses normally take place in or are initiated by reducing environment – hypoxia in absence of pollutants is such an environment. Already in 2004 we published a paper (Nikinmaa et al., Journal of Cell Science 117, 3201-3206) concluding: “As redox reactions play a pronounced role in the stability, DNA binding and phosphorylation of HIF-1a protein in salmonid cells, it is likely that environmental disturbances involving oxidative stress, such as metal or organic pollutant contamination and increased UV radiation, may influence HIF-1a protein function and consequent gene expression.” Already then the importance of   HIF (Hypoxia-Inducible Protein) was clear, but its importance in regulating hypoxia responses was emphasized by the Nobel prize, which was given to scientists (Semenza, Ratcliffe and Kaelin), who have clarified its regulation. We showed in 2004 (Vuori et al. Aquatic Toxicology 68, 301-313) that the reproductive disturbance   of Baltic salmon, which may be associated with oxidative stress, is also associated with HIF dysfunction. If hypoxic conditions occur together with oxidative stress, the combination may be fatal, because the hypoxia response pathway is disturbed.

While the above scenario is hypothetical, it clearly shows the possibility of hypoxia-oxidative stress interactions, and the reason and rationale for studies investigating them. As a third component for such studies is temperature increase, occurring together with the spreading of hypoxic areas.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, hypoxia-inducible factor, oxygen-pollutant interactions

Australian bushfires are over, but not the harm to the animals

Tiistai 11.2.2020 klo 16:00 - Mikko Nikinmaa

During the worst bushfires ever in Australia, millions of terrestrial animals have died, burned alive. The newscasts throughout the world have shown koalas with bad burns being rescued, only few out of the many which died in the fires. Among the species which have suffered most, koala is probably the first, since the habitat of koala is the most likely to suffer from fires, and the animals are not fast, and therefore cannot escape the fires.

The fires finally have ended now, because very heavy rain has fallen in Eastern Australia. In New South Wales the rain has been heaviest in thirty years. It has rained in 24 hours (February 8-10, 2020) as much as in one and a half months in a normal year this time. The heavy rain has brought record floods, which have followed record drought. Unfortunately this is exactly what the climate researchers have predicted; as a result of climate change droughts and heavy rains both occur, the weather becomes very unpredictable and extreme phenomena occur. This is also seen in Europe: in Central Norway one mIMG_20170808_0007.jpgeasured +19oCn early January and it snowed 20 cm in Madrid in the late January while grass is green in Southern Finland.

The bushfires of Australia have been extinguished by the heavy rain, and firemen and terrestrial animals can suck of relief. Now it is the turn of aquatic animals to suffer. The rains take the ash and any chemicals that were used in firefighting to the rivers. One has already seen the consequence of this in tens of thousands of dead fish all over the place. Since Australia has very little inland water, the aquatic fauna is quite vulnerable and can easily become extinct. There are two major reasons for fish deaths. First, many of the chemicals used in extinguishing the fires are quite toxic. For example, chemicals of extinguishing foam contain fluorocarbons and aluminium sulphate, which are quite toxic. Aluminium ion was considered to be the major reason behind fish deaths during the acid rain period in Europe and North America in late 20th century. However, in the leachate from bushfires, the chemical load is probably of only very minor importance. The ash reaching the rivers consumes the oxygen, and the fish living in running water usually require well-oxygenated water. When the ash, which contains organic carbon, uses up the oxygen, and renders the water hypoxic, the fish die of oxygen lack. What is worse, there is nothing that can be done to prevent fish deaths: they are the ultimate consequence of bushfires and heavy rain. The only thing we can do is to wait and hope that an adequate number of fish survive for the populations to recover within 5-10 years.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, hypoxia, fish deaths, Australian bushfires

Hallituksen ilmastotoimet - ylevät päämäärät mutta missä ovat näkyvät teot?

Tiistai 4.2.2020 klo 11:20 - Mikko Nikinmaa

Hallitus piti ilmastopäivän. Valitettavasti sen tulokset jäivät vähäisiksi. Ero puheiden ja tekojen välillä on edelleen huutava. Päivän tuloksena oli kyllä joitakin oikeansuuntaisia toimia, esimerkiksi ilmastorahaston perustaminen, mutta sen merkitys tulee näkyviin vasta kun nähdään, mihin rahoja käytetään. Teollisuuden sähköveron alennus voi myös olla hyödyllinen toimenpide edellyttäen, että sähköntuotanto on hiilineutraalia. Mutta…Jo tässä tulee näkyviin, etteivät ilmastotoimet sittenkään ole etusijalla hallituksen päätöksissä. Turpeen käytölle energiantuotannossa ei edelleenkään laitettu rajoituksia, vaan päätökset siirrettiin myöhemmin tehtäviksi työryhmätyöskentelyn jälkeen. Mihin turveasiassa tarvitaan työryhmätyöskentelyä, kun se on yksiselitteisesti huonompi energiantuotantovaihtoehto kuin fossiiliset polttoaineet, eikä edes ole energiantuotannon kannalta välttämätön. Lisäksi turvetuotannolla on suurimmalle osalle maanomistajista korkeintaan marginaalinen merkitys. Tämän vuoksi on käsittämätöntä, että siitä näyttää tulleen Keskustapuolueelle elämää suurempi kysymys.

Puheissaan hallitus edelleenkin rummuttaa ilmastotekojen puolesta, mutta tekoja siirretään mahdollisuuksien mukaan myöhemmäksi. Tässä on se ongelma, että IMG_20170826_0048.jpgmitä myöhemmin mihinkään tekoihin ryhdytään, sitä radikaalimpia niiden pitää olla, jotta mitään positiivisia vaikutuksia nähdään. On tietysti totta, että kaikki todelliset ilmastoteot vaikuttavat nykyiseen elämänmuotoomme, mutta niiden vaikutukset puoluekannatukseen ovat sitä suurempia mitä radikaalimpia ne ovat. Sitä paitsi voisikin olla, että uskallus tehdä suuriakin uhrauksia tulevien sukupolvien hyväksi toisi yllättäen suuren kannattajajoukon rohkeiden päättäjien taakse, niin suuri ympäristöhuoli nykyisin on kansalaisten keskuudessa. Tutkijat ovat lausuneet varoituksen sanoja ympäristön ylikäytöstä ja ilmastonmuutoksesta jo 50 vuotta, mutta vieläkin teot ympäristön hyväksi ovat mitättömiä. Minua naurattaisi, jos ei itkettäisi tilanteen vuoksi, että niin Suomessa, muualla Euroopassa kuin Yhdysvalloissa teollisuuspiirit ja elinkeinoelämä rupeavat edellyttämään ympäristötoimia poliitikoilta. Tilanne on täysin toinen kuin silloin 50 vuotta sitten, kun ympäristötutkijat rupesivat esittämään varoituksia ympäristön tilan huononemisesta. Tuolloin teollisuusjohtajat sanoivat, ettei teollisuudella ole varaa tehdä ympäristötoimia, ne estäisivät tuotteiden myynnin. Tällä hetkellä teollisuusjohtajat ovat ruvenneet sanomaan, että meillä ei ole varaa viivytellä ilmastotoimien tekemisessä. Kun on melkoisen varmaa, että teollisuusjohtajien päämäärät ovat samat kuin 50 vuotta sitten, tämä osoittaa kuinka pahasti jälkeen poliitikot ovat jääneet yleisen edun toteuttamisesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, turve, puoluekannatus

Populistiset päämäärät saavutetaan parhaiten keinoin, joita populistit jyrkimmin vastustavat

Maanantai 3.2.2020 klo 13:56 - Mikko Nikinmaa

Kun on analysoitu, ketkä äänestivät Trumpia, ketkä olivat Brexitin kannalla ja ketkä Suomessa vahvimmin tukevat Perussuomalaisia, niin selviä yhteisiä nimittäjiä ovat muutosvastaisuus, kansallisuusaate ja halu palata vanhoihin hyviin aikoihin. Lisäksi syyllinen kaikkiin ongelmiin on jokin ulkopuolinen taho, joka kuitenkin pystyy vaikuttamaan tapahtumiin. USA:ssa tämä on Demokraattinen puolue ja Euroopassa Euroopan Yhteisö.

Kun halutaan palata vanhaan, halutaan palata aikaan, jolloin matkustaminen ulkomaille oli mahdollista vain harvoille, se kun oli niin kallista. Ensimmäisiä säännöllisiä seuramatkoja Espanjaan ruvettiin tekemään Suomesta 1960-luvun alkupuolella. Tuontitavaroita oli varsin vähän: muistan hyvin, kun sain ensimmäiset banaanini ja viinirypäleeni. Halussa palata vanhaan tuntuu olevan kaksi pääasiallista tekijää: toisaalta silloin ihmismäärä koko maapallolla oli pyöreästi neljännes nykyisestä ja kaikilla oli työtä. Ympäristöstäkään ei tarvinnut yhtään huolehtia, jopa tieteellisissä piireissä hyväksyttiin ”sisäisen puhdistumisen” ajatus: ympäristöön laskettu jäte muuttuu siellä haitattomaksi ympäristön puhdistuskyvyn ansiosta. Nationalistisuus on hyvin voimakas osa kaikkien maiden populismissa. Tämän vuoksi ei uskoisi, että koko kansallisuusaate on ehkä 150-vuotias. Se rupesi vähin erin kehittymään Ranskan 1789 vallankumouksen jälkeen. Kansallisuusaatteen pääpiirteenä näyttää olevan se, että kaikkien on oltava samanlaisia: jos puhut väärää kieltä, olet väärän näköinen tai vääräuskoinen, sinua saa syrjiä. Tämän kaltaisen ajattelutavan tuloksena miljoonia juutalaisia tapettiin Natsisaksan keskitysleireissä ja miljoonat ihmiset kohtasivat kuolemansa Stalinin vainoissa Neuvostoliitossa. Vaikka vielä ei samanlaisia järjestelmällisiä vainoja olekaan tapahtunut, juutalaissynagogan maalituhriminen Turussa, eurokansalaisten uhkailu Englannissa, palestiinalaisten kohtelu Israelissa ja valkoisen ylivallan nousu USA:ssa osoittavat, että nationalismi käyttää edelleenkin samankaltaisia kauhistuttavia sorron välineitä kuin ennen. Tavallaan tämä ei ole yllättävää, ennen kansallisuusaatteen tuloa oli Suomessakin tavallista, että kylien nuoret miehet kerääntyivät tappelemaan naapurikylien kanssa. Aggressiivisuus ja erilaisuuden inhoaminen tuntuu olevan valitettavan yleinen piirre ihmisten joukossa, ja sitä käytetään hyväksi hankittaessa populistisille liikkeille kannattajia. Muutosvastaisuuden osalta tuntuu siltä, että se mihin ollaan totuttu, on parempi kuin mikään muutos, vaikka muutos olisi toteuduttuaan paljon parempi kuin jämähtäminen entiseen. Tämä on itse asiassa tilanne Suomen EU-jäsenyyden osalta: Suomi on hyötynyt siitä ehkä kymmeniä miljardeja enemmän kuin sinne maksamamme jäsenmaksut ovat olleet.

Valitettavasti maailma ei enää ole sellainen, että siinä voisi elää yksin, ilman muiden vaikutusta. Edes USA:n ei ole mahdollista harjoittaa Amerikka ensin-politiikkaa ilman, että katastrofi uhkaa. Syynä tähän on se, että me kaikki kahdeksan miljardia ihmistä asumme maapallolla, jonka rajat tulleet vastaan. Suomessa Perussuomalaiset puhuvat ”ilmastovouhotuksesta” ja ovat sitä mieltä, ettei meidän ole syytä tehdä mitään, kun olemme niin pieni joukko, jonka teoilla ei ole mitään merkitystä. On tietysti totta, että me suomalaiset olemme pieni joukko, mutta sen takia meidän onkin kuuluttava Euroopan Yhteisöön, jonka markkinat ovat niin suuret, että sen ajamia ympäristömääräyksiä ei voida missään jättää huomiotta. Jos Perussuomalaisten väite pienuudesta olisi perusteltavissa, niin silloinhan Intian ja Kiinan kannattaisi mennä pieniin alle kymmenen miljoonan ihmisen hallinnollisiin kokonaisuuksiin, jolloin yksiköt eivät vaikuttaisi kuin promilleja maapallon tilaan ja voisivat sen vuoksi jatkaa nykyiseen malliin. Puhe ”ilmastovouhotuksestakin” liittyy siihen, että haaveillaan entisajoista. Eiväthän silloin ihmisen toimet aiheuttaneet mitään ongelmia. Eivät aiheuttaisi nytkään, jos meitä olisi vain pari miljardia ja emme olisi ylikäyttäneet maapalloa kymmeniä vuosia.

Jos lähtökohtaisesti halutaan ajaa suomalaisten etua, niin aluksi pitäisi yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa päästä tilanteeseen, jossa vaaditaan, että kaikkien EU:hun tulevien tuotteiden on täytettävä EU:n ympäristönormit. Tällaisen päätöksen seurauksena osa tuonnista varmaan muuttuisi kotimaiseksi tuotannoksi, joten tuloksena olisi EU:n ansiosta Perussuomalaisten toiveen toteutuminen. Lisäksi ympäristöinvestointeja pitäisi tehdä sinne, missä niistä on suurin hyöty. Tämä tarkoittaisi kehitysavun lisäämistä. Lisäämisen tuloksena kuitenkin ihmisten elinolot potentiaalisissa ilmastopakolaisuuden lähtömaissa paranisivat, minkä seurauksena maahanmuutto Suomeen pysyisi aisoissa. Jälleen toiminta täysin päinvastoin kuin Perussuomalaiset ajavat aikaansaisi sen, että heidän päämääränsä toteutuisivat.

Voikin sanoa, että ainakin ympäristöasioissa toiminta päinvastoin kuin populistisesti ajatellaan ajaisi parhaiten niitä päämääriä, joita populisteilla on. Herääkin kysymys, miksi muut puolueet eivät uskalla tai halua esittää, kuinka Perussuomalaisten päämääriä saavutettaisiin toimimalla täysin toisin kuin he esittävät.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, perussuomalaiset, kehitysapu, Euroopan Yhteisö

Rhythmic functions are disturbed by environmental changes

Sunnuntai 2.2.2020 klo 19:39 - Mikko Nikinmaa

Virtually all physiological functions show circadian and seasonal rhythms, with light (day and night, long daylength in summer and short light period in winter) as the major synchronising factor. Light-temperature interactions have been used as reliable indicators by animals for timing of reproduction, winter sleep or hibernation, changes of protective colouring and so on. The temperature increase associated with climate change has made light rhythm unreliable predictor of suitable time to carry out the function that has evolved to use the light rhythm as a reliable cue. As an example, short daylength has indicated to hares that it is time to change to white winter colouring. Since the temperature has increased so that there is no snow in latitudes, which earlier had it, the light cue results in white hares in dark background. Foxes certainly like easy hunting. There are various temperature-dependent responses of fish, which are signalled by light rhythm. Because of light-temperature interactions have rapidly changed, it is, for example, possible that hatching of fish takes place at a time that the larvae have no food after the yolk sac has been used up. In addition to the increase of temperature the oceans are suffering from decreased oxygen level (hypoxia). Hypoxia disturbs the generation of rhythms. Also, several environmental pollutants found in the aquatic environment affect rhythms. Consequently, temperature changes, hypoxia, and environmental contaminants affect aquatic life by affecting rhythmic functions. Because of this and because of interactions between temperature, hypoxia and contaminants, effects on sea life can occur after much smaller changes of any of the environmental conditions than hitherto supposed.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, hypoxia, environmental contaminants

Combatting Climate Change requires Environmental Globalism - thinking nationalistically or regionally is not enough to tackle most environmental problems

Keskiviikko 29.1.2020 klo 18:14 - Mikko Nikinmaa

Nationalistic movements have gained ground during the recent past – Brexit, “America First” as prime examples. This is a sorry situation, because virtually all environmental problems are global. You can find a pollutant that originates from a factory in New York in a whale caught off the coast of Iceland. The foreign molecules are found in the Antarctic ice. The clothing we wear in European countries causes pesticide pollution, dye pollution, and decreased water availability throughout the cotton-producing countries.

The nationalistically thinking circles always forget this, and say that “we are doing our share of combatting environmental problems.” To be able to say this, they should not use any t-shirts which use cotton grown in India and made in a factory in Bangla Desh. In buying and using these clothes the people are outsourcing the environmental pollution. If the nationalistic circles were actually thinking of their responsibility to the environment, they would pay for the expenses needed for proper water treatment in factories producing the clothes or their dyeing units.

The global nature of environmental problems is clearest in combatting climate change. For example in Finland the nationalistic circles say that any industrial production in Finland is actually an action against climate change because of the strict environmental standards required here. This is the major point of environmental globalism. The same high environmental standards should be required everywhere on the globe, and the buyers of the products should pay for the improvements of environmental standards. Otherwise the buyers of the products are taking a free ride at the expense of the environment. Naturally it is not the environment we see every day, but the pollutants can later affect our everyday life.IMG_20170729_0029_NEW.jpg

Perhaps the clearest example of why nationalistic or regional thinking is not enough comes from the energy use. Finland and Europe are striving for fossil fuel-free energy production in the near future. To some extent this is done by importing electricity from countries, which are producing electricity using fossil fuels. This is the same kind of outsourcing of environmental problems as otherwise buying products with inferior environmental standards of production. Thus, industrial production in Finland and elsewhere in Europe are partially not reducing their carbon footprint but outsourcing it to places, which do not enact to do such reductions. This partially negates the argument that nationalists are using about our climate-friendly industry. It does not really help, if it’s said that we are only importing electricity produced with sustainable means. If the electricity was not exported, the exporting country could give its own inhabitants less fossil fuel-produced and more sustainably produced energy. Again, the solution would be environmental globalism. The electricity throughout the world would be taxed according to the percentage use of  fossil fuels regardless of the origin of electricity.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: environmental pollution, energy production, carbon footprint

Young climate activists - why they should always include African, Asian or South American individuals

Sunnuntai 26.1.2020 klo 17:30 - Mikko Nikinmaa

Young climate activists were allowed to take part in Davos Economic Forum. However, it appears that the message of requirement for huge conceptual changes in the economic thinking throughout the world is still not taken seriously. When discussing economy, world leaders seem to forget the environment when one has to decide between healthy environment and economic growth. It is completely forgotten that a functional economy requires healthy environment, and that limitless growth is not possible in a planet with limits.

Notably, American Press (AP) initially left a young black African climate activist Vanessa Nakate out of a group photo showing young climate activists attending the Davos meeting. The other activists were young white Europeans. This omission may be more serious than mere reading of the news item suggests. It prompted questions about racism, but in a way more worrying is that the only representant of activists outside the traditional industrialized countries was left out, intentionally or non-intentionally. The problem with this is that the environmental problems involve the whole globe.

As pointed out by Vanessa Nakate, the climate problem is largely caused by the massive energy consumption (mainly using fossil fuels) of traditional industrialized countries. However, presently African, Asian and South American countriesIMG_20170728_0057.jpg are increasing their energy consumption (also mainly using fossil fuels), and without a strong contribution to climate actions from the traditional Third World countries, effective actions cannot be done. This is required, as China is already emitting most carbon dioxide in the world, and countries like India and Brazil are rapidly climbing in the statistics. An increase of energy production in those countries should be environmentally clean, which is presently not the case: while the energy consumption utilizing fossil fuels has decreased in Europe for the past 20 years, it has markedly increased in Asian and African countries. Although the use of energy per person is much lower in those countries than in traditionally industrialized countries, the new energy should be produced without fossil fuels if one tries to combat climate change. And this cannot be achieved without active movement against climate change.

There is also another environmental problem, which mainly concerns the traditional Third World countries. The marked increase in human population has occurred outside the traditional industrialized countries, where population increase is close to 0. Biodiversity loss, decreased fertility of land, deforestation and such like would be of concern even if we could solve the climate problem. The overconsumption and excessive fossil fuel use, and overpopulation are thus questions that require concerted action from people at all corners of the world. In view of this, intentional or non-intentional omission of a climate activist from Africa is an unfortunate incidence. (BTW, all the young activists are female, where are all the young men).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, population growth, industrialized countries, third world

Vanhemmat kirjoitukset »