Suuri kulta- ja kuparikaivos ei saanut perustamislupaa Alaskassa

Torstai 26.11.2020 klo 10:45 - Mikko Nikinmaa

Alaskassa on vuosia taisteltu siitä, saisiko suuren kulta- ja kuparikaivoksen perustaa alueelle, joka on merkittävä Tyynenmeren lohien kutualue. Presidentti Obaman hallinto aikanaan jäädytti hankkeen, mutta kuten kaikessa muussakin Trumpin hallinto kaatoi ympäristösyihin perustuneen jäädytyksen ja antoi kaivossuunnittelun jatkua. Kaivoksen perustamiseen on Yhdysvalloissa saatava lupa, jonka antaa Army Corps of Engineers (ACE). Tätä lupaa ei annettu yhdeksi maailman suurimmista kulta- ja kuparikaivoksista suunnitellulle hankkeelle ympäristösyiden vuoksi: lohien kutualueen säilyminen on tärkeämpää kuin metallintuotanto.

Tämä päätös on merkittävä ajatellen Suomenkin tilannetta. Täällähän perinteisesti kaivostoiminta on jyrännyt luontoarvot. Kun kerran jopa kapitalismin luvatussa maassa USA:ssa valtion viranomainen päättää toisin (ja vielä kaikkien aikojen ympäristöstä piittaamattomimman presidentin valtakaudella), eiköhän Suomessakin pitäisi ruveta aidosti miettimään kaivosten perustamista ensisijaisesti ympäristönäkökulmasa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaivostoiminta, ympäristölupa, ympäristöarvot

And he is not even US President yet

Keskiviikko 25.11.2020 klo 14:19 - Mikko Nikinmaa

Despite the fact that Trump tried to steal the presidential election (what else can one say, when he got 6 million votes less than Biden, and has not accepted defeat – claiming fraud without any evidence), President-elect Biden has gone forward with his transition team.

What he has done so far indicates that we are changing from environment-hostile to environment-friendly government in USA. It is quite clear that climate change is an important focus of government. This is shown by the appointment of a climate envoy, John Kerry, in the government. It is notable that as a State Secretary John Kerry signed the Paris Climate Accord. It appears that the Biden government has already realized that it cannot continue the “living in the past”-mode of USA, since it would also mean that the competitive edge of American industry decreases. Even the car industry has started to realize this. General Motors reversed its position in the Federal (Trump) Government vs. California court case, where the government says that California may not impose stricter environmental standards for exhaust fumes than are the legislation elsewhere in USA.

These positive changes have happened already, before Biden administration has started. So, one can have high hopes that in the next four years USA resumes its standing as one of the nations trying to be forward-looking in environmental questions.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, environmental protection, auto industry

Kierrätystä tulevaisuuden hyväksi

Perjantai 20.11.2020 klo 15:23 - Mikko Nikinmaa

Kun tällä hetkellä käytämme maapallon resursseja selvästi yli sen kantokyvyn, nykyinen resurssien käyttötapa, jossa esimerkiksi metalli ensin louhitaan, muokataan tuotteeseen ja jätteenä heitetään pois, on tullut tiensä päähän. Melkein kaikki tuottamamme jäte voidaan käyttää uudestaan, mikä vähentää resurssien tuhlaamista merkittävästi.

Viime päivinä on uutisoitu Varsinais-Suomen/Satakunnan alueella kahdesta suuresta hankkeesta, jotka edustavat merkittävää panostusta kiertotalouteen. EU:han on ottanut tavoitteekseen, että 2025 kaikki tekstiilijäte kierrätettäisiin. Koko Euroopan alueelle tulisi vain muutama suuri kierrätysjätteen käsittelykeskus, joista yhden toivotaan olevan Paimiossa. Kierrätysmateriaalille on jo useita käyttökohteita mm. erilaisissa täytteissä. Toistaiseksi tekstiilijätteen uusiokäyttö kankaissa on vähäistä.

Tekstiilien kierrätys ei ole kuitenkaan yhtä suuri maapallon resursseja säästävä toimi kuin metallien kierrätys. Tämä johtuu siitä, että pääosa tekstiileistä on uusiutuvia materiaaleja, villaa ja puuvillaa. Tällöin kierrätyksestä saatava hyöty on ennen kaikkea lampaanhoidon ja puuvillan kasvatuksen vaatiman maankäytön vähentyminen. Metallien kierrätyksellä voidaan vähentää kaivoksien tarvetta, mikä on merkityksellistä resurssien käytön lisäksi ympäristön ja lapsityövoiman (esim. Kongon kaivokset) käytön kannalta. Yhtenä nyky-yhteiskunnan suurista ongelmista on ollut se, että lisääntyvä riippuvuus sähköstä on merkinnyt suunnatonta akkuihin tarvittavien metallien louhinnan lisäystä. Lisäksi älypuhelimien ja muut kosketusnäytöt vaativat toimiakseen harvinaisia maametalleja, joiden kierrätystä ei vielä tehdä riittävän hyvin. Mutta Fortum on nyt aloittamassa Harjavallassa litiumakkujen litiumin kierrätyksen. Kun litium on sekä suhteellisen harvinainen kaivannainen että tehokkaimpien litiumakkujen komponentti, on Harjavallan kierrätyskeskus ainakin periaatteessa merkittävä maapallon resurssien säästön kannalta. Sillähän voisi olla jopa myyntiä edistävä vaikutus: ”Tämän kannettavan tietokoneen litiumakku on Suomessa kierrätetystä materiaalista tehty.”  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kestävä kehitys, kiertotalous, resurssien käyttö

Hurricanes more long-lasting after landfall because of climate change?

Maanantai 16.11.2020 klo 13:23 - Mikko Nikinmaa

Hurricanes or typhoons – tropical cyclones cause immense damage because of the high-

Valimeri_2.jpgvelocity wind and heavy rain. A commonly accepted consequence of climate change is that the number of tropical cyclones per time period and their average strength increase both in North America and in East Asia. This is caused because the increase of oceanic temperature. Since the cyclones are fuelled by the moisture of air, and increased oceanic temperature increases air moisture above the ocean, the increased frequency and strength of hurricanes and typhoons is easy to understand.


Most of the damage is caused to coastal communities immediately after the landfall of the cyclones. Hurricanes weaken quite rapidly after the landfall, but a recent study in Nature (Li & Chakraborty, Nature 587, 230-247; 2020) suggests that hurricanes may weaken more slowly in a warmer climate. During the past fifty years the time taken for hurricane decay has virtually doubled. This appears to be due to the increase of moisture of the warmer air.

If hurricanes dissipate slower after landfall in warming climate, they cause damaga to larger areas than earlier. This adds to the need to increase actions against climate change. Even in fossil fuel energy were cheaper than renewable energy without taking into account the expenses caused in repairing hurricane damage, adding them to the costs would certainly stop fossil fuel use rapidly. Such climate tax could and should be added to the fossil fuel price at least in Europe, North America, Australia, Russia and China.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: temperature, fossil fuels, typhoon, tropical cyclones

Why we need to change from intensive to environmentally friendly sgriculture

Torstai 12.11.2020 klo 19:23 - Mikko Nikinmaa

Intensive agriculture has relied heavily on ploughing and harrowing, fertilization and the use of pesticides. As a result, it has been possible to increase yields so much that whereas in 1960’s one was considering 5 billion humans to be maximum for feeding, there are now about 7.8 billion of us. Further, the absolute number of starving people has decreased, as the world population has increased beyond 5 billion. A success story? I am afraid not, only a temporary solution, which is currently being reversed: all the aspects of intensive agriculture are beginning to show their downsides. All of them indicate that intensive agriculture as carried out today is not sustainable.

First, soil fertility throughout the world is decreasing. The decrease happens fastest in tropical soils, but also the temperate, long-cultivated soils have recently started to show signs of becoming exhausted. The major reason for the loss of fertility is the fact that present agricultural practises are based on having fields without plant cover for a long period of time. Land without plant cover loses the most fertile topsoil as a result of leaching: if the land were covered with plants, much less soil would be lost when it rains or winds blow. Also, native land is a carbon dioxide sink, but ploughing and harrowing makes it a carbon dioxide source. It would certainly be possible to change agricultural practises to plant-cover requiring ones. To stop the decrease of soil fertility, that should be done. It should also be done, as the soil lost from fields ends up in rivers, lakes and the sea, causing their eutrophication.

To maintain soil fertility, artificial fertilizers have increasingly been used. Mineral phosphate deposits are overused, and much of the fertilization ends up in the aquatic environment contributing to eutrophication of water. To decrease flow of fertilizers into rivers and lakes, protective zones with plant cover are required. However, a much better alternative would be agriculture, which does not involve ploughing and harrowing.

Finally, the use of pesticides, especially insecticides, in copious amounts has been the landmark of intensive agriculture. Unfortunately, pests have begun to tolerate pesticides better and better, which results in increasing pesticide need to maintain efficacy. And this is not all; three quarters of all food crops require insect pollination, and it has clearly been shown that insect populations throughout the world are decreasing. Although definitive cause-and-effect relationships between insecticide use and decreasing population sizes have not yet been obtained, it is quite reasonable to suppose that it is the case. Instead of increasing use of chemical insecticides and other pesticides, biological control of pests has been advocated for the past fifty years. However, even though it would be much more environmentally friendly than the present chemical-dependent pest control, biological pest control has not become the most important way for controlling pests.

Thus, the very points that have been the cornerstones of increasing yields in intensive agriculture are now causing all sorts of problems ultimately leading reduced yields. There are alternatives to the present-day practises, but they require a complete change of cultivation methodology.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: soil fertility, insecticide, eutrophication, pesticide

Welcome Back, USA

Lauantai 7.11.2020 klo 19:58 - Mikko Nikinmaa

From the environmental point of view, the presidential election of USA was the most important ever for the world. There can hardly be a bigger difference than there was between Donald Trump and Joe Biden in environmental affairs. President-elect Biden has said that in the first day of his presidency he will return USA to the Paris Climate Accord. Although many states (and companies) have voluntarily remained in the accord, it is conceptually very important that the USA as a nation returns to the Accord.

So, welcome back, America

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, Paris climate accord

From Oil Sheikhs to Water Barons?

Maanantai 2.11.2020 klo 15:44 - Mikko Nikinmaa

The time of becoming rich on oil is beginning to be past. The use of oil will rapidly be diminishing with energy and electricity production, and car industry turning to alternative fuel sources. In the short-term heavy road traffic, ships and planes will continue to use oil fuels, and oil remains as the major ingredient of plastics, but the amount of oil needed will decrease certainly hundredfold. This is bad news for Putin and the oil sheikhs of Middle East, who are almost completely dependent on oil revenue.

In contrast, the ongoing climate change has increased arid land Autiomaa.jpgarea, and the number of people living in dry areas, markedly. Whereas people in parts of temperate world complain about the frequent rain, many people virtually never experience the luxury of raindrops falling on their hair. Even though the majority of Earth’s surface is water, it cannot be utilized for irrigation or as drinking water, as its salt content cannot be tolerated by plants or animals. Of all the water available, only a couple of percent is freshwater. The biggest amount of freshwater is bound on Antarctic and Arctic (mainly Greenland) ice, and all the freshwater lakes and rivers, and the groundwater make up only about a percent of total water area. Although presently a large proportion of the freshwater rains and flows in the tropical rivers Amazon and Congo, the areas with the largest water resources are the rich temperate and boreal European and American areas.

This being the case, there is a possibility that the inequality between different parts of the world further increases as a result of water resource inequality. We in the rich world have caused most of the climate change, which dries up most of the poor world. We now sit on the water resources, which also the poor people need. If we behaved like the oil sheikhs, we – water barons – would take further riches for ourselves. I am afraid, though, that such behaviour would end up in total chaos with hordes of immigrants coming to the water-rich areas. In view of this, we should start planning a global distribution system of water with pipe network from moist to arid areas. This would certainly be doable – there are roads and railways all across the world. The global water distribution system, which should be supervised by UN, would be a massive step for decreasing world inequality and thereby reducing migrations of people. Further, since it would be an international collaborative effort, it would certainly promote world peace.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, water resources, global initiative

Taloudellinen kasvu - uhka vai mahdollisuus ympäristölle?

Torstai 29.10.2020 klo 18:11 - Mikko Nikinmaa

ETLA julkaisi 26.10. (Kangasharju, Aki, Pakarinen, Sami & Spolander, Mikko. ”Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen”. ETLA Muistio No 91) muistion ilmastonmuutoksesta. Sen pääviestinä minun lukemanani oli, että vain taloudellisen kasvun kautta voidaan estää ilmastonmuutos. Raportissa sanotaan: ”Historiallisten aikasarjojen perusteella voi jopa väittää, että ilmastoa ei enää pelasta mikään muu kuin talouskasvun lopettaminen. Osoitamme tässä kirjoituksessa, että johtopäätös on väärä. Koronakriisi ennemminkin antaa viitteitä siitä, kuinka sekaisin maailma menee, kun talouskasvu loppuu.” Kirjoittajat eivät kuitenkaan osoita yhtään mitään. Paremminkin he esittävät vain mielipiteitään, jotka pohjautuvat vanhanaikaisiin ja kestämättömiin lähtökohtiin. Lisäksi he käyttävät koronakriisin aiheuttaman talouskasvun pysähtymistä osoituksena siitä, kuinka talouskasvun pysähtyminen on katastrofiin johtava tie. Näin onkin, jos lähtökohtana ovat entiset rajattomaan talouskasvuun perustuvat lähtökohdat. Mutta paremminkin koko koronakriisi osoittaa, että kasvuun pohjautuva talousajattelu on tullut tiensä päähän. Se on syynä koko pandemiaan ja kriisiä ei saada ratkaistuksi perinteisten taloudelliseen kasvuun pohjautuvien keinojen kautta.

Kasvuun perustuvan talouden teoriat ovat toimineet maailman sivu siksi, että vasta viime vuosikymmenien kuluessa maapallon rajat ovat tulleet vastaan. Lisäksi esimerkit menneisyydestä, jotka osoittavat teknologian kehittymisen mahdollistaneen kasvun jatkumisen ovat kaikki tapahtuneet aikana, jolloin maapallon rajat eivät olleet tulleet vastaan. No, kirjoittajat ovatkin kaikki kansantaloustieteilijöitä, joten heiltä tuskin voikaan odottaa tietoa siitä, miksi tämänhetkiset ympäristön tilan ongelmat osoittavat kasvun rajojen tulleen vastaan.

Itse asiassa ilmastonmuutos on jo nykyteknologian keinoin ratkaistavissa oleva ongelma paitsi, jos lämpötilan nousu pääsee niin suureksi, että ikirouta rupeaa sulamaan ja sen alla olevat metaanivarastot vapautuvat ilmakehään. Tuolloin lämpötila jatkaa nousuaan – ja nousuvauhti vain kiihtyy riippumatta ihmisen teoista. Siksi ilmastonmuutoksen torjumisella on kiire. Ilmastonmuutosta paljon pahempi ongelma on mielestäni se, että maan viljavuus on ruvennut pienenemään ja kasvien hyönteispölytys heikkenemään. Tämä on kriittistä sen vuoksi, että maataloustuotantoa lisänneet keinot, lannoitus ja tuholaismyrkkyjen käyttö, ovat tulleet tiensä päähän. Niiden käytön lisäämisellä ei enää saavuteta suurempia satoja vaan lisätään ilmeneviä haittoja. Kun maan viljavuus vähenee ja väkiluku vielä kasvaa, on uutta maata otettava viljelykäyttöön. Uuden maan viljavuus on heikompaa kuin aiemman viljelymaan alun perin ja luonnonvaraisten eläinten elinpiirit pienenevät. Sen seurauksena niiden yhteydet ihmisiin lisääntyvät ja koronaviruksen kaltaisten eläimistä ihmiseen siirtyvien taudinaiheuttajien esiintymisen todennäköisyys kasvaa.

Taloudelliseen kasvuun pyrkimisen sijasta meidän tulisikin muuttaa koko ajatteluamme. BKT:n sijasta pitäisi siirtyä käyttämään jonkinlaista hyvinvointi-indeksiä. Lisäksi pitäisi keksiä keino, jolla taloudellinen eriarvoisuus saadaan pienennetyksi. Kun luin raportin, siinä oli useita hyviä ehdotuksia toimiin, joita ympäristön tilan parantamiseksi tulisi tehdä. Kuitenkaan mikään niistä ei vaadi taloudellista kasvua vaan sen, että ihmiskunnan hyvinvointi asetetaan ensisijaiseksi päämääräksi ja henkilökohtaisen hyödyn saavuttaminen muuttuu toissijaiseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, kasvun rajat

Start boycotting avocados!

Torstai 22.10.2020 klo 11:04 - Mikko Nikinmaa

Avocados are grown in arid areas for consumption mainly in the rich countries in Europe and North America. Cultivation of avocados requires a lot of water, four times as much as orange cultivation. Since the cultivation is done in dry areas, cultivation of avocados essentially makes the area infertile for subsistence crops of local people. The reason for continued avocado cultivation is that the grower gets a lot of cash from selling avocados, undoubtedly because they are mainly eaten in rich countries.

Eating avocados is not necessary for us. I remember getting my first avocado: I was quite disappointed of the taste. Still, the fruit has come to be a usual constituent of salads in European and North American households. In the interests of saving water for agriculture in arid areas, we should start boycotting avocados. If nobody bought them, they would not be grown, and the extreme water use of growing avocados would go to more important crops for local people.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: water use, climate change, agricultural practices, economic inequality

The duo living in the past (Trump and Putin) are a major threat to sustainable life

Maanantai 19.10.2020 klo 17:50 - Mikko Nikinmaa

Both Putin and Trump are anchored in the past, and hope to make decisions on 50-year old premises. Nothing can hurt the environment and, consequently, our future more than living in the past. For Trump it is the days on glorious 1960’s America, sending man to the moon. Those days American cars were the envy of every European: they were big, lean and fast. Although they used twice as much petrol as the small European cars, it did not matter, there was plenty of oil to burn. At that time the fossil fuel industry, and other industries were firmly rooted in industrialized west. There was no globalization, China and even Japan were not any commercial competitor, and the world population was 2-3 000 000 000.

The world had two major powers, USA and Soviet Union. Putin still dreams that he is leading the great Soviet Union, which has always had czars. Until the time of 1917 revolution they were called czars, but Stalin and other ruthless leaders did not rule democratically. Communist Soviet Union considered environment only as a commodity for the benefit of the party. One could do whatever, change the direction of rivers, drain lakes etc. just as long as it helped the top officials of the party.IMG_20170807_0057.jpgdeeply rooted in the past. When Trump says the science does not know, if there is climate change, it is only one of his 20000 lies. There is more unequivocal evidence of anthropogenic influence on the state of the environment than for any other scientific endeavour. Climate change is taken seriously by all the American industries apart from the oil and coal industries. Even most of the energy sector sees that oil and coal belong to the past: the use of renewable sources has exceeded the use of oil and coal this year. So when Trump and Pence are talking about the excellent environmental record of the present government, they are telling lies, which even the commercial circles do not accept. It is almost worse with Putin, since he does not have any opposition. For him climate change is only an opportunity. Temperature increase will make the Arctic Ocean ice-free and navigable. As a result, the huge gas deposits of Siberia are easier to utilize than hitherto. It does not matter to him that the same temperature increase, which makes the Arctic Ocean ice-free, also causes permafrost thawing and liberation of immense methane deposits to the atmosphere. Since methane is much more powerful greenhouse gas than carbon dioxide, methane liberation may lead to vicious circle speeding up temperature increase even if humans tried to restrict greenhouse gas emissions elsewhere. Not that it matters to Putin, since he is of the opinion that even if there is climate change, it is not caused by human actions.

With these two science-denialists in power, it is all the more important that Europe steps up. Europe’s lead with backing from China and hopefully next year from USA will be needed. The only way to get Putin change his mind is to show that his fossil fuels cannot be marketed anywhere.

That’s what comes from living in the past – no decisions fitting the future.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: fossil fuels, climate change, temperature, Arctic Ocean, methane

Environmental effects are complex; that is the problem

Torstai 15.10.2020 klo 14:19 - Mikko Nikinmaa

In any natural environment all animals, here I am focusing on fish, experience changes in temperature, parasite infections etc. On top of that become all the anthropogenic contaminants, metals, pesticides, flame retardants, pharmaceuticals, personal care products and so on. The complex cocktail can affect organisms directly and indirectly, and a change in any variable can affect the growth, health and survival of them.gudgeon.jpg

Because it is very difficult to study, how the environmental heterogeneity and its changes affect animals, most studies use a defined set of abiotic conditions and one pollutant. While this gives much valuable information, it should be remembered that for example a change in temperature, oxygen level, age of animal, salinity of water and the presence of other contaminants can influence the observed result. Occasionally, one gets the surprising finding that what we think as a pollutant and thus expect a negative effect actually increases the tolerance to an environmental change. For example, when we studied the effects of oil pollution on the thermal tolerance of juvenile fish (rainbow trout and European sea bass), we observed that the oil-exposed fish, if anything, tolerated high temperature better than control specimens (Anttila et al 2017, Environ Sci Pollut Res DOI 10.1007/s11356-017-9609-x). Recently, Petitjean et al (Science of The Total Environment Volume 742, 10 November 2020, 140657) have studied gudgeons in six French rivers, and observed clear interactions between the metal loads and temperatures the fish experience: an increase of metal load at high temperature reduces growth. Naturally, this survey conducted in natural environment cannot differentiate between direct and indirect effects of metals. It remains as a possibility that, e.g., the prey organisms of the fish are affected initially, whereby their availability decreases, decreasing the growth of fish.

Here I have focused on temperature, because we are currently undergoing a giant-scale natural event, climate change. It would be much simpler to evaluate, how temperature increase as such affects living functions, than take into account how temperature change affects responses to the mixture of environmental contaminants. The temperature effects can be completely opposite for different contaminants.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, environmental pollution, toxicant, cocktail effects, fish, temperature

Suot ja ilmastonmuutos

Sunnuntai 11.10.2020 klo 19:06 - Mikko Nikinmaa

Kun turpeesta puhutaan, keskitytään melkein aina vain siihen, kuinka se on huono energianlähde ilmastonmuutoksen kannalta. Tämä on toki totta: turvetta voi verrata kivihiileen, mutta se aiheuttaa jopa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä. Jo tämän takia turpeen käytöstä olisi syytä luopua. Tämä ei kuitenkaan ole turpeen koko merkitys ilmastonmuutoksessa.

 

Maapallolla on turvemaita vain pari prosenttia maa-alasta. Kuitenkin ne sisältävät jokseenkin saman määrän hiiltä kuin maapallon kaikki metsät yhteensä. Luonnontilaiset suot ovat tavallisesti hiilinieluja, mutta voivat olla myös hiilineutraaleja. Jos soita jostakin syystä kuivataan, kuten turpeenoton yhteydessä tapahtuu – tai muutettaessa soita maatalousmaaksi, turpeen sisältämä hiili oksidoituu ja hiilidioksidia vapautuu ympäristöön. Lisäksi vapautuu jonkin verran hiilidioksidia 30 x pahempaa kasvihuonekaasua, metaania. Kun turpeen ottoon automaattisesti liittyy turvesuon kuivattamista, suo muuttuu hiilinielusta hiilen vapauttajaksi. Kuivatuksen alusta lähtien hiilidioksidin vapautuminen jatkuu satoja vuosia. Näin turpeentuotantoon liittyy tämä, usein huomiotta jäävä, ilmaston muutosta pahentava vaikutus.

 

Jos kuivatun suon kosteus palautetaan, hiilen vapautuminen vähenee. Palautetusta suosta ei tule luonnontilaisen suon kaltaista hiilinielua, mutta siitä vapautuu selvästi vähemmin kasvihuonekaasuja kuin kuivatusta suosta. Kun vähän maksavia, mutta ilmaston kannalta tärkeitä toimenpiteitä on ilman muuta ruvettava tekemään, turpeen käytön ja soiden kuivatuksen on nopeasti loputtava ja soiden restauraation alettava.  Humpenöder ym. ovat äskettäin kirjoittaneet aiheesta Environmental Research Letters-sarjassa [15 (2020) 104093] “Peatland protection and restoration are key for climate change mitigation”. Artikkeli on avoin julkaisu, joten se on kenen tahansa luettavissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvetuotanto, soiden kuivatus, hiilinielu

Our future cannot depend on consumption

Keskiviikko 7.10.2020 klo 11:26 - Mikko Nikinmaa

At least one thing is certain, Earth has finite size. People may disagree on economic policies, but in the end Earth's limits dictate, what the economic thinking must converge to in the end: sustainability. This is because we do not have planet B, C, D etc. to continue economic policies, which do not take Earth's limits into account. For a long time it has been possible to base all the future scenarios on limitless growth. This has been possible, because human population had new areas to live in, because new material resources were always found and because the atmosphere, aquatic environment and unused land absorbed all our wastes and toxic materials without observable damage. Thus, economic theories are based on growth and we depend on population growth to maintain welfare state in European countries.

However, we have now reached tipping point. Economic growth requires increased consumption. Increased consumption requires the use of increased amount of resources, somewhere to dispose of wastes, increased land use to relieve anthropogenic pressures and so on. There are several indications that finite Earth cannot tolerate increased consumption any more. We have climate change, pandemic, biodiversity loss (6th extinction wave) and global pollution - for example about 1/3 of world's children are subjected to chronic lead poisoning. Despite all the indications that we cannot continue in the path of earlier generations, it has become very common to start defending nationalistic values and possessions at the expense of those bloody foreigners, especially in poor areas, who do not do their share, and whose work we in the rich areas can utilize to increase our consumption. This attitude is very short-sighted, as the limits to Earth do not follow national boundaries and no country can be hermetically sealed off from the earth.

People are saying that changing our feeding habits from meat-based to vegetarian diet would change the situation: combat climate change and limit pandemics. Yes, it would improve the situation momentarily, but if the economic theories were still based on limitless growth, after a lag time we would be back to the same problems we presently face. Its length would depend on the time that will be taken for the growth to eat up the environmental benefits that the new habits have given. Because of this, the only way to sustainability is to decrease consumption, where it is possible. It is also necessary to scrap the concept of dependency ratio, because it is completely unsustainable. Maybe this would buy us enough time to achieve, what is an ultimate necessity for sustainability, a reduction of human population.

One would need to develop a sustainability index, which takes into account both the consumption per person and population growth. By doing this, one could relate the actions in rich European and poor African and Asian countries. At present it is quite clear that one child born in USA causes a bigger load to the environment that ten born in Nigeria. Regardless, it is imperative that the consumption in the rich countries is decreased.

I hope that we can get away from the unfortunate truth in the "joke", where an economist says to an environmentalist: "Climate change and environmental distruction are just unfortunate consequences of having a healthy economy."

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, sustainability, population growth, economic theories

Kaivokset ja ympäristö

Torstai 1.10.2020 klo 19:34 - Mikko Nikinmaa

Äskettäin on kiinnitetty huomiota siihen, kuinka entiset kaivokset ovat lopettamisensa jälkeen jääneet tilaan, jossa aiheuttavat vakavia ympäristövaurioita. Vesi ja maaperä saastuvat, jolloin alueella ei kasva juuri mitään. Näitä ongelmia on pidetty nimenomaan entisten kaivosten ongelmana ja on ajateltu, että nykytilassa ääritapaukset pystyttäisiin estämään. Jaa-a, uskokoon ken tahtoo.

Vaikka Suomen kaivoslainsäädäntöä ollaankin uudistamassa lähemmäs muiden eurooppalaisten maiden lainsäädäntöä, lainsäädännön muutokset eivät pysty poistamaan perimmäistä ongelmaa: kaivosyhtiöt ovat pääasiassa ulkomaisessa omistuksessa ja niiden päämääränä on tuottaa voittoa omistajilleen. Tämän takia ne kuluttavat Suomen kaivoksiinsa vain sen verran rahaa kuin on välttämätöntä – eivätkä tietenkään lopetetun kaivoksen ympäristönkunnostustoimet ole ensisijainen kustannuserä omistajien voittoa lisäämässä. Jotta kaivosten ympäristöä pilaava vaikutus voitaisiin kokonaan estää, pitäisi kaivostoiminnan aloittamiseen liittyvien vakuussummien olla nykyiseen verrattuna moninkertaisia. Tällöin ulkomaisessa omistuksessa olevan kaivostoiminnan puolustajat toteavat, että tuskin Suomeen sitten kaivoksia perustettaisiin ja että onhan Suomeen perustettu kaivos paljon eettisemmin toimiva kuin Kongossa oleva.

Jos kuitenkin ajatellaan eettisesti, pitäisi Kongon ja muiden halpamaiden kaivosten toiminnassa vaatia samoja standardeja kuin Suomessa. Tällöin kaivoksista louhittujen metallien ja niistä tehtävien tuotteiden hinta nousisi sille tasolle, mikä vaadittaisiin ympäristöneutraalin kaivosteollisuuteen. Kun lisäksi kaivosten aiheuttamat ympäristöongelmat ovat suuria myös niissä maissa, joiden lainsäädäntö on tiukkaa, metallien hinnan tulisi nousta merkittävästi. Hinnan nousu lisäisi kiinnostusta myös metallien tehokkaaseen kierrätykseen. Esimerkiksi tällä hetkellä kaikkien älylaitteiden kosketusnäyttöjen metalli on huonosti kierrätettyä, mutta jos hinnat nousisivat, kierrätys tehostuisi.

Sitä paitsi miksi kaivosten pitäisi olla yksityisiä ja ulkomaisessa omistuksessa? Eikö itse asiassa voitaisi hyvin perustella sitä, että maankuoren sisällä olevat malmit ovat kansallista omaisuutta? Näin tilanne oli, kun olin lapsi ja Suomi oli köyhä. Jos kaivoksien tuotanto olisi kansallista, myös toiminnan aiheuttamat ympäristöhaitat olisi perusteltua maksaa verorahoista. Näin ei tilanne ole, jos yksityinen yritys ottaa kaivostoiminnan hyödyt, mutta jättää osan haitoista veronmaksajille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaivostoiminta, metallien kierrätys, ympäristökuormitus

Onko ilmasto muuttunut?

Perjantai 25.9.2020 klo 16:03 - Mikko Nikinmaa

Ilmatieteen laitoksen sivuilta näkee viimeisen 60 vuoden säätilastot eri puolilta Suomea. Kun ilmastonmuutoksen kieltäjät edelleenkin väittävät, että havaitut sään muutokset ovat liian vähäisiä, jotta niiden perusteella voisi sanoa yhtään mitään, olen alle laittanut kuinka monena vuotena kuukausittaiset keskilämpötilat ylittivät ja alittivat 1981-2010 vuosien keskiarvon 60-40 v ja 20-0 v sitten Helsingissä ja Rovaniemellä.

Helsinki

kuukausi          60-40 v sitten                       20-0 v sitten

Tammikuu       8 v yli, 12 v alle keskiarvon    12 v yli, 8 v alle keskiarvon

Helmikuu         7 v yli, 13 v alle                    12 v yli, 8 v alle

Maaliskuu       7 v yli, 13 v alle                     13 v yli, 7 v alle

Huhtikuu         3 v yli, 17 v alle                    16 v yli, 4 v alle

Toukokuu        4 v yli, 16 v alle                    13 v yli, 7 v alle

Kesäkuu          10 v yli, 10 v alle                  10 v yli, 10 v alle

Heinäkuu         4 v yli, 16 v alle                   11 v yli, 9 v alle

Elokuu            6 v yli, 14 v alle                    15 v yli, 5 v alle

Syyskuu         7 v yli, 13 v alle                    18 v yli, 2 v alle                        

Lokakuu         8 v yli, 12 v alle                    13 v yli, 7 v alle

Marraskuu      10 v yli, 10 v alle                  14 v yli, 6 v alle

Joulukuu        7 v yli, 13 v alle                    14 v yli, 6 v alle

Rovaniemi

kuukausi          60-40 v sitten                     20-0 v sitten

Tammikuu       8 v yli, 12 v alle keskiarvon   13 v yli, 7 v alle keskiarvon

Helmikuu         8 v yli, 12 v alle                   13 v yli, 7 v alle

Maaliskuu       8 v yli, 12 v alle                     12 v yli, 8 v alle

Huhtikuu         4 v yli, 16 v alle                    15 v yli, 5 v alle

Toukokuu        5 v yli, 15 v alle                    15 v yli, 5 v alle

Kesäkuu           9 v yli, 11 v alle                   10 v yli, 10 v alle

Heinäkuu         6 v yli, 14 v alle                   12 v yli, 8 v alle

Elokuu            8 v yli, 12 v alle                    16 v yli, 4 v alle

Syyskuu         7 v yli, 13 v alle                    17 v yli, 3 v alle                        

Lokakuu         7 v yli, 13 v alle                    12 v yli, 8 v alle

Marraskuu      9 v yli, 11 v alle                    15 v yli, 5 v alle

Joulukuu        10 v yli, 10 v alle                  15 v yli, 5 v alle

Kummassakaan kaupungissa ei ollut yhtään kuukautta, jolloin 20 vuoden jaksoon olisi osunut enemmin keskiarvon ylittäviä kuin alittavia lämpötiloja (60-40 v sitten) tai keskiarvon alittavia kuin ylittäviä lämpötiloja (20-0 v sitten). Niinpä ne lapsuuden lämpimät kesät eivät ole muuta kuin kultaisia muistoja.

Vaikka yksittäisen vuoden säästä ei voikaan tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä ilmastonmuutoksen etenemisestä, nämä kahden kaupungin 20-vuotiset kuukausikeskilämpötilojen muutokset osoittavat sen tapahtuneen elinaikanani.

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, lämpötila

"It is getting cooler" - yes, winter is coming in Northern Hemisphere

Perjantai 18.9.2020 klo 14:05

The Climate Change Denialist-in-Chief visited California’s wildfire-ravaged region a couple of days ago. Naturally the wildfires are not caused by climate change, but poor forest management by Democrats. And like Covid-19 the problem will just disappear, since it is getting cooler. It is true that if forests were cleaned from all the dry twigs, branches and leaves, the fires would be less drastic than they are now, but the ultimate reason would still be climate change-associated temperature increase and drought. Wildfires have always been part of the Californian forest ecosystems. For example, the seeds of mighty redwood trees only germinate after forest fire. However, the recent increase in the frequency of wildfires

IMG_20170727_0009_NEW.jpgcan only be explained by the general temperature increase and reduction of precipitation.


The winter is coming in Northern Hemisphere, so it will certainly get cooler in American West. However, I am afraid that we will hear news about wildfires in Southern Hemisphere, notably Australia. In addition to wildfires, it is only in the middle of hurricane season, and one is starting to reach the end of alphabets in naming hurricanes. The generation of hurricanes speeds up with rising oceanic temperatures, so their increased occurrence is another indication of climate change. Similarly, the frequency of heavy rains and floods all around the world has increased, not least in USA. Fires, hurricanes and floods destroy suburban houses in much greater certainty than the looters and rioters, which are said to ruin the suburban dream by the Climate Change Denialist-in-Chief (also, unfortunately, the president of USA).

So, if suburban lifestyle is an issue in USA presidential election, four more years of Trump destroys it quite certainly.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, wildfires, Trump

Aikansa kutakin

Tiistai 15.9.2020 klo 13:09 - Mikko Nikinmaa

Ensimmäistä kertaa katsoin televisiota, kun olimme Raisiossa tätini luona kylässä 1958. Tätini mies oli Nesteen Naantalin öljynjalostamon rakennusmestari. Silloin kansallisen öljynjalostuksen avulla oltiin luomassa Suomen unelmaa – kansakunta rikastui kiivasta tahtia 1900-luvun loppupuolen, osittain tuontiöljyä käyttäen.

Nämä muistot tulivat nyt elävinä mieleeni, kun Neste ilmoitti lopettavansa Naantalin öljynjalostamon. Päätöstä on kauhisteltu pääasiassa työllisyysnäkökulmasta, mutta asiaa pitäisi katsoa vähän laajemmin. Öljynjalostuskapasiteettia on väistämättä vähennettävä, kun öljyn energiakäytöstä luovutaan. Ei voida lähteä siitä, että öljynjalostuksen työpaikat säilytetään, vaikka öljynjalostus vähenee.

Kun siirrymme talouteen, joka ei riipu fossiilisin polttoainein, kivihiili, öljy ja turve, tuotetusta energiasta, niiden tuottamiseen ja jalostamiseen kytkeytyvät työpaikat poistuvat. Tämä muutos on täysin riippumaton koronaviruspandemiasta. Emme saa koronaviruksen varjolla jättää tekemättä asioita, jotka ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen tai muiden tulevaisuuden haasteiden torjumiseksi.

Mielestäni suurin ongelma on siinä, että ei ole riittävästi panostettu siihen, että mietittäisiin, mitä asioita kehitetään ja miten. Valitetaan vain entisten aikojen ja työpaikkojen häviämistä. Sen sijaan, että tällöin pyrittäisiin lisäämään investointeja tulevaisuuteen, mikä tarkoittaisi tutkimus ja tuotekehityspanostuksen huimaa lisäämistä, vaikka velkarahallakin, ruvetaan kamreerimaisesti säästämään ja vähennetään tutkimusta ja tuotekehitystä. Näin tehden menetetään kyllä vanhat työpaikat, muttei keksitä, mitä uutta saataisiin tilalle.

Kokonaisuudessaan ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien ratkaisuissa pitäisi mielestäni lähtökohtaisesti uskaltaa tehdä uudentyyppisiä ratkaisuja tulevaisuuden hyväksi maksoi mitä maksoi eikä vastustaa muutoksia sanoen, ettei niihin ole varaa. Minusta on melkoisen varmaa, että tulevat sukupolvet mieluummin maksavat velkaa, jolla on saatu pidetyksi ympäristö mukiinmenevänä ja luotu uudentyyppisiä työpaikkoja kuin ovat velattomia pilatussa ympäristössä ilman työtä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, fossiiliset polttoaineet, kestävä kehitys, tulevaisuusinvestoinnit

Because variability in redox signalling is important in temperature acclimation, toxicants causing oxidative stress may affect animal life in climate change situation in unknown ways.

Maanantai 14.9.2020 klo 16:53 - Mikko Nikinmaa

One of the most important disturbances caused by toxic chemicals on animals is oxidative stress. Chemicals with no structural similarity such as metals (Cu, Fe) and polychlorinated biphenyls (PCBs) can affect reactive oxygen species (ROS) production. Redox balance plays a role in rhythmic functions, such as circadian (daily) rhythms, affects temperature acclimation and responses to low oxygen. As a consequence, many normal functions such as feeding and reproductive rhythms, activity patterns etc. can be affected by environmental disturbances. Further, the effects on normal physiological functions may occur at concentrations of chemicals, which do not appear to exert clear toxicity, but because for example feeding times are affected, subject animals to increased predation pressure or other indirect effects.

A further complicating factor is the pronounced individual variability, which normally helps populations to survive through unfavourable conditions. This can be an important component of temperature acclimation. Since ROS signalling plays a role in temperature acclimation, environmental chemicals affecting ROS level can influence the capability of animals to acclimate to new temperatures, and also affect the important component of population acclimation, individual variability.

IMG_20170809_0059.jpg

With the present climate change, the light-dark rhythms at a given temperature will be affected, making temperature acclimation more demanding than earlier. The level of difficulty is further increased by environmental chemicals, which affect redox balance. The complex interactions between environmental toxicants, individual variation, temperature/hypoxia acclimation and rhythms are far too poorly understood. This makes it impossible for us to predict how the occurring environmental changes affect animal populations in nature. It is possible, if not even likely, that we see disturbances in conditions that have been considered safe based on traditional toxicology

.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oxidative stress, individual variation, environmental contamination

Living planet requires population decrease

Torstai 10.9.2020 klo 14:10 - Mikko Nikinmaa

The Living Planet Report 2020 was just published (can be downloaded from https://livingplanet.panda.org/). It is sad reading: the vertebrate populations have decreased globally by 68 % from 1970.The most marked decreases have occurred in areas with high population growth and least in areas with low population growth. In South America the decrease of animal populations is 94 % as compared to 1970 and in Africa 65 %. It is no surprise that the animal populations decrease most in areas with high population growth, since there the changes in land use are greatest, and changes in land use account for more than half of the changes in animal populations. Notably, about 75 % of ice-free land area is nowadays impacted by humans, and the percentage of wilderness decreases with population increase: wilderness remains in Arctic areas and deserts, which are uninhabitable.

Although it is clear from the Living Planet Report that population growth cannot continue, if we are to have sustainable future, the economic circles say that future of economies depends on population growth. This thinking is like increasing the speed of the car, when you know that a collision to a brick wall is imminent. Shouldn’t we instead start modifying our economic theories towards a regulated population decrease? If we did that, both biodiversity could be maintained and climate change could be stopped. Not a bad heritage to future generations. I bet they would accept this even if it was done with loans: it is much better to have healthy environment and high debt than to have no debt but unhospitable Earth.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, biodiversity loss, economic growth

Ilmastonmuutos kiihtyy, jos väestö kasvaa

Keskiviikko 9.9.2020 klo 19:19 - Mikko Nikinmaa

Pääkirjoituksissaan Helsingin Sanomat kauhisteli syntyvyyden vähenemistä ja väkiluvun laskua sen seurauksena. Yhtenä suurena uutisotsikkona oli sitten, kuinka ilmastonmuutos lisää sairastuvuuttakin. Ja tämä oli samassa lehdessä! Eikö toimittajille tullut mieleen, että ilmastonmuutos on suora seuraus väestön kasvusta, joten jos pyrimme siihen, että väkiluku kasvaa, tästä jokseenkin väistämättä aiheutuu ilmastonmuutos haittoineen. Jollakin keinoin meidän pitäisi pystyä vähentämään maapallon väkiluku suunnilleen puoleen nykyisestä. Silloin ilmastonmuutosta todennäköisesti ei olisi.

Heti kun näin sanoo, tulee vastaukseksi: ”Niin, ihmisten Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa tulisi vähentää syntyvyyttään. Meillä sen päinvastoin pitäisi lisääntyä, jotta huoltosuhde säilyy.” Ongelma vain on se, että ilmastonmuutos ei katso ihmisen syntymäpaikkaa; paremminkin on niin, että jos Suomi ”onnistuisi” lisäämään lapsilukuaan, ilmastonmuutos kiihtyisi. Tämä johtuu siitä, että meikäläisen hiilijalanjälki on moninkertainen esimerkiksi kongolaiseen verrattuna.

Jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä, pitää väestön vähetä kaikkialla, vain niin pystytään pääsemään kestävään kehitykseen. Näin ollen pitäisikin muuttaa ajatusmallia kasvua vaativasta väkiluvun vähenemiseen perustuvaksi. Väkiluvun kasvuun perustuva ajatusmalli on jo lähtökohdaltaan virheellinen, kun siinä ajatellaan vain kustannusten lisääntyvän, kun pienempi määrä työikäisiä vastaa eläkkeellä olevien kustannuksista. Kuitenkin Suomessa jokainen alle 18-vuotias aiheuttaa nettokustannuksia, jotka poistuvat syntyvyyden pienetessä. Kysymykseksi tuleekin, kumpi aiheuttaa enemmän kustannuksia, eläkeläinen vai alle 18-vuotias. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: syntyvyys, huoltosuhde, kestävä kehitys

Vanhemmat kirjoitukset »