Disruption of rhythms - a significant toxicant effect

Tiistai 20.4.2021 klo 17:25 - Mikko Nikinmaa

Virtually all animal functions are rhythmical. If you measure a parameter, the value is different in the morning than in the evening or in the summer and in the winter. Despite this fact, the rhythmicity is seldom taken into account in considering the effects of toxicants on animals. We have earlier published an article indicating the importa


nce of disturbed rhythms in environmental responses (Prokkola and Nikinmaa Journal of Experimental Biology, 2018, 221, jeb179267). Now in Environment International (149,  106159, 2021) Zheng et al reviewed how “Environmental chemicals affect circadian rhythms: An underexplored effect influencing health and fitness in animals and humans.”

Zheng et al showed how tens of environmental toxicants including pesticides, steroids and metals can be considered circadian disrupters. Thus, the toxicants cause disturbances if normal rhythms. Considering this, the responses to toxicants will disturb the daily and seasonal rhythms of animals. Since the rhythms are an important 

aspect of animal fitness, the circadian disrupters will affect the success of animals. At the moment the rhythmical responses are further disturbed as the light-temperature relationship is altered by climate chang

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: circadian disruptors, aquatic toxicology

Ilmastomuutoksen torjunta vaikuttaa väistämättä perinteisiin työpaikkoihin

Maanantai 12.4.2021 klo 12:04 - Mikko Nikinmaa


Olen tässä lukenut voivottelua siitä, kuinka Nesteen Öljyjalostamon lopettaminen Naantalissa vähentää työpaikkoja, kuinka turpeen energiakäytön vähentäminen vie työpaikkoja. Niinpä. Voivottelu on samanlaista kuin Trumpin lähtökohta siitä, että hiili- ja öljyperusteisten työpaikkojen pitää säilyä!

Totta kai työelämässä täytyy tapahtua muutos! Jos haluamme, että fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto korvataan kestävästi tuotetulla energialla, kaikkien fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien työpaikkojen on häivyttävä. Se ei ole edes voivottelukysymys, vaan on keksittävä uusia työmahdollisuuksia. Minusta vain näyttää siltä, että uusia avauksia ja innovaatioita yritetään jopa keksiä paljon vähemmän kuin lehtien palstatilaa käytetään voivotteluun siitä, kuinka ilmastomuutosta aiheuttavan teollisuustuotannon työpaikat vähenevät.

Fossiilisen alan työpaikkojen väheneminen on väistämätöntä ja välttämätöntä, mikäli ilmastonmuutosta halutaan torjua. Tässä tulee mieleen muutaman vuoden takainen tilanne, jolloin laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden laskun piti nostaa vientikustannuksia niin, että vienti Suomesta tulisi niin kalliiksi, että vienti loppuisi kokonaan. No, mitään negatiivisia vaikutuksia ei tullutkaan.

Niinpä, lopetetaan valitus ja käytetään se energia uuden ympäristöystävällisen työn innovointiin

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, työllisyys, innovaatiot

Out of Sight, Out of Mind

Keskiviikko 24.2.2021 klo 16:55 - Mikko Nikinmaa

People throw all kinds of thrash all around the place. As a school boy I did a little survey of  trash in roadsides and swimming strands in South Wales. Already at that time the cigarette ends  were very common. And they are a major source of microplastics. With the tide they are washed to the ocean, and start their long-lasting voyage in the sea.

Similarly, people throw all the wrappins, bags and everything else out of the car windows after they have eaten in the car. The car needs to be tidy, but the roadside doesn't since it is soon out of sight. Similarly, bikes, refridgerators etc are just dumped into rivers and lakes, as they sink to the bottomand are out of sight. All kinds of trash are flowing via short pipes to the ocen as long as they are not visible. When the trash is seen, the length of pipes is increased. Different poison barrels are just sunk from boats to the bottom of lakes and seas - out of sight, out of mind.

Environmental crimes, dumping of toxic material, plastic etc, are hardly ever investigated. It is  commonly considered that environmental contamination is not a crime. This attitude has now resulted in the massive plastic waste gyres in the ocans. What has earlier been out of sight has now become visible. Further, the toxins that have been dumped all around the place, start causing effects on organisms. So, it is not out of sight, out of mind any more, since harmful effects are visible.

What should be done is to start collecting all the trash, and make environmental crimes punishable. If both of those things were done the out of sight, out of mind attitude would soon disappear. That would be important for the sake of the environment. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: trash, plastic pollution, environmental contamination

Ikirouta sulaa, metaani purkautuu, ilmastonmuutos kiihtyy

Perjantai 19.2.2021 klo 11:57 - Mikko Nikinmaa

”Ilmastonmuutoksella on ilman muuta vaikutusta räjähdyskraattereiden syntyyn arktisella ikiroudan alueella”, Skolkovon tutkija Jevgeni Tšuvilin sanoi CNN:lle.

Jo 2016 kirjoitin tässä blogissa, että Siperian ikiroudan sulaminen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta voi johtaa metaanipurkauksiin. Viimeisen vuoden aikana on havaittu metaanin sulamiskraatereita.

2016 pelkäsin, että voimakas kasvihuonekaasu, metaani, lisääntyy lämpötilamuutoksen vaikutuksesta. Nyt pelolleni on tullut vahvistus, mikä merkitsee, että meidän tekojemme ilmastomuutoksen hillitsemiseksi täytyy olla vielä aikaisempaa tehokkaampia. Ilmastomuutoksen kieltäjien populismin aika on ohi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, arktinen alue

Cold winter and power failures - it is because fossil fuel industry and economic circles

Torstai 18.2.2021 klo 12:16 - Mikko Nikinmaa

A real winter throughout the Northern Hemisphere. Or actually worse that that. It has snowed in Madrid and the weather has been colder than ever in Texas. The climate change deniers say, pointing to this one incidence, how the whole concept is faulty. However, unexpected cold spells are something that is predicted based on an overall warming of the globe. The worming of the areas near the poles pushes the cold air south in the northern winter.

In Texas the energy production has stalled in most places. The Governor of Texas has claimed that this shows how green energy, wind and solar power, do not function when it is cold. As for many fossil fuel lobbyists, this is a lie. Out of the energy produced in Texas, wind and solar energy account for approximately 1/10. Energy is produced using mainly oil and natural gas. The reason for the huge power outages in the extreme cold was largely that the natural gas could not be pumped from the wells because of the extreme cold. That is actually due to the fossil fuel and economic lobbyists. If , instead of the need to pump natural gas from wells, there had been storage of the natural gas, energy could have been produced even in the cold. Now it was not possible. It was cheaper not to have natural gas storage, so since the likelihood of natural gas distribution because of extreme cold was not likely, storing was not done.

So the fossil fuel lobbyists claim that the problems they have themselves caused are caused by the environmentalists. The ways of oil industry remind me of how tobacco industry claimed for many years that tobacco didn’t cause any problems – against all scientific evidence. Now fossil fuel lobbyist are doing the same – lying against all the scientific evidence.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, fossil fuel, temperature

Noise in the seas ? another anthropogenic problem which could be solved

Keskiviikko 10.2.2021 klo 14:08 - Mikko Nikinmaa

Sound moves faster and longer in water than in air. Different animals use all sorts of sounds in communication. Dolphins top the list with up to 70000 different sounds. It is probably even higher than human sounds – a person with 20000 words has a good vocabulary. Grey whales’ mating calls travel many kilometers in water in order to reach a suitable mate. Thus, the biogenic sounds are important for the functioning of animal populations in aquatic environment. Notably, when I was a child, and we were angling, one needed to be very quiet so that fish would not hear us, because they would do it a long way away.

With an increase of marine traffic and all sorts of other human endeavours in the seas and their shores, the soundscape of the oceans has changed immensely during the recent decades. Anthropogenic noises have even been suggested to be behind the shoring of whales.  In a recent number of Science (Duarte et al., Science 371, eaba4658 (2021)), Duarte et al. reviewed “The soundscape of the Anthropocene ocean” indicating the many problems for aquatic life. However, it would be possible to modify the anthropogenic sounds so that the soundscape of marine life would be acceptable. Thus, with this human-induced problem it is more or less the same as with climate change: we know what should be done, and we have the technical means to do it. However, we lack the political and economic will to do it.

GREED of the present generation decreases the possibilities for sustainable life of future generations.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: noise pollution, anthropogenic disturbances

It is not Environment against Economy: Environment needs to be part of economic decisions.

Tiistai 26.1.2021 klo 18:04 - Mikko Nikinmaa

In the age of Coronavirus Pandemic, the news has virtually nothing else now that Trump is not in the White House any more. In the news it is completely forgotten that environmental scientists warned about pandemics becoming ever increasing threat because of population growth and increased land use already 25 years ago (Daily, G. C., and Ehrlich, P. R. 1996. Global change and human susceptibility to disease. Ann. Rev. Energ. Environ. 21, 125–144). However, the link between environmental distraction and human diseases is rarely brought forward in media, although presently three quarters of new human diseases result from microbes being transferred from animals to humans.

Bradshaw et al. (Bradshaw et al. 2021. Underestimating the Challenges of Avoiding a Ghastly Future. Front. Conserv. Sci. 1:615419. doi: 10.3389/fcosc.2020.615419) have recently written a perspective article about the environmental problems we currently have. The major point is that, although the scientific evidence clearly shows that the present environmental actions are not adequate to enable sustainable development, the political and economic circles still think that environmentalists are overblowing the problems. In fact, the populists everywhere have gained ground everywhere by saying that nothing needs to be done. As they say: “The predominant paradigm is still one of pegging “environment” against “economy”; yet in reality, the choice is between exiting overshoot by design or disaster—because exiting overshoot is inevitable one way or another.” Overshoot means that at present the planet’s resources are overused, human population is too big, and land use causes biodiversity decrease.

The economic and political circles are very worried about leaving monetary debt to future generations, although that is just numbers on databases, and can be cancelled if one so wishes. In contrast, environmental destruction can make life of future generations very difficult, yet policy makers do not think that the life of future generations needs to be thought about by carrying out environmental actions.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, biodiversity loss, economic growth

Kestävä kehitys edellyttää väestön pienemistä eikä sillä ole pitkäaikaisia kustannuksia

Maanantai 18.1.2021 klo 20:15 - Mikko Nikinmaa

Väestön kasvun arvellaan olevan loppumassa. Maksimissaan maapallon väestömäärän arvellaan jäävän alle kymmenen miljardin. Väestön kasvun loppumisesta on jo ruvettu olemaan huolissaan, kun taloudellinen kasvu kärsii, tulee kestävyysvajetta, työperäinen maahanmuutto rupeaa olemaan ongelma jne. Mitään näistä väitteistä ei ole kuitenkaan osoitettu oikeiksi. Ne kaikki perustuvat vain siihen ajatukseen, että rajaton kasvu on mahdollista. Sitähän se ei suinkaan ole. Maapallon pinta-ala, saasteiden sieto, ihmismäärän sieto, luonnonvarojen määrä yms. ovat kaikki rajallisia. Lisäksi kaikki väitteet siitä, että väestönkasvun loppuminen tai jopa väestön väheneminen aiheuttaisi ongelmia, perustuvat vain siihen ajatukseen, että ilman kasvua seuraa tuho.

Tosiasiahan on, että maapallon kantokyky on alle 5 miljardia ihmistä. Jotkut arviot ovat tätäkin paljon alhaisempia, puhutaan vain 1-2 miljardista. Kestävän kehityksen mahdollistava ihmismäärä riippuu pääasiassa siitä, mikä kulutustaso ihmiskunnalle hyväksytään. Jos kaikkien haluttaisiin saavuttavan USA:n kulutustason, maapallolle ei mahtuisi juuri yhtä miljardia ihmistä enemmän. Jos taas kaikkien kulutustaso jäädytettäisiin nykyiseksi, maapallolla voisi olla viisi miljardia ihmistä. Tämä olisi kuitenkin äärimmäisen epäoikeudenmukaista: me pohjoiseurooppalaiset kylpisimme rikkauksissamme eivätkä köyhät maat saisi rikastua lainkaan. Todennäköisesti kelvollinen väestömäärä olisi 2-3 miljardin tasolla eli jokseenkin sama kuin 1950-1960-luvuilla mutta vain kolmannes nykyisestä.

Suuri joukko eri indikaattoreita osoittaa, että ihmismäärän vähentymisen tarve on suuri. Ensimmäisenä on tietysti ilmastonmuutos. Vaikka se on suurelta osin estettävissä teknisen kehityksen avulla, lisääntyvän ja toivottavasti myös rikastuvan ihmismäärän tarpeet yksilöä kohti lisääntyvät niin, että vaikka hiilidioksidijalanjälki Euroopassa on pienentynyt jo muutaman kymmentä vuotta, maapallon kokonaishiilijalanjälki on kasvanut. Toinen ongelma on luonnonvarojen käyttö. Rikkaat valtiot käyttävät niitä niin paljon, että tarvittaisiin kolmen maapallon koko, jotta luonnonvaroja olisi riittävästi nykyiselle kulutukselle. Tätäkin ongelmaa voidaan pienentää, muttei kokonaan poistaa, kiertotaloutta lisäämällä. Kaikkein suurimmat syyt siihen, että ihmismäärän on vähennyttävä ovat toisaalta ruuantuotanto ja maankäyttö ja toisaalta ympäristön saastuminen. Nämä liittyvät tiukasti toisiinsa.

Kaikkien maapallon maiden viljavuus on vähentynyt huimasti viime vuosikymmenien aikana. Tehomaatalous on pystynyt pitämään viljavuuden vähentymisen aisoissa lannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen käyttöä lisäämällä. Viime aikojen havainnot ovat kuitenkin osoittaneet, että nämä keinot ovat tulleet tiensä päähän. Tuholaismyrkkyjen käyttö on ruvennut vähentämään pölyttäjien määrää, minkä seurauksena myrkkyjen käytön lisääminen vähentäisikin satoja eikä päinvastoin. Lisäksi lannoitus lisää vesistöihin joutuvia ravinteita, minkä tuloksena haitalliset sinileväkukinnat lisääntyvät. Jos ihmismäärä ei pienene ja maan viljavuus heikkenee, joudutaan entistä enemmän maata raivaamaan ihmisen käyttöön. Tämä aiheuttaa elämänkirjon kadon: jo nyt on arvioitu, että ihmisen aiheuttama kuudes sukupuuttoaalto ajaa sadassa vuodessa sukupuuttoon saman lajimäärän kuin aikaisemmin on hävinnyt yli 10000 vuodessa. Ja tämä ei ole edes ainut ongelma: luonnonvaraiset eläimet joutuvat yhä useammin kosketuksiin ihmisen kanssa, minkä seurauksena eläimistä ihmiseen siirtyvien virusten todennäköisyys kasvaa. Nykyistä koronaviruspandemiaa on edeltänyt alati tiivistyvällä tahdilla eläimistä ihmisiin siirtyviä mikro-organismeja. Ympäristön saastuminen liittyy suoraan maankäyttöön, viljavuuteen ja elämänkirjoon. Saasteet tappavat niin vedessä kuin maalla. On pelätty, että jopa puolet vesien kalalajeista kuolee tällä vuosisadalla sukupuuttoon osittain liikakalastuksen ja osittain vesien saasteiden vuoksi.

Väestön onkin yllä mainituista syistä ruvettava vähenemään. Aina kun väestön vähenemisestä puhutaan, sitä kauhistellaan, kun väestöstä entistä suurempi osa on hetken vanhoja. Mutta eihän väestöpyramidin epätasapaino ole pysyvä. Jos lapsimäärä laskee tietylle tasolle ja säilyy sillä, vanhusväestön kohonnut osuus kestää vain sen sukupolven, jossa on syntynyt paljon lapsia. Kun nämä vanhenevat, heidän osuutensa eli vanhusväestön osuus on korkea. Kun pienen lapsiluvun lapset vanhenevat, väestöpyramidi tulee taas normaaliksi. Tähän kuluu vain yksi sukupolvi, minkä jälkeen vanhusväestön osuus on taas vähentynyt. Vanhusväestön tilapäisen kasvun kustannukset pystyttäisiin kattamaan niillä menojen vähennyksellä, jotka lastenhoidossa ja kouluissa saadaan lapsien määrän vähentymisen takia. Moni eläkeläinen jatkaisi toisaalta mielellään työuraansa. Ja sitten kun suuren lapsimäärän sukupolvi kuolee, vanhustenhoidon kustannukset taas pienenevät.

Koska väestön pieneminen on välttämätöntä kestävälle kehitykselle ja koska, toisin kuin väitetään, lapsiluvun pieneneminen ei aiheuta pysyviä ongelmia, voidaan väestön pienemiseen pyrkiä maailmanlaajuisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: väestön kasvu, kestävä kehitys, kestävyysvaje

Ilman saastuminen aiheuttaa aikayksikköä kohti suunnilleen kaksinkertaisen määrän kuolemia koronavirukseen verrattuna

Sunnuntai 10.1.2021 klo 18:22 - Mikko Nikinmaa

Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on tilastoidusti kuollut lähes kaksi miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti ja taudin leviämisen rajoittamiseksi eri maissa on tehty hyvin tiukkoja rajoitustoimia, jotta sairaus ei aiheuttaisi terveydenhoitojärjestelmän romahdusta. Suomessa kuolleita on ollut pandemian alusta lähtien alle 600.

Ympäristöongelmista ehkä eniten inhimillistä kärsimystä aiheuttavat ilman saasteet. Yllä oleviin koronaviruslukuihin voidaan verrata ilmansaasteiden aiheuttamia kuolemia. Maailmanlaajuisesti ilman saasteiden arvioidaan aiheuttavan ainakin 5 miljoonaa kuolemaa ja Suomessakin, joka on teollistuneista maista yksi vähiten saastuneista. n. 2000. Nämä luvut ovat sangen karmivia ja osoittavat, että kun me olemme valmiita tekemään huomattavia panostuksia koronaviruksen haittojen estämiseen, olisi vastaavalla tavalla ruvettava panostamaan ilman saasteiden vähentämiseen.

Ilma on saanut saastua, kun ilman puhdistamisen taloudelliset kustannukset olisivat aiheuttaneet teollisuuspiirien mielestä liiallisia kustannuksia tuotantoon. Kustannukset eivät nyt tulekaan yrityksille vaan yhteiskunnalle. On kuitenkin mielestäni väärin, että esimerkiksi terveydenhoidossa maksetaan suuria summia hoidosta, jota ei tarvittaisi, jos yritysten, liikenteen ja asumisen aiheuttama ilmansaastuminen olisi hoidettu. Teknisesti tämä olisi mahdollista, mutta se maksaa. Olisi paljon oikeudenmukaisempaa, jos kustannukset lisättäisiin kaikkien niiden tuotteiden ja palveluiden hintoihin, jotka aiheuttavat ilman saastumisen.

Koska maapallomme on rajallinen, kaiken taloudellisen toiminnan kustannuksiin tulisi kuulua myös niiden aiheuttamat ympäristövahingot. Vasta silloin pystytään saavuttamaan kestävä kehitys.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristön saastuminen, kestävä kehitys, ympäristötalous

Something to read/watch from world scientists' warning

Torstai 7.1.2021 klo 11:26 - Mikko Nikinmaa

Suggested social media post copy: Despite promising developments, the need for climate action has grown even more urgent this year - read “The Climate Emergency: 2020 in Review”: https://bit.ly/3nk4QXt

Suggested social media post copy: Climate action is needed in 2021 – watch this video on “six steps” for climate mitigation https://youtu.be/sEHot7F_dnI

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, sustainability

Ennätyslämmin 2020 - mitä voisimme tehdä

Sunnuntai 3.1.2021 klo 19:27 - Mikko Nikinmaa

Viime vuosi oli Suomessa kautta aikojen lämpimin. Maapallon kokonaislämpötiloissa viimeiset kuusi vuotta ovat olleet kuuden lämpimimmän vuoden joukossa. Arktisen alueen merijään pinta-ala oli pienin koskaan mitattu arktisen kesän aikana. Kuten kaikki ilmastoennusteet sanovat, arvaamattomien sääilmiöiden tiheys on lisääntynyt: Amerikassa aakkoset eivät riittäneet Atlantilla syntyneiden hurrikaanien nimiin; eri puolilla maailmaa rankkasateiden aiheuttamat tulvat ovat tuhonneet asutusta ja viljelysmaata; kuivat kaudet ovat tuhonneet satoja ja olleet ennätysmäisten maastopalojen taustalla esimerkiksi Kaliforniassa, Australiassa ja Siperiassa; lunta on satanut Floridassa kun Suomessa on saatu vettä.

Aina kun ilmastomuutoksen vastaisista toimista puhutaan, ilmastoskeptikot sanovat, että niitä ei kannata tehdä taloudellisista syistä: ne kun maksavat. Tämän ajattelutavan mukaan tekemättä jättäminen ei maksa mitään. Kuitenkin käytännössä ilmastomuutokseen liittyvien vahinkojen korvaamiseen käytetty vakuutusraha on suunnilleen 150 miljardia €. Tämän vahinkosumman arvellaan olevan korkeintaan 10 % todellisista suoranaisista vahinkokustannuksista, eli ilmastomuutoksen aiheuttamat suorat kustannukset ovat jo 1-2 biljoonaa euroa. Tämä suunnaton rahasumma ei siis ilmastomuutoksen kieltäjien mielestä ole rahallinen kustannus. Ja se on vain vakuutettavissa oleva materiaalinen kustannus.

Hyvä ehdotus onkin se, että ilmastomuutoksen aiheuttamat kustannukset sisältyisivät tuotteiden tai palvelujen hintaan. Nyt kun USA:n presidentti vaihtuu, tämä voisi olla mahdollista: EU ja USA yhdessä edustavat niin suurta osaa maailmankaupasta, että näiden alueiden yhteinen päätös voisi riittää siihen, että asia toteutuisi.

EU ilmastotekojen edelläkävijänä ei ole aivan tuulesta temmattu ajatus. EU:n hiilijalanjälki on viime vuosina pienentynyt ja on nykyisin pienempi asukasta kohti kuin Kiinan, USA:n, Venäjän ja Japanin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: imastonmuutos, hiilijalanjälki

Temperature increases faster than fish can adapt

Tiistai 29.12.2020 klo 16:28 - Mikko Nikinmaa

A temperature increase will affect fish populations everywhere. Depending on the species, the depth of the aquatic body and its accessibility the effects can be drastic – the most extreme outcome being  the total disappearance of the fish from the habitat. Because of this, the research on temperature biology of fish has become an important field of study in climate change research. The importance of fish studies is strengthened, as they can be an primary source of animal protein in food.

Fish can be either stenothermal or eurythermal. The definitions indicate the phenotypic plasticity of species with regard to temperature. Stenothermal species tolerate only small temperature changes, whereas eurythermal species can live in wide temperature range. It should be noted that most of the preferred fisheries species have narrow genotypic temperature tolerance. If they live in environments with different temperatures, their genotypes are different, each still having narrow temperature tolerance so that the cold-temperature genotype would not be able to tolerate the temperatures that the warm-temperature genotype lives in and vise versa. Although a temperature increase may actually increase the amount of fish flesh produced per unit time, the species accounting for the increased productivity are not preferred catch or food.

The roles of phenotypic plasticity and the speed of heritable genetic adaptation to temperature changes has been surprisingly little studied. 


Further, it is almost completely unknown, if the temperature tolerance is affected by environmental contaminants. One important recent study with zebrafish (Morgan et al. PNAS 2020: https://www.pnas.org/cgi/doi/10.1073/pnas.2011419117) suggests that the genetic adaptation to increased temperature is not fast enough to keep pace with the temperature increase that is currently occurring. It also appears that the plasticity of tolerated temperatures decreases, when the population adapts to increased maximal temperature.

So, this is bad news throughout. The fish that we like to eat are stenothermal. The eurythermal species could substitute for them, but even they have problems in genetic adaptation. Furthermore, it seems that tolerance to reduced temperature evolves faster than that to increased temperature. All of these points make the case for markedly slowing down and stopping the current temperature increase stronger. If we want to eat fish, climate change must be stopped.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, fisheries, phenotypic plasticity, genetic adaptation

Mitä lapsillemme jää

Sunnuntai 20.12.2020 klo 17:18 - Mikko Nikinmaa

Kun puhutaan rahallisesta velasta, päättäjät korostavat vastuutamme jälkipolville. Emme saa jättää lapsillemme velkaa!! Rahallinen velka on kuitenkin vain sopimuskysymys. Tälläkin hetkellä olisi mahdollista nollata suurin osa rahallisista veloista, jos niin vain päätettäisiin tehdä. Tietysti siitä kärsisivät useat pääomapiirit, mutta mikäli koko maapallolle tulisi katastrofi, velka nollautuisi joka tapauksessa. 

Sen sijaan silloin, kun puhutaan lapsillemme jäävästä ympäristöstä, eivät päättäjät puhu juurikaan siitä, mitä lapsillemme jää. Itse asiassa samat piirit, jotka puhuvat vastuusta lapsillemme kun rahallisesta velasta on kyse, ovat valmiita siihen, että ympäristön tila jätetään vähälle huomiolle, jottei rahallista velkaa aiheuttavia kustannuksia koidu. Sillä ei näytä olevan väliä, että jos ympäristön tila tulee riittävän huonoksi, jälkipolvien elämää haittaava vahinko ei olekaan  sopimuskysymys. Ympäristön tilan huononeminen voi aiheuttaa katastrofin, jonka seurauksena kaikki rahalliset velat nollautuvat. Se ei kuitenkaan auta mitään, kun ympäristövelka haittaa lastemme elämää, vaikka rahallinen velka olisi nollautunut. 

Tätä pohdin, kun luin uutisen, jossa kerrottiin, että Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin oli ottanut käsiteltäväkseen portugalilaisnuorten kanteen, jossa he sanovat, etteivät nykypäättäjät ota jälkipolvien tulevaisuutta huomioon. Sitten mietin, mistä moinen johtuu. Keksin vain yhden syyn: koko taloudellinen ajattelu perustuu rajattomaan kasvuun, vaikka maapallo on rajallinen kokonaisuus. Rajattoman kasvun lähtökohdat olivat mahdollisia silloin, kun ihmisten lukumäärä oli riittävän pieni. Rajaton kasvu ei kuitenkaan enää ole mahdollinen Euroopan ja Pohjois-Amerikan korkean kulutustason ja koko maapallon suuren ihmismäärän vuoksi. 

Niinpä, kun mietimme vastuutamme jälkipolville, onko tärkeämpää ottaa huomioon sopimuskysymys vai ympäristön tila?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristön tila, taloudellinen kasvu, kasvun rajat, valtion velka

Big Oil Is Past

Perjantai 11.12.2020 klo 13:08 - Mikko Nikinmaa

In the 20th century, finding oil made you rich. The prosperity of many people and nations has been generated with oil profits. Oil as a source of wealth is now rapidly becoming to its end, although oil companies still try to maintain their status. Their methods remind me very much of what tobacco industry did in the latter part of the 20th century: although the scientific community has been quite unanimous about Climate change and the role of burning oil in generating it since 1970’s, the oil lobby has denied Climate change and presented pseudoscience suggesting that there is no interaction with oil burning and temperature change.

However, the oil companies are now seeing the end approaching. As a major indication is that investment companies are advising against buying oil stocks. As the latest big institutional investor, the New York Pension Fund (226 billion dollars) has indicated that it will sell all its oil and coal company stocks by 2040. Because oil use has dropped, so has oil price. Denmark just recently indicated that it will stop oil drilling by 2050 and also stop oil prospecting. In Finland, the national oil company is closing its second oil refinery next year.

Whenever any oil refinery, coalmine or power plant using fossil fuels including peat is closed, the local media are full of news complaining about the employment losses. It is naturally sad that people lose their work, but since the use of fossil fuels is not sustainable, it must be done. If the oil-dependent companies had prepared for the future, they would have started to develop commerce, which is not oil-dependent.

So big oil is past. What happens to the Middle Eastern countries, which are in the desert, but have become rich drilling oil?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, fossil fuels, investments

It Is Not Racist to Worry about the Size of Human Population

Maanantai 7.12.2020 klo 15:52 - Mikko Nikinmaa

There are currently 7.8 billion people on Earth. Although recent data suggest that the population peaks 2064 at a little less than 10 billion and thereafter slowly decreases so that in 2100 the population is 8.8 billion. This is taken by some people to indicate that the warnings of overpopulation were too hasty. However, it is estimated that these population sizes far exceed what is sustainable: if the European style of living was aimed for by the whole Earth’s population, the planet could sustain 2 billion people, if rich countries would decrease their consumption allowing the poor countries to increase the standard of living considerably, the planet could have about 3 billion people and if the present economic inequality persisted, 4-5 billion people could exist without clear deterioration of the planet.

The world population has started to increase markedly only a couple of hundred years ago. In the beginning of 1900’s there were much less than 2 billion people. In 1960’s and 1970’s the possibility of overpopulation was brought forward by environmental scientists, but was not taken in serious consideration in economics and politics. In fact, it presently appears that if one says that a major environmental problem, also feeding climate change, is population growth, one is immediately labelled a racist. It is often considered that the problem is really overconsumption of resources by the rich, who are then the crooks and racists immediately if they say anything about the high birth rates in Africa and much of South America and Asia even though it is clear that even the present population size in those areas is not sustainable.

Washington et al. just wrote in Journal of Future Studies 25, 93-106:  Why Do Society and Academia Ignore the ‘Scientists Warning to Humanity’ On Population? They brought forward all the points that also I think are important. The overuse of the Earth has three components: overpopulation, overconsumption, and the concept of unlimited growth. All three need to be considered together. There is also the point that the rich countries naturally cannot demand that poor people of the South are not allowed to improve their standard of living. This necessarily causes increased resource use per person.

A major question affecting the population growth is the standing of women. It has been shown that if women’s standing increases, population growth decreases. Washington et al give the following points as ways to combat population growth:

1. Assure universal access to a range of safe and effective contraceptive options and family planning services for both sexes.

2. Guarantee education through secondary school for all, with a particular focus on girls.

3. Eradicate gender bias from law, economic opportunity, health, and culture.

4. Offer age-appropriate sexuality education for all students.

5. End all policies that reward parents financially if they are based on the number of their children.

6. Integrate teaching about population, environment, and development relationships into school curricula at multiple levels.

7. Put prices on environmental costs and impacts.

8. Adjust to population aging rather than trying to delay it through governmental incentives or programs aimed at boosting childbearing.

9. Convince leaders to commit to ending population growth through the exercise of human rights and human development.

I agree with all of these, and if they are thought to be racist, then striving for improving education and for gender equality is racist.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, overconsumption, resource use, growth economy

Fossil Fuels and Extinctions - Any Interactions?

Maanantai 30.11.2020 klo 15:07 - Mikko Nikinmaa

Climate Change has an anthropogenic component: the use of fossil fuels increases the carbon dioxide level, which has an increasing effect on the temperature of the Earth’s surface. It should always be kept in mind that this is an overall effect. In a specific location temperature can even decrease, because the flow of air becomes unpredictable, i.e. cold air from the poles can flow to completely new directions. Also the present extinction wave is largely human-induced, and is caused largely by increased human land use, pesticide use, overfishing etc. In both the large human population and the strive for economic growth are decisive. Greed is the main fuel for destroying the world. “I want more, and others may not share what I have got.” This attitude keeps pushing us towards a catastrophe.

People denying human role in climate change always point out that there have been temperature variations already earlier without any human influence. This is true, but in most cases they have been much slower than the present

IMG_20170808_0007.jpgone: what happened in 10000 years millions of years ago takes place in a 100 years now. The people denying human influence on climate change often deny also the existence of extinction wave, there have been five extinction waves before, and they have all been caused by natural catastrophes: meteors colliding to Earth or volcanic activity.
In Geology, Kaiho et al. recently wrote an article “Pulsed volcanic combustion events coincident with the end-Permian terrestrial disturbance and the following global crisis” (https://doi.org/10.1130/G48022.1), which tries to put together the events which were associated with one of the mass extinctions in Permian period. It appears that during that time the temperature was elevated. The extinction wave started, when an intense volcanic activity started. However, it would possibly remained much more reduced than it came to be, if there had not been large fossil fuel deposits close enough to land surface to start burning as a result of volcanic eruptions. The fossil fuel fires have much higher temperature than normal wood fires with the result that a specific molecule accumulates much more. The authors made their conclusion about volcanic eruptions causing significant fossil fuel fires on this. So fossil fuels may have played a role in extinctions already before.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, Permian period, biodiversity

Suuri kulta- ja kuparikaivos ei saanut perustamislupaa Alaskassa

Torstai 26.11.2020 klo 10:45 - Mikko Nikinmaa

Alaskassa on vuosia taisteltu siitä, saisiko suuren kulta- ja kuparikaivoksen perustaa alueelle, joka on merkittävä Tyynenmeren lohien kutualue. Presidentti Obaman hallinto aikanaan jäädytti hankkeen, mutta kuten kaikessa muussakin Trumpin hallinto kaatoi ympäristösyihin perustuneen jäädytyksen ja antoi kaivossuunnittelun jatkua. Kaivoksen perustamiseen on Yhdysvalloissa saatava lupa, jonka antaa Army Corps of Engineers (ACE). Tätä lupaa ei annettu yhdeksi maailman suurimmista kulta- ja kuparikaivoksista suunnitellulle hankkeelle ympäristösyiden vuoksi: lohien kutualueen säilyminen on tärkeämpää kuin metallintuotanto.

Tämä päätös on merkittävä ajatellen Suomenkin tilannetta. Täällähän perinteisesti kaivostoiminta on jyrännyt luontoarvot. Kun kerran jopa kapitalismin luvatussa maassa USA:ssa valtion viranomainen päättää toisin (ja vielä kaikkien aikojen ympäristöstä piittaamattomimman presidentin valtakaudella), eiköhän Suomessakin pitäisi ruveta aidosti miettimään kaivosten perustamista ensisijaisesti ympäristönäkökulmasa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaivostoiminta, ympäristölupa, ympäristöarvot

And he is not even US President yet

Keskiviikko 25.11.2020 klo 14:19 - Mikko Nikinmaa

Despite the fact that Trump tried to steal the presidential election (what else can one say, when he got 6 million votes less than Biden, and has not accepted defeat – claiming fraud without any evidence), President-elect Biden has gone forward with his transition team.

What he has done so far indicates that we are changing from environment-hostile to environment-friendly government in USA. It is quite clear that climate change is an important focus of government. This is shown by the appointment of a climate envoy, John Kerry, in the government. It is notable that as a State Secretary John Kerry signed the Paris Climate Accord. It appears that the Biden government has already realized that it cannot continue the “living in the past”-mode of USA, since it would also mean that the competitive edge of American industry decreases. Even the car industry has started to realize this. General Motors reversed its position in the Federal (Trump) Government vs. California court case, where the government says that California may not impose stricter environmental standards for exhaust fumes than are the legislation elsewhere in USA.

These positive changes have happened already, before Biden administration has started. So, one can have high hopes that in the next four years USA resumes its standing as one of the nations trying to be forward-looking in environmental questions.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, environmental protection, auto industry

Kierrätystä tulevaisuuden hyväksi

Perjantai 20.11.2020 klo 15:23 - Mikko Nikinmaa

Kun tällä hetkellä käytämme maapallon resursseja selvästi yli sen kantokyvyn, nykyinen resurssien käyttötapa, jossa esimerkiksi metalli ensin louhitaan, muokataan tuotteeseen ja jätteenä heitetään pois, on tullut tiensä päähän. Melkein kaikki tuottamamme jäte voidaan käyttää uudestaan, mikä vähentää resurssien tuhlaamista merkittävästi.

Viime päivinä on uutisoitu Varsinais-Suomen/Satakunnan alueella kahdesta suuresta hankkeesta, jotka edustavat merkittävää panostusta kiertotalouteen. EU:han on ottanut tavoitteekseen, että 2025 kaikki tekstiilijäte kierrätettäisiin. Koko Euroopan alueelle tulisi vain muutama suuri kierrätysjätteen käsittelykeskus, joista yhden toivotaan olevan Paimiossa. Kierrätysmateriaalille on jo useita käyttökohteita mm. erilaisissa täytteissä. Toistaiseksi tekstiilijätteen uusiokäyttö kankaissa on vähäistä.

Tekstiilien kierrätys ei ole kuitenkaan yhtä suuri maapallon resursseja säästävä toimi kuin metallien kierrätys. Tämä johtuu siitä, että pääosa tekstiileistä on uusiutuvia materiaaleja, villaa ja puuvillaa. Tällöin kierrätyksestä saatava hyöty on ennen kaikkea lampaanhoidon ja puuvillan kasvatuksen vaatiman maankäytön vähentyminen. Metallien kierrätyksellä voidaan vähentää kaivoksien tarvetta, mikä on merkityksellistä resurssien käytön lisäksi ympäristön ja lapsityövoiman (esim. Kongon kaivokset) käytön kannalta. Yhtenä nyky-yhteiskunnan suurista ongelmista on ollut se, että lisääntyvä riippuvuus sähköstä on merkinnyt suunnatonta akkuihin tarvittavien metallien louhinnan lisäystä. Lisäksi älypuhelimien ja muut kosketusnäytöt vaativat toimiakseen harvinaisia maametalleja, joiden kierrätystä ei vielä tehdä riittävän hyvin. Mutta Fortum on nyt aloittamassa Harjavallassa litiumakkujen litiumin kierrätyksen. Kun litium on sekä suhteellisen harvinainen kaivannainen että tehokkaimpien litiumakkujen komponentti, on Harjavallan kierrätyskeskus ainakin periaatteessa merkittävä maapallon resurssien säästön kannalta. Sillähän voisi olla jopa myyntiä edistävä vaikutus: ”Tämän kannettavan tietokoneen litiumakku on Suomessa kierrätetystä materiaalista tehty.”  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kestävä kehitys, kiertotalous, resurssien käyttö

Hurricanes more long-lasting after landfall because of climate change?

Maanantai 16.11.2020 klo 13:23 - Mikko Nikinmaa

Hurricanes or typhoons – tropical cyclones cause immense damage because of the high-

Valimeri_2.jpgvelocity wind and heavy rain. A commonly accepted consequence of climate change is that the number of tropical cyclones per time period and their average strength increase both in North America and in East Asia. This is caused because the increase of oceanic temperature. Since the cyclones are fuelled by the moisture of air, and increased oceanic temperature increases air moisture above the ocean, the increased frequency and strength of hurricanes and typhoons is easy to understand.

Most of the damage is caused to coastal communities immediately after the landfall of the cyclones. Hurricanes weaken quite rapidly after the landfall, but a recent study in Nature (Li & Chakraborty, Nature 587, 230-247; 2020) suggests that hurricanes may weaken more slowly in a warmer climate. During the past fifty years the time taken for hurricane decay has virtually doubled. This appears to be due to the increase of moisture of the warmer air.

If hurricanes dissipate slower after landfall in warming climate, they cause damaga to larger areas than earlier. This adds to the need to increase actions against climate change. Even in fossil fuel energy were cheaper than renewable energy without taking into account the expenses caused in repairing hurricane damage, adding them to the costs would certainly stop fossil fuel use rapidly. Such climate tax could and should be added to the fossil fuel price at least in Europe, North America, Australia, Russia and China.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: temperature, fossil fuels, typhoon, tropical cyclones

Vanhemmat kirjoitukset »