Tulevaisuusmanifesti

Torstai 6.12.2018 klo 11:02 - Mikko Nikinmaa

Vuonna 1972 ilmestyi kirja Kasvun Rajat (Limits to Growth). Siinä arvioitiin, että maapallon kantokyky ylitetään parissakymmenessä vuodessa, jos taloudelliseen kasvuun perustuva ideologia jatkuu. Kun kirja ilmestyi, sen varoitukset kaikuivat kuuroille korville. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Kasvun Rajat-kirjan kirjoittajat arvioivat maapallon tilanteen uudestaan teoksessa Beyond the Limits (Rajat on Rikottu) ja päätyivät siihen, että maapallon kantokyky oli jo kokonaisuudessaan ylitetty. Tästä vielä kymmenen vuoden päästä heidän tekemänsä arvion mukaan kasvuun perustuva ideologia ei mitenkään voi jatkua. Huolestuneiden tutkijoiden joukko (suunnilleen 20000 allekirjoittajaa) julkaisi syksyllä 2017 toisen varoituksen siitä, että toiminta maapallolla ei voi jatkua ennallaan. Nyt on jo 45 vuotta varoitettu siitä, että jos muutosta kasvuideologiaan ei tehdä, meitä uhkaa katastrofi.

Vaikka ympäristön saastumisesta, luonnon monimuotoisuuden katoamisesta, muoviroskien leviämisestä ja ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta on uutisoitu taajaan, ihmiskunta toimii kuin Titanic-laivan matkustajat ja miehistö: mitään ei voi käydä, joten jatketaan niin kuin ennenkin. Vertaus Titaniciin on aika osuva, koska sielläkin oli tähystäjiä, jotka olivat huomanneet ja joita ei uskottu, että jos kurssia ei muuteta, laiva törmää jäävuoreen. Kun kurssia ei muutettu, vain pieni osa laivalla olijoista säilyi hengissä. Pelkään, että niin käy maapallon ihmisillekin, jos taloudellisen ajattelun kurssia ei muuteta. Sinänsähän se ei ole mitään ihmeellistä. Suurin osa ilmastonmuutoksenkin ongelmista johtuu siitä, että ihmismäärä on kasvanut liikaa. Aina, kun eläinpopulaatiosta tulee ylitiheä, se pienenee räjähdysmäisesti jonkin katastrofin seurauksena. Niin käy ihmisellekin, jos mitään ei tehdä.

Mutta meillä olisi vaihtoehtoja. Ja ensimmäinen teko, johon pitäisi ryhtyä, on luopua kasvuun perustuvasta ajattelusta. Kasvun rajat saavutettiin jo 25 vuotta sitten. Niinpä se, että Suomen väestö olisi vähenemässä lähivuosikymmeninä ei ole mikään huono uutinen. vaan jotakin, johon pitäisi pyrkiä kaikkialla maapallolla. Jos maapallon väestö vähenisi puoleen, tuskin mitään ilmastonmuutokseen, ruuantuotantoon, jätteiden kertymiseen tai luonnon monimuotoisuuteen liittyviä ongelmia olisi. Tässä onkin huima ristiriita: samaan aikaan kuin ollaan huolestuneita ilmastonmuutoksesta, lähdetään siitä, että kansantalouden ja väestön pitää kasvaa. Sen sanoivat maapallon tärkeimmät johtajat: päämäärämme on torjua ilmastonmuutos ja edistää kasvua. On valitettavasti vain niin, että vain toinen voi toteutua: kestävä kehitys on mahdollista vain, jos kasvuideologiasta luovutaan.

Nyt on puhuttu siitä, että Suomen seuraavat eduskuntavaalit olisivat ilmastovaalit. Samaan aikaan puolueet kuitenkin yhteen ääneen puhuvat kasvun tärkeydestä. Kestävän kehityksen saavuttamiseksi tämä ei ole mahdollista. Kaiken kaikkiaan on taaskin tullut ilmeiseksi, että ilmastoteot ovat tärkeitä, kunhan ne maksaa joku muu eivätkä ne vaikuta omaan elintasoon. Räikeimmillään tämä näkyy Norjan teoissa: maa sanoo olevansa esimerkkimaa ilmastomuutoksen vastaisessa taistelussa käyttäen huomattavan summan rahaa vuosittain ilmastotekoihin. Mutta käytännössä ilmastomuutoksen torjuntaan saatavat rahat tulevat öljyn myynnistä. Jos Norja olisi pyyteettömästi ilmastomuutoksen vastustaja, se lopettaisi yksipuolisesti öljyn myynnin. Tämä nostaisi öljyn hintaa ja vähentäisi öljystä riippuvan toiminnan kannattavuutta.

Norja voi tietysti sanoa, ettei se yksin voi tehdä tuollaista ratkaisua. Mutta jos se tosissaan olisi ilmastomuutoksen vastaisen taistelun edelläkävijä, se toimisi juuri noin. Vastaavalla tavalla Suomen toimet yksin eivät muuta maailmaa suuntaan tai toiseen, mutta ne voisivat toimia esimerkkinä ja suunnannäyttäjinä. Tärkeintä ilmastomuutoksen vastaisessa taistelussa on luopua kasvuideologiasta. Tässä tiedotusvälineillä olisi ratkaiseva osuus. Jos radio, tv ja lehdistö päivästä päivään toisivat esiin sitä, kuinka kansantalouden pieneneminen on ympäristöteko, vähitellen mielikuva kasvun tarpeellisuudesta rupeaisi häviämään.

Vaikka ilmastomuutos onkin nostettu yhdeksi  tulevien eduskuntavaalien tärkeäksi teemaksi, mikään poliittinen puolue ei ole esittänyt, että se, että pystymme turvaamaan lapsillemme hyvän tulevaisuuden, voisi vaatia merkittäviä muutoksia nykyisiin tapoihimme. Koska näin kuitenkin on, listaan muutamia toimia, joita tulisi toteuttaa kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Ensimmäiseksi kasvuun perustuvasta kansantaloudesta on luovuttava. Tällöin niin kulutuksen kuin palkkojen ja muiden korvausten on pienennyttävä. Kulutuksen pieneneminen voidaan saada aikaan siten, että tuotteiden tarpeellisuus mietitään ja sen mukaan kaikille tuotteille määritellään tulevaisuusvero. Tästä tulevat varat siirrettäisiin tulevaisuusrahastoon. Rahastoa käytettäisiin toimiin, jotka edistävät ilmastomuutoksen hillitsemistä sekä koulutusta ja tutkimusta, mitkä ovat välttämättömiä tulevaisuuden hallitsemiselle. Kun yritysten maksamat palkat laskevat, niille maksettavat tuet voidaan poistaa ja vastaavat rahasummat siirtää myös tulevaisuusrahastoon. Vastaavalla tavalla erilaiset maksut voivat alentua, kun työvoimakustannukset pienenevät. Hintojen tarkistus tulevaisuudessa tarkoittaisikin hintojen laskua eikä niin kuin nykyisin hintojen nousua. Kun ennen muuta vientiyritysten voitot kasvaisivat kustannusten pienenemisen ansiosta, saatava voittojen kasvu sijoitettaisiin myös tulevaisuusrahastoon eikä sitä jaettaisi omistajille. Tietysti palkkojen pieneneminen vähentäisi mahdollisuuksiamme esimerkiksi Thaimaan lomiin, mutta lentämisen väheneminen olisi ilman muuta vain hyödyksi ilmastolle. Ja jos elintasomme laskisi 1960-luvun tasolle, minkä ansiosta aiheuttamamme ilmastokuorma pienenisi riittävästi kestävän kehityksen saavuttamiseksi, ainakin vanhemmat ihmiset muistavat, että elämä sujui onnellisissa merkeissä silloinkin. Emmekö voisi tehdä tämän oman ahneutemme unohtaen jälkipolvien hyväksi. Lopuksi täytyy miettiä kehitysapua. Koska ilmastomuutoksen ja maapallon riittämättömyyden suurin aiheuttaja on väestönkasvu, kehitysavun ensisijaisen päämäärän tulisi olla löytää keinot, joilla maapallon väestö rupeaisi pienenemään niin, että sitä haluttaisiin avun saaja-alueilla. Ensimmäinen keino tähän on se, että kehitysavun pyrkimyksenä on nostaa naisten koulutustasoa ja parantaa heidän asemaansa. Patriarkaalinen yhteiskunta on tullut samalla tavalla tiensä päähän kuin kasvuun perustuva talous. Seuraavaksi voisi ajatella sellaista ratkaisua, että kehitysapu jaettaisiin suoraan kohdemaiden perheille siten, että lisääntymisiässä olevien vanhempien perheiden tuki pienenisi lapsimäärän kasvaessa. Kun tämä olisi edeltä käsin tiedossa, se pienentäisi väestönkasvua tehokkaasti.

Mutta, ennen kaikkea tulevaisuuden toimissa täytyy unohtaa kansallisvaltioiden rajat. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että meillä ei olisi identiteettiämme. Olemme suomalaisia maailmankansalaisia.      

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastomuutos, väestönkasvu, taloudellinen kasvu

G20 and climate change

Sunnuntai 2.12.2018 klo 12:55 - Mikko Nikinmaa

Invariably, older people are looking in the golden past - how things were good then. This is actually the breeding ground for the populism of today: none of today's threats existed in1960's. However, the gross natioal products of all the rich countries were only a fraction of what they are now, and many things everyone of us now take for granted were extremely rare.

The book "Limits to Growth" was published in 1972. The book introduced the idea that there would in future be limitation for many needed resources.  At the time, virtually all economists rejected the idea, and the continued thinking that economic growth is needed is still prevalent, although all the calculations and exrtapolations indicate that Earth's limits IMG_20170728_0079.jpghave been reached long ago. The major problem resulting from exceeding Earth's limits, and accepted by most givernments in the world, is the climate change. However, although it should be accepted that growth economics ha come to an end, and should be replaced by sustainability economics, it is qurious that there is G20 meeting going on, and that is completely based on securing economic growth. Simultaneously, a meeting on climate change in Katowice, Poland, is starting, where the same governments are participating. 

It is notable that economy and climate change actions are kept strictly separate, although the truth is that economy depends on environment. And even more, the sad truth is that the growth economy isn't possible if we want to have an Earth that is habitable for future generations. So, instead of trying to calculate, how much economic growth is decreased by climate actions, the outset should be: how much should the world's economies (and population) need to be reduced in order to have sustainability. The new economic thinking, based on sustainability of natural capital, should be the major direction that economics goes into. We have reached the limits to growth about twenty years ago, and the future requires completely new way of thinking, which has little to do with the economic theories of growth economy. If the choice were made clear by governments and media that the choice is between a balanced diminishing of economies - back to 1960's - or a catastrophe, I am pretty sure that people would choose the first alternative. As has been said by many climate scientists, the question is not that we would not have the solutions to solve the problem, but that solving it requires the change of attitudes.

In short, all the media should start praising the situation that is taking place in many developed countries today, the population has stopped growing. Further, the media and governents should start campaigns in developed countries to say thet our material well-being could easily go back 50 years without much disturbing our daily life. Since the problem iss not that we would lack solutions to combat climate change, to save the planet we would need to scrap the attitudes pertaining to growth economy - the need for population and economic growth. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: economic growth, population, Paris agreement

To combat climate change with farming subsidies

Sunnuntai 25.11.2018 klo 20:15 - Mikko Nikinmaa

Much of the farmers' income in Europe is subsidies from state or European Union. This simple fact makes it feasible to do the actions in farming, which are required for combatting climate change, without much affecting farmers' income. Now that all political parties claim that they are in favour of climate actions, this should be eElokuu6.jpgasy to do. All it would take is to direct production towards products, which have less effects on climate than the present agricultural products. This could be done by giving subsidies on the basis of their climate effects. As a result, for example, having sheep for meat production would be discouraged and number of meat cattle would be reduced. Instead, cultivating, e.g., root plants like carrot and turnip could be encouraged. The exact ways by which the subsidies should be redirected should be planned by expert committees with knowledge of the direct and indirect climate effects of cultivation. One point in addition to the subbsidies themselves is that the transport of produce should be minimized, so that local production would be favoured. This could actually be included in the subsidies: increasing them, if the product is used close to the area of production. In this way the carbon dioxide footprint of transport of agricultural products would be decreased. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agricultural policy, land use, climate change

Recirculation of Plastics

Tiistai 20.11.2018 klo 15:32 - Mikko Nikinmaa

A huge problem has been generated for most Western countries. China has stopped importing any plastic waste. Exporting plastics for reuse in China has been the way most West European and North American countries have got rid of accumulated plastics. While much of the plastic waste has been reused in plastic toys and such like, some of it has ended up in the huge amount of plastics in the ocean near China. In principle the reuse in, e.g., plastic toys is a good way of getting rid of plastic waste, but one should be able to ascertain that all the waste is going for the intended purpose and not ending up in oceans. One thing is that plastic waste should be clean and uniform. Earlier on one did not care if plastics had toxic components, since they were thrown away anyway (one did not care that the toxicant ended up in the environment). However, recycling of plastics requires that the new products made are not toxic. Also, people sorting the plastics should not be exposed to the toxicants. The need for toxicants in plastics has actually disappeared making large-scale sorting feasible. It can be done more and more automatically - and should be done, if not in China then in the places of origin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: garbage gyres, reuse, sustainability

Väestömuutokset Suomessa - eivätkö ennusteet ole positiiviset kestävän kehityksen kannalta?

Lauantai 17.11.2018 klo 13:48 - Mikko Nikinmaa

Tlastokeskuksen väestöennuste julkaistiin juuri. Kun siinä arvioitiin Suomen väkiluvun rupeavan vähentymään parinkymmenen vuoden päästä, on uutisointi ollut pelkästään negatiivista. (Ilman maahanmuuttoahan väestö olisi jo alkanut pienetä). Mutta jos ajatellaan kestävää kehitystä, eikö arvio ole juuri sitä mitä pitäisi tapahtua. Maapallon ihmismääränhän pitäisi ruveta kokonaisuudessaan vähenemään tai säilyä korkeintaan ennallaan.IMG_20170730_00822.jpg Työvoiman riittävyyden ongelmat tai eläkkeiden maksamisen ongelmat pikku kansallisvaltiossamme voisi ratkaista siten, että maahanmuuton avulla väestömme pysyisi tasapainossa. Itse asiassahan väestöpyramidin epätasapaino pysyy vain sen aikaa, kun aikaisemmat isot ikäluokat säilyvät hengissä. Tämän jakson ajan rahastoidut eläkevarat pystyvät todennäköisesti pitämään huolen siitä, että "kestävyysvaje" ei aiheuta eläkkeiden maksun ongelmia ennen kuin väestöpyramidi on tasapainossa vakioväkiluvulla. Ja laskevan syntyvyyden takia väestömäärän säilyminen vakiona edellyttää maahanmuuttoa.

Lisääntyvä maahanmuuton tarve - ja nimenomaan tarve - ei tietenkään ole lainkaan sitä, mitä perussuomalaisten kannattajat haluavat. Kaikessa kasvatuksessa pitäisikin pyrkiä siihen, että erilaisuuden hyväksyminen lisääntyä. Tämä koskee niin vammaisia, ruotsinkielisiä kuin eri "rotuisia" ihmisiä. (Rotu on lainausmerkeissä, kun jos kolmen henkilön genomi sekvensoidaan ja henkilöt ovat kaksi valkoista ja musta, niin saattaa käydä niin, että valkoisen ja mustan geenistö on samankaltaisempi kuin kahden valkoisen). Erilaisuuden hyväksyminen ei tietenkään tarkoita sitä, että selvästi negatiivisia perinteitä maahantulijoilla - kuten sukupuolten epätasa-arvo - hyväksyttäisiin. Mutta kun maahantulijoille selvästi viestitettäisiin, että he ovat tarpeellisia ja tervetulleita, uskon, että heidän olisi helpompaa huomata uuden kotimaansa hyvät piirteet ja kotoutua liberaaliseen ja demokaattiseen Suomeen, jossa ketään ei vihata.

Niinpä, tilastokeskuksen väestöennuste on pääosiltaan positiivinen - väestö täällä vähenisi ilman maahanmuuttoa. Tämän ansiosta tarvitsemme maahantulijoita, joten voimme omalta pieneltä osaltamme absorboida muualla tapahtuvaa väestönlisäystä ennen kuin sielläkin päästään siihen, että västön kasvu loppuu. Vasta tällöin päästään kestävään kehitykseen. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: väestön kasvy, työvoima, maahanmuutto

Growth - threat to Earth

Lauantai 10.11.2018 klo 11:17

Reading the news, two problems are invariably brought forward: population growth in Japan and Europe have completely stopped and economic growth is again slowing down.  These are given as negative news, although at the same time the news bring forward that this year the day that the resources of the world that could be used per year if sustainability were the aim was reached earlier than ever. Consequently, both news items about the stop of population growth and and decrease of economic growth are positive news for the Earth, hopefully more of them follow.

As a need for economic growth, it is invariably said that if economic growth does not continue, one cannot continue with the present benefits - but wait a minute, those if us who lived in 1970s lived quite happily then, even though all the economic indicators were much worse than today .- the gross national product was only a fraction of today's and there are many things all of us consume now, which were not needed then: and honestly, do we really need them.

As a need for population growth it is usually said that without it there is not enough working force to pay pensions to retired people (and jobless atc.). Again, wait a minute, at the moment immigration is the most negatively thought-about aspect of life in Europe. Wouldn't it be actually right to welcome immigrants and say that they are needed to make it possible to continue the welfare states of Europe. If this were the attitude, I bet the majority of immigrants would soon assimilate to society. And if immugration were mostly young people and children, taken in with a positive attitude, they wood soon see their new living place as home and try to make the normal habits there their own. The hostile apartheid mentality of the right wing populists generates hate and conflicts, which is good for nobody.

To combat the major environmental problems in the world, we would need to forget nation satates, and think that we are citizens of the world. This does not mean that we would need to forget our identity or that we should not try to convince other people about the points done well in our societies. But - I can say that I am a Finnish World citizen, against inequality, male white domination, environmental distruction etc. However, although my aims are good, I make mistakes - human as I am.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: population growth, economic growth, sustainability, gross national product

Climate change, biodiversity loss - reincarnations of population bomb

Perjantai 2.11.2018 klo 12:46 - Mikko Nikinmaa

Very recently several important contributions on environmental questions have been published. First, the IPCC report on Climate Change, and, second, the WWF Living Planet 2018 report  (WWF. 2018. Living Planet Report 2018. Aiming Higher. Grooten, M. and Almond, R.E.A.(Eds). WWF, Gland, Switzerland.). In addition, an article in Nature (Resplandy et al. 2018   Quantification of ocean heat uptake from changes in atmospheric O2 and CO2 composition, Nature 563, 105-108) indicates that more heat has been absorbed by the oceans than conservative estimates suggest, i.e. that climate change may be worse than previously thought

Surprisingly, the reports do not give virtually any attention to the size of human population, although looking at the above two pivtures, a striking similarity in the population increase and athospheric carbon dioxide level graphs can be seen. In the future, it can unfortunately be estimated that if climate actions are not effective, carbon dioxide production increases much more than population growth, since population growth occurs in areas, where carbon dioxide production per person has increased markedly during recent past. Also, the major reasons for the huge (60 %) biodiversity loss are habitat loss and exploitation, both the result of the need of increasing population to get food and other commodities.

It is shocking that economic circles and politicians throughout the world forget that all economic activity ultimately depends on healthy environment. As a result, growth is not possible indefinitely, and economic theories should center not around growth but around sustainability. And one of the major aims of future global planning should be to limit world population. However, as long as the growth-based ideology predominates, population growth is needed. Naturally, actions to corb population growth should be such that nobody is offended. I have toyed with the idea that foreign aid would be given to individuals, not the (mostly corrupt) governments. The direct funding would depend on the size of the family, increasing with a decrease in the number of children. Another significant action would be the schooling of women: this would significantly decrease the population growth, and would also foster equality - certainly opposed by many in male-dominated societies.

Many innovative solutions to decrease the exploitation of wild animals and habitat distruction have been already advanced. Also, there are a plenty of possibilities to decrease the energy needed for transporting goods and new ways of energy production. However, in my opinion, a success in combatting both climate change and biodiversity loss requires that we are succesful in limiting population growth. If we cannot do that, there is bound to be a collapse resembling one that is always seen with animal populations, which have become too dense.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: land use, extinctions, energy consumption, carbon dioxide

Climate change- the reason for the collapse of Western civilization

Sunnuntai 28.10.2018 klo 17:57 - Mikko Nikinmaa

It has now started -books are written about how western civilization collapses, because adequate actions are not taken to prevent climate change. In the book by Naomi Oreskes and Eric M. Conway a future historian from about year 2400 writes about the Collapse of Western Civilization a little before 2100. The book recounts how scientists are not adequately listened to by populace, and how the self-serving interests of the oil and coal lobbying groups lead to political collapse. The book, although fiction, is scaringly close to reality. And what is more scary, it was written in 2014 - before Trump got to power, and is doing everything that a politician can do to destroy both American ideals and the rest of the Western World. Actually, the climate crisis shows the problem with democracy: required actions, which are unpopular among the common people, cannot be done. The direction virtually all populists take, going back to the good old days, is not possible, because in the good old days there were 3 billion people in the world, now there are close to 8. If the population were less than half of what it is today, the climate change problem would not be acute.

I only fear that even though books of fiction start to address climate change, they are only read by people, who are aware of the problem and ready to do something, not the ones that would need the change of mind.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, democracy, science fiction

Ilmastomuutoksen torjuminen rakentamisessa

Tiistai 23.10.2018 klo 16:17

Sementtiteollisuus ja betonin käyttö rakentamisessa ovat suuria hiilidioksidin tuottajia ihmisen toiminnassa. Näin ollen ilmastomuutosta torjuttaessa pitäisi pyrkiä välttämään betonitalIMG_0227.JPGojen rakentamista. Onneksi tälle olisikin vaihtoehto jopa kerrostaloissa. Talot voitaisiin tehdä puusta. Tällöin hakattuun puuhun keräytynyt hiili olisi pois kierrosta jopa satoja vuosia - niin kauan kuin talo kestää. Tämä olisi todellista biotaloutta eikä hakkuiden lisääminen rakentamiseen olisi Suomen hiilidioksidinielujen kannalta lyhyellä aikavälillä haitallista. Lisäksi suomalainen sahateollisuus saisi merkittävän lisämarkkinan. Puun käytöstä näin olisi vaikeata keksiä mitään haitallista ja siirtymisen betonirakentamisesta puurakentamiseen voisi sangen helposti tehdä veroja ja maksuja ohjailemalla. Valtio voisi tehdä niin, että maksuohjauksella rakentaminen siirtyisi puurakentamiseen.

Ilmastomuutoksen torjumisen kannalta saavutettaisiin hyödyt sekä sitä kautta, että betoni/sementtiteollisuuden suuri hiilijalanjälki lähes katoaisi että metsänhakkuiden muuttumisella lyhytaikaisesti hiilineutraaleiksi. Tämähän ei tapahdu, jos hakattu puu käytetään polttoaineeksi. Tällöin lyhytaikaisesti hiilidioksidikuorman lisääntyminen on jopa suurempi kuin vastaavan energiamäärän tuottamisessa fossiilisilla polttoaineilla. Miksiköhän ilmastonmuutosta "biotaloudella" vastustava hallitus ei tätä yksinkertaista ja metsänomistajia hyödyttävää ajatusmallia ole voimakkaasti ajanut? 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hiilijalanjälki, sementtiteollisuus, puutalot

Ilmastomuutos, kansantalous ja ympäristö

Sunnuntai 21.10.2018 klo 19:06

Lähes kymmenentuhatta ihmistä osoitti mieltä Helsingissä ilmaston muutosta vähentäviä tekoja vaatien. Tämä osoittaa, että ihmiset puoluerajojen yli ovat heränneet ajattelemaan, mitä jätämme lapsillemme. Mikään ei kuitenkaan muutu, jos paria asiaa ei saada iskostetuksi johtavien poliittisten päättäjien mieliin.

1. Ympäristövaikutukset ovat osa kansantaloutta. Kaiken taloudellisen toiminnan lähtökohdan pitäisi olla se, että mikäli toiminta aiheuttaa ympäristöhaittoja jossakin suhteessa, ne täytyy kompensoida ympäristön tilaa toisissa suhteissa parantaen. Vain tämän lähtökohdan toteutuessa voi kestävä kehitys toteutua.

2. Taloudellinen kasvu ei voi olla toimeliaisuuden päämäärä. Jotta maapallo voi säilyä asuinkelpoisena pysyvästi, niin ihmismäärän, energiankulutuksen kuin tavaratuotannon tulee vähetä. Kansantalouden tulisi ottaa päämääräkseen, miten tämä voidaan parhaiten ihmiset huomioonottaen toteuttaa. Jos ilmastomuutos halutaan pysäyttää kasvu on lähtökohtaisesti mahdoton. Jos ajatellaan eläinpopulaatioita, liiallista kannan kasvua seuraa väistämättä kannan romahdus. Ihmispopulaation osalta ilmastomuutos näyttää olevan tämä ekologinen häiriö, josta seuraa hallitsematon populaation romahdus. Me ihmiset puhumme aina, että pystymme rikkomaan perinteiset lainalaisuudet. Mikään kasvua vaativa toiminta ei kuitenkaan mahdollista tätä. 

3. Kansallisvaltioihin perustuva ajattelu on tullut tiensä päähän. Ilmastonmuutoksen aiheuttavat teot vaikuttavat kaikkiin maailman ihmisiin tehtiinpä ne sitten Suomessa, Kiinassa, Intiassa tai USA:ssa. Samoin hyödylliset toiminnot Brasiliassa, Ranskassa tai Tunisiassa hyödyttävät myös meitä. Näin ollen meitä yhtä lailla koskevat Amerikka ensin lausunnot, Ugandan väestönkasvu ja Moskovan lisääntynyt taksinkäyttö kuin omat ratkaisumme. Toisaalta emme voi vetäytyä kuoreemme, vähentää kehitysapua ja sanoa, että Suomi on niin pieni kansakunta, ettei meidän teoillamme ole mitään merkitystä. Meillä on vain yksi maapallo, jossa me kaikki elämme ja tekoja täytyy tehdä siellä, missä ne eniten vaikuttavat eikä lähteä siitä, että me vastaamme omasta maastamme ja muiden pitää vastata muista alueista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansainvälisyys, energiankulutus, ympäristönsuojelu, poliittinen vastuu

Biofuel from wood - is it climate-friendly?

Sunnuntai 14.10.2018 klo 15:21 - Mikko Nikinmaa

To be climate-friendly, the production of biofuels from wood should be associated with an increase of forest growth, which covers both the burned wood, and the carbon dioxide production during harvesting the material and transporting it to the biofuel factories and transporting the ready fuel to the fuel stations. If this requirement is not fulfilled, and new cuts done to obtain biofuel, then the new carbon dioxide produced is no better climatewise than carbon dioxide produced from oil and coal.

Climate-friendly biofuel can be produced from waste material, if new forest is planted at the same time. Then one increases the carbon sink, and simultaneously does environment-friendly treatment of waste.

I cannot understand, why production of biofuels without the above requirements is marketed as climate action, because it is definitely not that. To market something on grounds that is good for certain economic sectors and political parties, but against the most crucial requirements needed to have a sustainable world future, is something that our children do not thank us for, because we would have a choice. It would probably be against the interests of some groups, and probably more expensive than the cheapest choices, but it would in any case be a choice that we can decide on. Our children and grandchildren do not have the choice, but have to accept the situation we have generated through our choices.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, energy production, fossil fuels, bioenergy

Population explotion and climate change - close connection

Tiistai 9.10.2018 klo 20:26 - Mikko Nikinmaa

In the late 1960s, when I became an environmentlaists (and still am 50 years later), the major worry was population growth. Then it was estimated that food production would soon become a problem. However, as a result of advances in agricultural methods, the absolute hunger in the world has decreased, although the population has increased threefold. However, one can say that virtually all of the present mejor global problems are due to population growth. I was shocked to see two charts superimposed: the population growth and the energy consumption in the world. The graphs were more or less identical. So, the climate change is very much to do with population growth. If the population could decrease to the level that it was in 1960s, there would be no climate change, nor would there be the global plastic problem etc.

Naturally we cannot forcefully decrease world population, but one of the ways to migitate  climate change should be to decrease population growth in Asia and Africa. And there could be quite a simple way to do this with everyone being happy. Much of the developmental aid could be tied to birth control: if a family had maximally two children, they would be given a certain yerly sum of money. This would probably be more effective way of combatting climate change in developing counties than anything else.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: population growth, energy consumption, carbon dioxide

From cotton to more eco-friendly clothing

Keskiviikko 3.10.2018 klo 20:10 - Mikko Nikinmaa

Kuva, joka sisältää kohteen puu, ulko

Kuvaus luotu, erittäin korkea luotettavuusCotton is undoubtedly the least sustainable agricultural product. Yet, cotton clothing is used by everyone. The dark sides of cotton cultivation are many. Cotton fields cover large areas of arid landscape and virtually all the water and land are used for producing cotton instead of food in countries, where people are starving. It would not really matter, if the income from cotton sales came to the starving people enabling them to buy food. Unfortunately, this is not the case: typically the income from producing cotton goes to foreign companies or to rich land-owners. Cotton cultivation can be considered to be a reason for the African immigrants trying to cross the Mediterranean Sea to come to rich Europe. Most cotton these days is from gene modified plants. And even people strongly resisting GMOs have GMO cotton clothing. Copious amounts of insecticides and other pesticides are used in cotton fields. Cotton cultivation with its high pesticide usage can be considered as being one reason in the possible decline of insect populations -there is yet no insecticide which would kill only the harmful ones but leave, e.g., the beneficial pollinators intact. In addition to insects, it has been supposed that the heavy insecticide use is the cause of death of millions of birs: birds eat insecticide-affected insects, and get enough poison to be affected, so that their likelihood of death directly because of poisoning or indirectly because of the insecticide-induced alterations in behaviour. There are also reports of much declining bird populations, and the insecticide use of cotton cultivation is a likely contributor to them.

So what kind of material should sustainably produced clothing be made of? After all, we need clothing. Artificial fibres are not an option, since they are normally oil-based, and can be said to contribute to the (micro)plastics problem. That leaves wood fibres. Earlier on their use has not been considered environmentally friendly, because of toxic chemicals, which were needed for making wood fibres suitable for cloth-making. However, the new methods for producing cloth using wood fibre does not require toxic chemicals, and the process can be considered almost fully closed, i.e. virtually no effluents are produced before the final product is in the hands of consumers. The first pilot factories producing cloth from wood with the new methodology are being taken to use. So, compared with cotton: agricultural land is returned to food production, no pesticides are used – thus, the eco-friendly solution, clothing from wood fibre. In the beginning the wood-cloth is probably more expensive than cotton, but regardless should be used by anybody preaching sustainable way of life.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pesticide use, cloth production, sustainable agriculture

Metsien ja soiden ojitus - suuria haittoja jokieläimille

Sunnuntai 30.9.2018 klo 20:05

Suomessa on paljon metsää ja soita. Varsinkin ennen soita pidettiin vain turhana haittana ja metsänhoidon edistämiseksi ja metsien kasvun lisäämiseksi ajateltiin, että ainut hyvä suo on ojitettu suoJoki.jpg. Metsien kasvun nopeuttamiseksi ajateltiin myös, että metsätkin pitäisi ojittaa. Tässä suo- ja metsäojitusten innossa ei lankaan mietitty sitä, minkä vuoksi maassamme on paljon soita ja minkä takia useat metsäpohjatkin ovat kosteita - ja entisen ajattelutavan mukaan tärkeitä ojittaa.

Soiden ja kosteiden metsäpohjien syntysyy ja ansio on se, että ne ottavat satavan veden ja päästävät sen jokiin vain vähitellen. Ne ovat kuin pesusienet toimien luonnollisina tulvien estäjinä sulamisvesien kertyessä ja vapauttaen vettä koko kesän ajan hidastaen viljelysmaiden kuivumista. Sama vesimäärä kulkee ojien kautta jokiin parissa päivässä kuin ojittamattomista soista kuukaudessa. Yksi kevät- ja muiden tulvien suurimmista syistä onkin metsien ja soiden ojitus.

Ojituksien suurimmat haitat eivät kuitenkaan liity siihen, että ojitus lisää tulvia, vaan siihen, että ojituksien tuloksena vesiin pääsee suuria metallimääriä. Jokiveden mukana pääsevät metallimäärät ylittävät kaikkien kauhistelemat Talvivaaran metallipäästöt. Jokien metalli- ennen kaikkea rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat niin korkeita, että ne aiheuttavat nahkiaisen likomatojen, raakkujen toukkien ja vaelluskalojen ruskuaispussipoikasten sekä mädin akuuttia kuolevuutta, erityisesti kun ojien vesi on usein hapanta. Tällöin kuoleman aiheuttaa todennäköisimmin se, että eläinten lähiympäristön (kidusten pinnan yms.) veden pH nousee, ja metallit saostuvat aiheuttaen eläinten tukehtumisen. Nahkiaisen osalta tulokset on raportoitu 1997 julkaistussa artikkelissamme Myllynen ym. Ecotoxicology and Environmental Safety 36, 43-48. Metallisaastuminen ja alhaiset pH:t ovat paljon pahempia metsien ja soiden ojituksen aiheuttamia ongelmia kuin ojaveden mukana kulkeutuvat ravinteet, koska suomalainen metsämaaperä on sangen ravinneköyhää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metallit, vesien saastuminen, happamoituminen, tulvat

Itämeren saastuminen - asiantuntijat olivat huolissaan jo 50 vuotta sitten

Perjantai 28.9.2018 klo 16:51 - Mikko Nikinmaa

Itämeren tilasta oli jo vuonna 1968 tutkijakokous, jossa arveltiin rehevöitymisen ja siihen liittyvien lieveilmiöiden olevan merkittävä uhka. Vuonna 1977 Helsingin Yliopiston biologian opiskelijat järjestivät Itämeri-illan, jossa käsiteltiin meren rehevöitymistä ja muuta saastumista. Tuolloin Itämereen päästettyjen ympäristömyrkkyjen ja ravinteiden määrä oli maksimissaan. Hylkeet eivät pystyneet lisääntymään ja nerikotkat saivat vain muutaman poikasen. Tilaisuuteen oli kutsuttu tiedotusvälineidKuva14.JPGen edustajia - joita ei kuitenkaan paikalle tullut yhtään.

Itämeren tila ei ollut ongelma, kun vain tutkijat ja biologian opiskelijat olivat huolestuneita. Ketään ei häirinnyt silloin, että ne uhkakuvat, joita tutkijat esittivät, ovat nyt osoittautuneet tosiksi. Silloin ei havaittu mitään, kun myrkyt estivät näkyvimmän ilmiön, mikä rehevöitymisestä aiheutuu, sinileväkukinnot. Tämän täytyy olla totta, koska meriveden ravinnepitoisuudet olivat korkeimmillaan 1970-luvun lopussa ja 1980-luvulla ja kaikki ovat yksimielisiä siitä, että ravinteiden lisäys veteen aiheuttaa sinileväkukintoja.

Syynä siihen, että kirjoitan tämän, on ennen kaikkea se, että kannattaisi tarkalla korvalla kuunnella, mitä ongelmia ympäristötutkijat nyt pitävät mahdollisina. Ongelmien ehkäisy silloin, kun ne ovat vasta tulossa, on monin verroin halvempaa kuin korjaustoimet silloin, kun katastrofi jo häämöttää. Esimerkiksi Itämeren tapauksessa olisi 1960-1970-luvulla rakennettujen vedenpuhdistuslaitoksien hinta ollut jopa pienempi kuin nykyisin yhden vuoden budjetissa Itämeren hoitoon kuluva raha. Emmekä olisi kärsineet yhdestäkään pahasta sinilevävuodesta.

Mahtoivatko teollisuuden ja taajamien säästöt tuolloin olleet niin suuret, että toiminta oli pitkällä aikavälillä kannattavaa? Talouspiirit pitävät meitä ympäristötutkijoita aina vain kustannusten aiheuttajina, mutta eiköhän meidän kuuntelemisestamme olisi tullut jo yhden ihmisiän aikana merkittäviä rahallisia säästöjä. Säästyneet rahat olisi voinut laittaa muihin tarkoituksiin. Näin kannattaa toimia ympäristötutkijoiden arvioimien tulevien uhkien osalta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristömyrkyt, rehevöityminen, vesien saastuminen

Solutions to plastics problem - 1 & 2

Sunnuntai 16.9.2018 klo 11:18 - Mikko Nikinmaa

Anything done to the plastics is better than that they litter the environment, so the primary problem is their presently poor collection especially in some countries. That could be very easily solved by giving a small token for any plastic taken to waste collecting units. If they don't exist, their generation could be a primary target of developmental aid. The collected plastic could then be used:

1. Plastics use for energy production. Since plastics are made of oil, they could be used for producing energy instead usiage of oil. In the simplest case, this would just mean burning plastic waste to produce energy for heating instead of burning oil. In a more advanced case, plastic waste is processed so that its molecules can be used as part of car fuels. Such processing is already done by some oil refineries.

2. Use of plastics as part of road paving. If the durable waste plastic is ground, it can be mixed to asphalt and used for paving of roads. The asphalt containing plastic particles can be even more durable than asphalt without them.

Naturally these choices do not decrease the carbon dioxide formed by the use of fossil fuels or the formation of microplastic particles from the wear of asphalt or tyres, but it does not increase it either, since microplastic particles are similarly produced from asphalt without added waste plastics. These problems will be resolved only after complete stop of fossil fuel use for energy production and replacement of asphalt in road paving.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: plastic pollution, road paving, energy production

Saaristomeri voitti - uutta läjityslupaa ei haeta

Sunnuntai 9.9.2018 klo 12:29 - Mikko Nikinmaa

Kesäkuun alkupuolella (12.6.2018) kirjoitin tähän blogiin, kuinka ruoppausmassojen läjitystä Airistolle suunnitellaan jatkettavan taloudellisten syiden perusteella siihen liittyvistä ympäristöhaitoista huolimatta (jotka aiheuttavat todennäköisesti suurempia kustennuksia kuin meriläjityksen "taloudelliset" hyödyt, mutta toistaiseksi niitä ei tarvitse ottaa osaksi hankkeen kustannuksia suurimmassa osassa ympäristöön vaikuttavista toimista). En onneksi ollut ainut asiasta älähtänyt henkilö, vaan negatiivinen palaute on ollut niin suurta, että Turun satama ja kaupunki eivät ole hakemassa uutta läjityslupaa.

Tehtyä päätöstä voi kiitellä. Se osoittaa myös, kuinka kansalaisten riittävän voimakkaalla kannalla voidaan vaikuttaa ympäristöasioissa, ainakin jos ratkaisusta vastuussa olevat päättäjät ovat vähääkään joustavia ja vastaanottavaisia eivätkä linnottaudu lausahduksen "Ratkaisulle ei ole vaihtoehtoja" taakse kuten nykyisin politiikassa valitettavan usein tehdään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itämeri, vesien saastuminen, rehevöityminen

Indirect Effects of Toxicants - Why Contaminants Shown to Be Nontoxic to Animal Cells Can Cause Harm?

Torstai 6.9.2018 klo 11:44

One occasionally sees reports, which clearly show that the concentrations of toxicants in the environment are a million times smaller than those required to cause any effects in animal cells. Yet, other equally carefully done studies show that animals are affected by the concentrations occurring in the environment. This discrepancy often occurs in the case of herbicides. Nowadays they are usually molecules, which do not take part in any metabolic pathways of animal cells.

The simplest explanation for indirect effects in the case of herbicides is that changes in vegetation affect the well-being of animals by affecting the possibilities for hiding, by changing visibility etc. However, occasionally such effects are not adequate to explain  observations.

In such cases it is possible that the toxicant affects the microbiota of animals, and the changes occurring are such that the overall health of the animal is affected. We and all animals have billions of micro-organisms in our body. Some of the organisms have the pathways targeted, e.g., by herbicides. Consequently the microbial communities in animal body will be modified. Research has already indicated that changes in microbiota can influence immunity, digestion, nervous system, affect allergies etc...

An important point to note here is that if only cellular toxicicity is studied, the results indicating that the toxicant is non-toxic to animal cells is correct. It is only, because the microbiota of the animal is affected, and the poorly known signals, required for good animal health, influenced that adverse, indirect effects on animals are seen. This being the case, cell toxicological studies cannot replace studies on intact animals, when trying to uncover the risks of a chemical to the environment.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: microbiota, environmental pollution, herbicide

Itäneren tila - ehkä tutkijoiden ehdotuksia kannattaisi kuunnella lyhytnäköisen "taloudellisen ajattelun" ohi

Lauantai 1.9.2018 klo 11:43 - Mikko Nikinmaa

Itämeren tilasta ja rehevöitymisestä kirjoitetaan harva se päivä. Ja valtion budjetissakin on jo vain vuodeksi laitettu sadan miljoonan euron luokkaa oleva rahasumma Itämeren puhdistukseen. Ja huolimatta siitä, mitä nyt tehdään, on todennäköistä, että Itämeren rehevöitymisongelmat jatkuvat vuositolkulla johtuen siitä, että pohjasedimenteissä on kaikki se, mitä ennen muinoin mereen laskettiin. Tässä yhteydessä olisi helppo ilakoida ja sanoa, mitä me sanoimme. Jo 40-50 vuotta sitten ympäristötutkijat sanoivat, että jätevesien päästöt ilman perusteellista puhdistusta aiheuttavat muutaman kymmenen vuoden päästä suuren ongelman Itämerelle. Tuolloin talouspiirit yhteen ääneen sanoivat, että puhdistustoimet eivät kannata taloudellisesti. Ja kuitenkin silloin hyvin toimivan puhdistuksen laittaminen kaikkiin puunjalostustehtaisiin, jotka olivat huomattavimmat rehevöitymisen aiheuttajat, olisi maksanut vähemmän kuin nyt budjettiin vuodessa laitettu rahasumma, minkä vaikutus kuitenkin jää vähäisemmäksi kuin mikä olisi saavutettu, jos vedenpuhdistus olisi aloitettu silloin kun tutkijat sitä esittivät. Ympäristö olisi hyötynyt ja rahaa olisi säästynyt.

Mutta sen sijaan että sanoisi vain, mitä minä sanoin, asiasta voisi ottaa opiksi. Politiikassa voisi kuunnella ympäristötutkijoita ja ryhtyä toimiin silloin, kun tutkijat sanovat, että asiasta todennäköisesti tulee myöhemmin ongelma. Tämä olisi taloudellisesti viisasta. Mielenkiintoista on että ilmastomuutosongelmistakin varoitettiin jo 40-50 vuotta sitten - ja tutkijat esittivät periaatteita siitä, mitä pitäisi tehdä.

Pitkällä tähtäyksellä taloudellisesti kannattava ja välttämätön ratkaisu voi kvartaalitaloudessa olla vain kustannuserä. Mutta ajoissa tehtynä ratkaisu saattaisi säästää miljardeja ja tehdä ympäristöstämme paremman, niin kuin Itämeren tutkijoiden vuosiymmenten takaiset esitykset ja nykyinen tila osoittavat. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vesien saastuminen, rehevöityminen, vedenpuhdistus

Eihän tämän pitänyt tapahtua - tuulivoimaloita ilman tukia

Torstai 30.8.2018 klo 14:58 - Mikko Nikinmaa

Vain pari vuotta sitten "talouden asiantuntijat" ja "energia-asiantuntijat" yhteen ääneen sanoivat, ettei tuulivoimasta koskaan voi tulla Suomessa kannattavaa ja että tämän vuoksi tuulivoimaan haaskatut tuet vain vääristävät kilpailua ja aiheuttavat sen, että energiantuotanto kannattavin keinoin kärsii. Nämä mielipiteet tulivat mieleeni, kun nyt luin uutiset, joiden mukaan Suomessa on tehty tai tekeillä 2-3 tuulipuistoa täysin ilman valtion tukirahoitusta. Jos kerran tuulivoiman tuotanto ei kannata ilman valtion massiivista tukirahoitusta, kuinka tämä on mahdollista? Ja jos kerran riippumattomuus tukieuroista on tässä tapauksessa mahdollista, eikö olisi tarkkaan syytä miettiä, miten muista kilpailua vääristävistä valtion tukimiljardeista voisi luopua. Niitähän voisi vaikka siirtää koulutuksen ja tutkimuksen tuiksi - aloille, joiden menestyksestä Suomen tulevaisuus riippuu; tukien hyöty ei ehkä näy ensi vuonna tai edes yhden eduskuntakauden aikana, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut karsiminen on jo haittaamassa tämänhetkistä tilannetta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, energiantuotanto, tuulienergia

Vanhemmat kirjoitukset »