Fish kill in Oder river - blame the climate change

Maanantai 26.9.2022 klo 15:11 - Mikko Nikinmaa

 

The temperature measured in Oder river was exceptionally high, when the mass mortality of fish occurred. Although other factors certainly also had a role, this was the primary reason for the fish kills. This is because the difference between the tolerated upper temperature and the temperature causing death is small regardless of fish species. There are cold water species, species which have very small temperature range where they live, warm water species, and species which live in a wide range of temperatures. However, regardless of their temperature preference or tolerance, when fish are close to their upper critical temperature, the difference between tolerable and lethal temperature is small.

Thus, Oder river fish kill is something we are going to see with increasing frequency, if urgent actions are not carried out to combat climate change. They cannot wait until energy price comes down. And, actually the huge increase in energy price as a result of Russian energy war shows that Europe has been too slow in green conversion. If it had been rapid enough, the stop of Russian gas export to Europe would not have affected energy price at all. Now we are suffering from the slow replacement of fossil fuels by green energy. The Oder fish kill shows that we must tolerate the high energy price and speed up the transfer to green energy.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: temperature tolerance, temperature, fossil fuels, green energy

The thermal tolerance of fish is not increased by 40-45 years of exposure to increased temperature

Sunnuntai 25.9.2022 klo 18:42 - Mikko Nikinmaa

The waters in the vicinity of nuclear power plants give a possibility to investigate how increased temperature affects fish populations. Nuclear power plants use ambient water to cool down the units where energy is produced. The cooling water is returned to the environment. As a consequence the water in the vicinity of the power plant is 2-5oC higher than in the environment generally. In Finland, nuclear power has been produced 40-45 years, so organisms have experienced the increased temperature for that period of time. Both the temperature increase and the duration of exposure are similar to what can be expected to occur as a result of climate change.

In her Ph.D. thesis, which is defended on September 30, 2022, Giovanna Mottola used this natural exposure to evaluate, if the 40-45-year exposure was able to improve the thermal tolerance of stickleback. The results indicate first, that regardless of the previous exposure history, a short heat wave increases the highest temperature tolerated acutely, and second, that previous history of living in the high temperature of the vicinity of nuclear power plant does not affect the temperature tolerance as compared to non-exposed fish. This means that fish living at an increased temperature are closer to the tolerance limit than fish living in cooler temperatures, and if a heat wave occurs, are consequently more likely to succumb. Although the studies are only on one species, similar results have been observed with the couple of other species so far studied. This suggests that the upper thermal tolerance of a given species is fixed and cannot be evolutionary increased within the time window available in climate change scenarios.

If one then considers on the basis of the natural laboratory data the ecological status of fish populations in the climate change scenarios, it appears likely that marked disappearance of fish occurs, before the migration of more temperature-tolerant, southern fish occurs. This will be true because of the time constraints of movement. Also, coastal fish are not likely to cross open water areas, so in their case the northward migration of southern populations is further slowed down.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, fish populations, temperature acclimation

Extreme heat in Europe - a new normal together with cold spells in winter, if climate change is not stopped

Tiistai 20.9.2022 klo 11:29 - Mikko Nikinmaa

The climate models predict that the circulation of warm water towards north and cold water to the south can radically decrease in near future. This is mainly the result of the melting of Greenland ice sheath, which liberates a lot of fresh water to the Arctic Ocean/North Atlantic. Because of this, the surface water becomes less dense than earlier and will not sink in the water column. The downward movement of surface water is the main driver of northward current of warm water in Gulf Stream. Since Gulf Stream keeps the European climate temperate increasing especially winter temperatures, its weakening may change the climate towards Siberian-like.

Other major effectors of European climate are the jet streams at high altitude. Their movements to a large extent determine the movement and stability of low and high pressure zones, and depending of the location of the zones if tropical or arctic air is moving towards Europe. The jet stream has recently started to split more often than earlier, and between the split any weather pattern becomes more stationary that earlier. Although there is no conclusive evidence that the increased splitting of jet stream would be caused by climate change, it has only started to occur recently, more or less at the same time as the global average temperature has increased more than one degree centigrade.

The two factors, weakened Gulf stream and jet stream function, predict that Europe can expect extended heat spells in summer and cold winters. The cold winter weather may occur even though the global temperature increases markedly. So, the truth value of the following is zero. “Look, it is cold now, there is no climate change”, as climate sceptics certainly shall say. But scorching heat in future summers becomes even worse than in 2022   

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Gulf Stream, heat waves, temperature, jet stream

Amazonas may have reached the tipping point already - if not, urgent action is necessary

Maanantai 12.9.2022 klo 18:51 - Mikko Nikinmaa

If 20-25 % of a rainforest area is lost (deforested, burned), the forest turns to savannah. This is because the water cycle maintaining the forest is interrupted. The tree area of the forest needs to be adequate in order to guarantee that the evaporative water loss from the trees turns to rain that keeps the forest alive. With decreasing evaporation, the moisture generated is not enough to turn to rain, and the moisture-requiring forests disappear and are replaced by savannah. This generates an extensive loss of the carbon-dioxide absorbing capacity of the area. Since Amazonas has for good reason been called Earth’s lungs, the deforestation and burning can be called Earth’s lung cancer.

It is estimated that the area of Amazonas that has already been changed to agricultural land is a little less than 20 %. In addition, another 6 % is under quite heavy human influence, but could be returned to proper rain forest. Thus, we are clearly at the tipping point; if forest loss is allowed to continue, we lose the major carbon dioxide sink, if we take the countermeasures, restoring the heavily impacted area, Earth’s lungs may survive.

When the international agreements on combatting climate change were done, one point that was agreed upon was that the industrialized North would give lots of funds for third world countries to enable them to establish, e.g., protected forest areas. Hitherto only less than ten % of the promised funds have been allocated. It would, however, be easy to fulfil the monetary promises, e.g., by placing a small climate tax on the superrich. Then their riches would be more beneficial to mankind than the short space explorations.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, carbon dioxide sink, water cycle

Bruttokansantuote mittarina - niin mennyttä aikaa

Keskiviikko 7.9.2022 klo 17:56 - Mikko Nikinmaa

Kun kuuntelee uutisia, taloudesta puhutaan melkein pelkästään bruttokansantuotteen muutoksia käsitellen. Jos bruttokansantuote ei kasva riittävästi, on syytä huolestua. Jos bruttokansantuote laskee, jos vajoamme taantumaan, on syytä sirotella tuhkaa päällemme ja voivotella suureen ääneen. Bruttokansantuotteesta ja sen kasvusta on tullut talouden pyhä lehmä, jota politiikassa tai mediassa ei juuri koskaan kyseenalaisteta. Mutta, se on niin mennyttä aikaa.

Käsitteenä bruttokansantuote syntyi 1930-luvun alussa, kun Presidentti Roosevelt USA:ssa käynnisti New Deal talousohjelman suuren pörssiromahduksen jälkeen ja talouden kehittymistä piti ruveta mittaamaan. Koko käsitteen luoja Kuznets sanoi jo tuolloin, että kansakunnan hyvinvointia voidaan tuskin päätellä kansantuotteen koosta. Tästä huolimatta 1950-luvulta alkaen bruttokansantuotetta ja sillä mitattua kansantuotteen kasvua on käytetty pääasiallisena hyvinvoinnin mittarina. Käsite mittaa teollisen ja palvelujen tuotannon arvon aikayksikössä. Näin ollen sekä ympäristöä pilaava toiminta että sen korjaaminen lisäävät bruttokansantuotetta. Jos esimerkiksi ojan kaivaminen on tavoite, bruttokansantuotteen maksimoimiseksi kannattaisi ryhmän 1 kaivaa oja, ryhmän 2 täyttää se ja ryhmän 3 kaivaa oja uudestaan. Tällöin kaikkien kolmen ryhmän toiminta lisää BKT:ta.

Siihen asti kun maapallon resurssit riittivät, BKT:n kasvu voi kuvata hyvinvoinnin kasvua. Vasta 1970-luvun alussa resurssien käyttö ylitti maapallon kantokyvyn. Tämän jälkeen, käytännössä viimeiset 40 vuotta kaikki vaihtoehtoiset indeksit ovat osoittaneet hyvinvoinnin laskeneen teollisuusmaissa, vaikka bruttokansantuote on kasvanut. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus sekä maitten sisällä että maitten välillä on kasvanut voimakkaasti bruttokansantuotteen kasvaessa. Kun 1950 maailman rikkaimman neljänneksen BKT henkeä kohti oli viisinkertainen maailman köyhimpään verrattuna, 2010 ero oli 25-kertainen.

Japanin tie on BKT-uskovaisten mielestä kauhistuttava. Siellähän kansakunta on joutunut jo vuosikymmeniä elämään ilman BKT:llä mitattua taloudellista kasvua. Lisäksi väestön keski-ikä on noussut. Näiden tekijöiden pelotellaan aina johtavan tuhoon. Onneksi Japani on riittävän kaukana Suomesta, jottemme näe todellista tilannetta päivittäin. Tuntuu nimittäin siltä, että Japanissa BKT:n kasvun puute ei ole aiheuttanut mitään ongelmia, kun taas kasvuhakuisissa maissa ympäristön tila ja ihmisten hyvinvointi ovat kärsineet.

Bruttokansantuotteen sijaan pitäisikin käyttää mittareita, jotka ottavat huomioon ympäristön, ihmisten ajankäytön hyvinvoinnin eikä tuotannon tehokkuuden lähtökohdista ja sosiaalisen tasa-arvon. Aina kun toiminta aiheuttaa negatiivisen ympäristövaikutuksen, hyvinvointi heikkenee eikä kasva niin kuin BKT:tä käytettäessä. Mittareita, jotka eivät perustu pelkkään tehokkuuden kasvuun ilman ympäristövaikutuksien huomioonottamista, on jo useita. ISEW eli kestävän taloudellisen hyvinvoinnin mittari ottaa huomioon sen, miten toiminta vaikuttaa ympäristöön. Jos vaikutus on negatiivinen, mittausarvo laskee. Lisäksi mittausarvoa laskee se, jos toiminta lisää eriarvoisuutta. GPI eli aidon kehityksen mittari on ISEW:stä edelleen kehitetty niin, että siinä kaikelle vapaaehtois- ja kotitaloustyölle lasketaan arvo ja BKT:sta yksiselitteisesti vähennetään ympäristöhaittojen ja sosiaaliongelmien kustannukset. HPI eli onnellisen planeetan indeksi pyrkii ottamaan huomioon, miten suuri ekologinen jalanjälki ihmisten olemassaololla tietyllä alueella on. Kaikki nämä vaihtoehtoiset mittarit kuvaavat paljon bruttokansantuotetta paremmin, miten kansakunta voi.

Olisikin hienoa, jos menneiden aikojen taakasta, BKT:sta, siirryttäisiin raportoimaan esimerkiksi GPI:tä. Enää ei olisi tärkeintä, että tuotanto tehostuu, vaan että ihmisen hyvinvointi parantuu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansantalous, taloudellinen kasvu, ympäristötalous

Pitäisikö ilmastotoimia viivyttää sähkön hinnan nousun vuoksi? NO EI!

Keskiviikko 31.8.2022 klo 16:33 - Mikko Nikinmaa

Nyt kun sähkön hinta on noussut pilviin, ovat useat tahot ruvenneet vaatimaan, että ilmastotoimia pitäisi viivyttää, jotta sähkön hintaa saataisiin lasketuksi. Erityisen kovaäänisiä ovat olleet perussuomalaiset, joiden mielestä tämänhetkiset ilmastosuunnitelmat ovat täysin järjettömät ja ajavat Suomen haaksirikkoon. Ilmastotoimien viivyttäminen olisi kuitenkin askel Venuksen tielle. Eli ne samat tahot, jotka ovat niin huolestuneita rahallisen velan jättämisestä jälkipolville, eivät piittaa lainkaan siitä, onko ilmasto ihmiselämälle kelvollinen.

Melkein puolet suomalaisista on edelleenkin sitä mieltä, ettei mitään merkkejä ilmastonmuutoksesta ole. He naureskelevat IPCC:n kauhuraportoinnille väittäen, etteivät mitkään raporteissa esitetyt skenaariot ole toteutuneet. Ja sitä paitsi, Suomi on asujamäärältään niin vähäinen, ettei millään täällä tehdyillä toimilla ole maailmanlaajuisesti mitään merkitystä. Tuo väite ei aivan pidä paikkaansa. Yhden suomalaisen hiilijalanjälki on sama kuin 20-50 afrikkalaisen. Kun meitä on 5,5 miljoonaa, tämä tarkoittaa, että vastaamme 110-275 miljoonaa afrikkalaista. Jos vähentäisimme hiilidioksidin tuotantomme henkeä kohti puoleen nykyisestä, sen merkitys olisi sangen huima. Sitä paitsi hiilidioksidipäästöjen vähentäminen henkeä kohti puoleen nykyisestä jo tällä hetkellä ei olisi mikään mahdottomuus. Tuskin kukaan perussuomalainenkaan on sitä mieltä, että ruotsalaiset ovat köyhiä. Kuitenkin keskimääräisen ruotsalaisen tämänhetkinen hiilijalanjälki on vain puolet suomalaisen vastaavasta.

Sähkön hinnannousuhan ei johdu ilmastotoimista vaan siitä, että olemme olleet liian riippuvaisia fossiilisista polttoaineista energiantuotannossakin. Nyt kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja käyttää fossiilista energia-asettaan Eurooppaan, kärsimme siitä, että emme ole ajoissa luopuneet fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Mikäli nyt tehdään toimia, jotka suosivat fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa, tilannehan vain pahenee.

IPCC:n raportit eivät valitettavasti ole olleet kauhuraportointia. Minkä ensimmäisissä raporteissa ennustettiin tapahtuvan alhaisella todennäköisyydellä, on viimeisissä muuttunut lähes varmaksi. Tänä vuonna tapahtuneiden ilmiöiden on ennustettu sattuvan vasta 2050. Ja tapahtumiahan riittää. Keski- ja Etelä-Euroopassa ei ole ollut koskaan niin kuumaa ja kuivaa kuin tänä kesänä. Tämän vuoden metsäpaloissa vapautunut hiilidioksidimäärä on suurempi kuin koko Euroopan Yhteisön vuodessa tuottama hiilidioksidi. Tuhannet ihmiset ovat kuolleet rankkasateiden aiheuttamiin tulviin Pakistanissa, osassa Intiaa, USA:ta ja Australiaa. Helleaalto Kiinassa on pahempi kuin ainakin 500 vuoteen. Grönlannin jäätikkö on sulanut ennätystahtia, minkä seurauksena merien vedenpinta on noussut keskimäärin yli 30 senttiä. Arktisten alueiden ikirouta on ruvennut sulamaan niin, että sulaneen roudan alapuolelta voi päästä vapautumaan metaania, mikä on parikymmentä kertaa hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu.

Venuksen tie. Niin Venuksen lämpötilahan on 400-500 astetta. Siihen on onneksi matkaa. Mutta jos metsät palavat ja metaani vapautuu, kun ilmastotoimet jätetään tekemättä, joudutaan nopeasti kierteeseen, jossa lämpötila vain nousee. Eli jyrkkä EI ilmastotoimien viivyttämiselle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, fossiiliset polttoaineet, energiantuotanto

Saiga-antiloopin paluu

Maanantai 22.8.2022 klo 19:14 - Mikko Nikinmaa

Kun nuorena opiskelijana olin kesätöissä Korkeasaaressa vuonna 1975, yksi suosikkieläimistäni oli saiga-antilooppi. Tuo pieni arojen asukas on erityisen sopeutunut kuivaan ilmastoon. Sen tärkein rakenteellinen, ulospäin näkyvä piirre on pitkä turpa. Pitkissä sieraimissa uloshengitysilman kosteus tiivistyy ja voidaan ottaa pisaroina talteen. Näin vettä ei mene hengityksessä juuri lainkaan hukkaan.

Melkein kaikki saiga-antiloopit asuivat Neuvostoliiton aroilla, missä niitä metsästettiin silloin ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen niin että lajin kanta putosi useista miljoonista 40000:een vuonna 2005. Tuo kanta on jo niin pieni, että hyvästä syystä ruvettiin pelkäämään lajin kuolemista sukupuuttoon. Onneksi näin ei käynyt, vaan saiga-antiloopista on tullut yksi lajeista, jotka eivät noudata yleistä luonnonkirjon katoa. Nykyisin saiga-antilooppien määrä on taas ylittänyt miljoonan, joten se on liittynyt merikotkan, laulujoutsenen ja Itämeren harmaahylkeen joukkoon osoittamaan, että näkyvät eläimet saadaan pelastetuksi sukupuuton partaalta jos niin halutaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: biodiversiteetti, lajikirjo, ympäristönsuojelu

Forest Fires of the Arctic - as Big Problem as Amazonian Forest Fires

Maanantai 22.8.2022 klo 17:34 - Mikko Nikinmaa

When people are talking about the role of forest fires in climate change, the talk is almost invariably restricted to destruction of Amazonas and other major rain forest areas. Without doubt the problem of Amazonian deforestation is highly important as it has been estimated that if more than 20 % of the rainforest area disappeared, the rainforest would start turning into savannah. Amazonas has already lost more than 15 % of the forest area. For the world’s carbon dioxide balance this is a huge threat, as savannah is a much weaker carbon dioxide sink than rain forest.

However, wildfires elsewhere can be as big a problem to the earth’s well-being as fires in rain forests. To give an idea of the overall problem of wildfires, the estimated carbon dioxide release in 2022 already exceeds the yearly carbon dioxide emissions of European Union. Thus, small reductions in anthropogenic emissions cannot compensate for the forest fires.

The Arctic forest fires cause many additional problems. The magnitude of forest fires in the Arctic areas has tripled in the last 50 years. The first immediate problem is naturally the carbon dioxide given up in the burning forest. Luckily, much of the carbon dioxide is quite rapidly taken up by regrowth. Much worse problem of the Arctic wildfires is that the permafrost starts to melt. It is estimated that about twice the amount of carbon as is currently present in atmosphere is currently stored below permafrost, mainly as natural gas. Imagine if that becomes liberated via the craters developed by the melting permafrost – such a catastrophe is not included even in the most pessimistic climate models.

In comparison to the liberation of natural gas the other problems associated with wildfires may be considered small but are still serious. For salmonids migrating up the rivers to spawn, the fires cause problems liberating significant amount of nutrients and muddying the water. Consequently, the oxygen level of the water decreases, and the bottom becomes unsuitable for egg development. This, together with increased water temperature may wipe out the populations of salmonids altogether. Lichens, which are an important food item for deer (such as reindeer and caribou) may take up to 50 years to recover from burning. Similarly, cranberries and blueberries can rapidly grow back from roots, if only the above-ground part of the plant burns. However, if the fire is so severe that also the roots burn, the recovery is slow, as seeds must come from elsewhere to replace earlier growth. Losses of plants and animals can also otherwise be replaced only slowly, so that since the biodiversity of Arctic areas is low, it will remain extremely low in burnt areas for many years after fires.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, natural gas, carbon dioxide emissions, heat waves

Why do some people still say that there is no climate change?

Tiistai 16.8.2022 klo 11:58 - Mikko Nikinmaa

I just add a picture of Central European river (The river is supposed to run, where you only see stones). After seeing photos like that, it is very difficult to understand why the same people who worry so much about leaving debt to future generations, are climate change deniers. (photo by Tobi Kellner) Central_European_river.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: temperature, drought

Fish kill in Oder river - it is what I have feared

Sunnuntai 14.8.2022 klo 15:23

As a background, I have studied temperature responses of fish since 1980 and have written the book “Introduction to Aquatic Toxicology”, which was published by Elsevier in 2014, so both temperature- and pollution-related problems are within my expertise.

This summer has been intolerably warm in Central and Southern Europe. Fish kills are frequent in small, shallow lakes during heat waves in Finland, because of both reduced oxygen levels and increased temperatures. Fish kills don’t usually occur in rivers, because they have higher oxygen levels and remain cooler than small lakes. The species composition of fishes in the rivers also differs from that in the small lakes: rivers have more species, which require cooler water and higher oxygen levels. Thus, in the case of the Oder fish kill, one would need to evaluate, if all species have died equally or if species with lowest thermal maxima are overrepresented among the dead fish. If the latter is the case, then it is likely that we are experiencing the first climate change-related mass mortality of fish in Central Europe.

As the reason for the Oder fish kill, one has almost unequivocally concentrated on chemical pollution, although there have not so far been definitive measurements showing that this would have been the case. This is by all means possible, as dredging has been done in the river, which usually liberates contaminants which have been hidden in the sediment. However, even in this case an equally worrisome problem is that drought has caused the flow of the river to decrease markedly: any liberated pollutants have much higher concentrations than would be the case without drought. Also, virtually all pollutants are more toxic to fish at high than at low temperature. This being the case, even if pollutants are the cause of fish deaths, their level need not have increased. Because of the temperature increase, the toxicant level is lethal, even though it would not have been that at a lower temperature. This could be the case even if contaminant concentrations have increased.

In conclusion, the Oder fish kill is either directly caused by climate change, or temperature increase has contributed to the pollutant-induced fish kill. If serious climate actions are not done soon, I am afraid that similar events are observed regularly throughout the globe.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, biodiversity loss, aquatic pollution

Did you know?

Perjantai 12.8.2022 klo 10:08 - Mikko Nikinmaa

The carbon dioxide emissions from wildfires in the northern hemisphere in 2022 already exceed the emissions of the whole European Union.

The highest temperature measured (“in shade”) in 2022 is 63 degrees Celsius.

The carbon dioxide emissions per person are highest in oil-producing small Arab countries, tightly followed by Luxembourg, Canada, Australia, Estonia and USA. The emissions by an average American are approximately double of that of and average Chinese. An average European’s emissions are currently slightly above an average Chinese, but whereas the emissions by Europeans are decreasing, those of Chinese are increasing. An average Russian emits much more carbon dioxide than Europeans, being in the middle between Chinese and Americans. Within Europe, an average Finn emits twice the amount of carbon dioxide as an average Swede. Currently, an Indian emits about 15 % of the emissions of an American, and an African only 5 %.

Humans are using more than half of all habitable land to either agriculture, roads or habitation. Forests make up ca. 35 % of habitable land, and a large part is subject to human activities, so one can estimate that currently less than 20 % of all habitable land is free from human use. Out of the agricultural land use, 75-80 % is used for livestock (either directly or to produce fodder).

Virtually all seas are overfished. The present aquacultural practices do not decrease overfishing, as most of the feed for the cultivated preferred species is obtained by catching and processing less valuable species.

The sea ice extent in Antarctica has been the lowest ever throughout 2022 and also in Arctic much less than the long-time average. While the Arctic temperatures in 2022 are generally much higher than the long-time average, the area between Alaska and Eastern Siberia makes a notable exception as it has been very cold there.

The world’s glaciers have lost more than 25 meters of ice by 2022 relative to the situation in 1970. Since the water from glaciers is the primary water source in many areas, and glaciers have melted, the water availability decreases.

In England, July was driest after 1935. Lake Mead (the most important reservoir in Colorado river) is drying up. In other places deadly floods occur (Kentucky, South Korea)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, water availability, land use, carbon dioxide emissions

Härkäsimppu katoaa

Perjantai 12.8.2022 klo 9:05 - Mikko Nikinmaa

Härkäsimppu katoaa

Itämeren syntyessä sillä oli jonkin aikaa yhteys Vienanmereen. Sitä kautta jotkut kylmän veden kalat kuten härkäsimppu tulivat ja jäivät meidän mereemme. Ruma, sarvipäinen ja piikikäs härkäsimppu kutee sydäntalvella. Sen vihreä mäti on suurta herkkua, suunnilleen ainut yleisesti ruokana käytettävä osa kalaa (jotkut tosin tekevät härkäsimppusoppaakin). Kun vesi rupeaa keväällä lämpiämään, härkäsimppu siirtyy syvemmälle ja syvemmälle kylmää vettä etsimään. Se ei selviä yli kymmenen asteen lämpötilassa. Suomenlahden keskisyvyys on 38 m. Tässä syvyydessä vesi on perinteisesti ollut alle kymmenasteista. Viimeisten 20-30 vuoden aikana syvän veden lämpötila on kuitenkin noussut 2-3 astetta, joten härkäsimpun kaltaisella kylmän veden pohjakalalla rupeaa olemaan ongelma lämpötilan nousun takia.

Suomenlahden syvin kohta on 123 metriä. Siellä lämpötila vielä säilyy alle kymmenasteisena, mutta kaikissa Itämeren syvänteissä härkäsimppu kohtaa toisen ongelman. Syvänteiden happipitoisuus on laskenut niin alhaiseksi, ettei se riitä kalan elämään. Niinpä härkäsimppu ei pysy pääosassa Suomenlahden pohjia hengissä veden lämpenemisen takia, muttei voi mennä syvänteisiinkään, kun niissä kuolee hapenpuutteeseen.

Härkäsimpusta voikin tulla ensimmäinen kalalaji, joka katoaa Suomenlahdelta yksiselitteisesti ilmastonmuutoksen takia. Paljon ei auta se, että Suomenlahden vedenlaatu näyttää viime vuosina parantuneen, kun ilmastonmuutos nostaa lämpötilaa. Pohjanlahdella kala vielä sinnittelee, mutta järvien härkäsimppupopulaatiot kokevat varmaan saman kohtalon kuin lajitoverinsa Suomenlahdella. Härkäsimppu ei ole kala, jonka katoamisesta useimmat kalastajat olisivat harmistuneita. Paremminkin päinvastoin: kun ennen vanhaan verkoissa oli paljon härkäsimppuja, niiden poistaminen oli vaikeaa puuhaa. Mutta se mikä nyt on tapahtumassa härkäsimpulle on odotettavissa muille kylmänveden kaloille lähivuosina; vaaravyöhykkeessä ovat ainakin siika, meritaimen ja lohi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, lämpötila, kalabiologia

Taantuma - väärä sana, pitäisi olla edistymä

Perjantai 29.7.2022 klo 13:29 - Mikko Nikinmaa

Olemme taas viettäneet maapallon ylikulutuspäivää, uusiutuvat luonnonvarat on tältä vuodelta käytetty loppuun globaalisti. Suomen osalta ylikulutuspäivä oli jo maaliskuun lopussa. Eli jos kaikki kuluttaisivat uusiutuvia luonnonvaroja kuten me suomalaiset, tarvittaisiin kolme ja puoli maapalloa siihen, että uusiutuvat luonnonvarat riittäisivät kulutukseemme.

Tästä voi tehdä vain sen johtopäätöksen, että kulutamme liikaa. Vielä 1970-luvun alussa maapallon resurssit riittivät planeetan kokonaiskulutukseen, vaikka silloinkin rikkaat alueet ylikuluttivat. Toisin sanoen, niin kuin oikeistopopulistit haluavat, meidän pitäisi palata entisiin aikoihin, ainakin kulutustottumuksiemme osalta. Jos kulutusta ei vähennetä, maapallo ei säily elinkelpoisena. Ja meidän rikkaiden on vähennettävä kulutustamme enemmän kuin köyhillä alueilla asuvien.

Kun tilanne on yksiselitteinen, kulutuksen kasvu ei voi jatkua, vaan sitä pitää vähentää, on aika hullunkurista, että koko kansantalouden seuranta perustuu jatkuvan kasvun käsitteeseen. Vain, jos talous kasvaa, se voi hyvin. Kasvun pitää jatkua äärettömiin. Jos bruttokansantuote pienenee, tulee taantuma, mikä on paha asia. Vaikka esimerkiksi meidän suomalaisten käytettävissä olevien tulojen pitäisi vähentyä suunnilleen kolmannekseen nykyisestä, bruttokansantuotteen kasvu on, minkä ekonomistit sanovat olevan välttämätöntä.

Taloustieteessä pitäisikin tapahtua vallankumouksen. Muiden mittareiden pitää korvata kasvu positiivisena käsitteenä. Kun kansantalous pienenee, siitä ei pitäisi puhua negatiivisena taantumana vaan se olisi paremminkin edistymä, joka helpottaisi siirtymistämme kestävään kehitykseen. Työssä ei pitäisi pyrkiä tehokkuuden ja voittojen maksimoimiseen vaan siihen, että asiat hoidetaan niin, että työssä samalla viihdytään. Ympäristön tilan tulisi muuttua kansantuotteen kasvua korvaavaksi mittariksi. Samanlaisia positiivisia mittareita olisivat eriarvoisuuden väheneminen ja eliölajien uhanalaisuusprosentin pieneneminen.

Niin, matkan kohti utopiaa pitäisi alkaa. Ja sen matkan pitäisi korvata ahneus, joka nykyisin on talouselämän peruspilari.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansantuote, kestävä kehitys, kansantalous, ympäristön tila

Oil Exploration Boom Is Heating Up

Maanantai 25.7.2022 klo 13:19 - Mikko Nikinmaa

With huge forest fires raging more carbon dioxide is emitted to the atmosphere than the present restrictions in fossil fuel use diminish the emissions. The net result is further heating, leading to further forest fires, leading to further heating…and so on.

One would imagine that at least now the world leaders would start markedly diminishing our dependency on oil production, but no. It is only last November that virtually every country in the world pledged in Glasgow to do quite a bit to combat climate change. Notably, though, leaders of Russia, China, Saudi Arabia, Brazil and Iran (and a couple of other nations, which I don’t mention as they are not major global players in the production or use of oil) did not attend the Glasgow Summit. Well, the leaders made pledges, but what has recently happened?

Putin has started the war against Ukraine and ridiculed the European aim to shift from oil to green energy production. Since EU, UK and USA are stopping or have stopped to use Russian oil, oil production elsewhere is increasing. For example, President Biden visited Saudi Arabia, asking them to increase oil production. Norway is increasing oil production and offshore drilling. In view of these incidences, it is no wonder that Congo is slipping from its Glasgow pledge. In Glasgow, Congo agreed to protect its large rain forest for the next ten years. In exchange for this pledge, the international community promised to give Congo 500 000 000 USD.

Promises are made to be broken. Congo has now started an auction for oil exploration in its rainforest. It is expected that the oil production of Congo could increase 50-fold. At the same time the rain forest of Congo as a carbon sink would clearly decrease.

The poor countries like Congo maintain that the rich industrialized countries are again being colonial – trying to keep themselves rich and using poor nations as “carbon dioxide sinks” preventing them from economic growth if they have their way. There is some truth in this claim. After all, who are most likely to use the oil drilled from the rain forest in Congo. And the companies getting most of the profits from oil drilling are hardly from Congo. Notably, Elon Musk would rather spend his money on Mars than help people on Earth. He has already spent much more on space travel than the international pledge of funds to Congo is. I wonder which is more important for humankind – or even to him, his space travel or combatting climate change?

All in all, the best way to combat climate change would be to markedly reduce economic inequality.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, fossil fuels, economic inequality

Profits before Planet

Keskiviikko 20.7.2022 klo 19:57 - Mikko Nikinmaa

This summer in the industrialized north has been hotter than ever. Temperatures over +40 C have been reached even in England. And the heat is not restricted to one area, but above-average temperatures are measured everywhere in Northern Hemisphere. On top of the acute heat waves it is now estimated that the present trend for temperature increase to 2.7 C above preindustrial values causes 40 % of world’s human population to live outside the thermal niche.

One would imagine that the heat and wildfires would wake up even the climate sceptics, but no. And, unfortunately, many of the people who have much influence on fossil fuel production and consumption belong to the group that does not care about what is happening to the climate. It is profits before planet. These people often say that they are worried about leaving debt to the future generations. However, a little more debt hardly matters, if one can have tolerable climate instead of scorching heat.

Oil price has recently rocketed, and consequently oil companies are making huge profits. It is naturally too much to ask that instead of lining the owners’ pockets, the profits would be used for combatting climate change. Putin’s Russia is one of the countries benefiting from high oil price, even if the sales to Europe and North America are stopped. Putin has throughout his reign been known as climate sceptic, so it was no surprise that he recently ridiculed the European aim to turn from fossil fuels (where Europe is dependent on Russia) to green energy. In the USA the Supreme Court ruling made it virtually impossible to carry out climate actions. The final blow to President Biden’s climate plans came when the “Democratic” Senator Joe Manchin from West Virginia decided not to support any legislation supporting climate action. Needless to say that his major donors are companies depending on coal (and oil). What is common to the above people is their age: people around 70 or older hardly need to suffer the scorching heat that younger people must suffer 30-40 years from now.  Unfortunately, even younger people in politics do not seem to take climate change seriously. For example, the candidates for Conservative Party leadership did not have climate change among the important topics they need to address.

And it was +40 in London.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, fossil fuels, heat waves

Plastics - not an environmental problem as the material but because of consumption habits and waste management

Perjantai 8.7.2022 klo 19:16 - Mikko Nikinmaa

After plastics were invented, they started appearing everywhere from packaging to toys. One can say that since 1970’s we have lived in plastic age. Pretty much everything has been made of plastics or wrapped in plastics. For years we have carried our shopping home in plastic bags, drunk from plastic bottles and used plastic single-use utensils.

A few years back one started noticing the huge amount of plastic waste accumulating in the environment. As the extreme huge plastic gyres have formed in world’s oceans, the Pacific as the worst example. We have all seen pictures of birds and fish getting stuck in plastic bags or fishing gear, and microplastics are found in every aquatic environment. As a result, a movement considering plastics as one of the most important environmental problems has emerged. However, stating that plastics are bad and should be banned does not address the real problems, overconsumption, cost minimization and waste management problems.

Plastics as materials are cheap, durable, malleable, inert and recyclable. Those properties make them ideal for many uses, and are the reason for plastic age. For example, the Lego bricks, which I got 60 years ago have not aged at all. Indeed, it is estimated that no aging occurs for at least 500 years. This durability is invariably said to be a problem, but I would say it is a good thing. In the following, I go through the questions associated with plastics and point out which changes and solutions would be available to us.

Traditionally plastics are made of oil. As our dependency from fossil fuels must be decreased, this requires that oil-based plastic making is reduced and finally stopped. However, since the material is durable, even oil-based plastics have small carbon footprints. Exactly the same plastics can be made using, e.g., wood as starting material: they look the same, are equally durable, and cause similar contamination if thrown in the environment. However, since they are not made from oil, their carbon footprint is smaller than that of oil-based plastics.

The real reason why plastics have become an environmental problem is our overconsumption. As a consequence, plastics, being very cheap, have been added as wrapping materials to everything. Extreme examples are biscuit boxes, which are enclosed in plastic and each individual biscuit is also enclosed in plastic: wouldn’t a single cardboard casing suffice? We have taken plastic bags for granted. Since we consume a lot, every time we go to buy clothes, a lot of plastics follows home with the shopping. If the use of unnecessary plastic were discontinued, a large portion of plastic contamination would disappear.

Much of the plastic is recyclable. Although this is the case, the efficiency of recycling is not more than 50 % even in the best countries. This is far from the 95 % efficiency of glass bottle recycling in Finland. If the efficiency of recycling were improved, plastic pollution would be much decreased. In waste collection, many companies are saving money by transporting plastic waste to poor countries for nominal fee. As a result, plastic contamination in rich countries disappears. However, the treatment of plastic waste in most poor countries is to throw it in the rivers where the float to the oceans, out of sight and out of minds, contributing to the garbage gyres of the oceans. It would be very simple to stop this kind of “saving”. One could make international agreements that transport of plastic waste across national boundaries was forbidden. Burning plastic waste is a much better alternative than its transport and consecutive appearance in garbage gyres. Plastic burning could substitute the use of fossil fuels for heating.

Today most plastics are nontoxic. Earlier toxic components were much more common. The problem is that plastics are hydrophobic, and most toxicants are also hydrophobic. Because of this microplastics can act as carriers of toxicants into animals in the aquatic environment. The toxicants are taken in together with the microplastics. The most effective way of decreasing such toxic impacts would be to decrease the amount of toxic chemicals, such as insecticides and other pesticides, released in the environment. The two major sources of microplastics in the environment are tyre wear particles and cigarette butts. Both contain a plenty of toxic compounds making the microplastics released quite toxic. The tyre wear particles could be decreased by decreasing car and truck traffic. Thus, exactly the same action would combat microplastic pollution and climate change. With regard to cigarette butts all that would be required would be for smokers to use cigarette trays or waste bins to dispose of the cigarettes, not throw them to the environment.

Thus, all the aspects of plastic pollution are solvable. It is only the matter of actions; one could demand that they are done.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: microplastics, cigarette butts, overconsumption,

Huoltosuhde - täysin vailla tieteellistä perustetta

Keskiviikko 6.7.2022 klo 15:17 - Mikko Nikinmaa

Ja taas puhutaan eläkkeistä ja huoltosuhteesta. Lähtökohtana on se, että tarvitaan ikuinen väestönkasvu, jotta huoltosuhde ja sitä kautta eläkkeiden maksu voitaisiin turvata. Tässä ajattelutavassa on yksi perustavaa laatua oleva virhe, minkä vuoksi sille joutuisi kokeessa antamaan ilman muuta hylätyn arvosanan. Sama perustavanlaatuinen virhe on talouskasvuun pohjautuvissa kansantalousteorioissa. Niiden lähtökohtana on, että väestön ja talouden kasvu voivat jatkua äärettömiin. Ääretön kasvu rajallisella maapallolla ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Kasvuun pohjautuvat mallit olivat onnistuneita niin kauan kuin maapallon kantokykyä ei ollut ylitetty. Suomalaisten kulutustasolla tämä tapahtui noin 1970. Sen jälkeen suomalaiset ovat käyttäneet maapalloa paljon enemmän kuin se sallisi, nykyhetkellä tarvittaisiin noin kolmen maapallon resurssit vuodessa, jotta suomalaisten elämäntyyli olisi mahdollinen.

Kun väestönkasvuun ja talouskasvuun pohjautuvat mallit ovat mahdottomia rajallisella maapallolla, minua on jo pitkään ihmetyttänyt se, miksi kansantalouden malleja yleensä ja eläkemalleja erityisesti ei ole muutettu ottamaan huomioon maapallon rajallisuus. Eläkemallien osalta tämä on varsin kummallista, kun väestöpyramidin epätasapaino kestää melko varmasti vain muutaman vuosikymmenen. Kun eliniän kasvu loppuu ja nk. suuret ikäluokat ovat kuolleet on eläkkeellä olevien ja työssä käyvien ihmisten suhde jälleen ”oikea” mahdollistamaan eläkkeiden riittävän kertymän. Itse asiassa ikuiseen väestönkasvuun (ja myös vanhusten osuuden ikuiseen kasvuun) perustuva malli on hyvin hullunkurinen ja kaikkien eläinpopulaatiomallien vastainen. Jos lähdettäisiin siitä todennäköisemmästä tilanteesta, että nykyinen epätasapaino kestää muutaman vuosikymmenen, voitaisiin eläkkeiden maksuun käyttää nykyisiä, sangen suuriksi kasvaneita eläkerahastoja siihen asti kun työntekijöiden ja eläkeläisten määrä on taas tasapainossa.

Niin, kasvuun perustuvien mallien tilalle kansantaloustieteen tutkijoiden pitäisi kehittää kasvun rajat huomioon ottavia lähestymistapoja. Jos näin ei tehdä, se osoittaa, että taloustiede ei ole tutkimusta, joka reagoi tarpeellisiin muutoksiin. Paremminkin tällöin taloustiede osoittaa kuuluvansa astrologian ja muiden pseudotieteiden ja uskomusten joukkoon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: väestön kasvu, eläkkeet, kasvun rajat, kansantuotteen kasvu

Lapsuuden linturetkistä luontokatoon

Maanantai 4.7.2022 klo 19:47 - Mikko Nikinmaa

Linturetkieni reitti kulki joenrantaa, Salpalinjan kiviesteiden kautta peltojen poikki ja lopuksi sekametsään. Lehmät olivat laitumella niin kuin lampaat ja hevosetkin. Vaikka pellot oli pääosin salaojitettu, avo-ojia oli varsinkin laidunmailla. Linturetkilläni kuljin melkein päivittäin suunnilleen samaa reittiä ympäri vuoden. Ja viisikymmentä vuotta sitten kuovit, pikkulepinkäiset, peltosirkut, hömötiaiset, kivitaskut, pensastaskut, varpuset, västäräkit, punakylkirastaat, keltasirkut jne. tulivat havaintovihkoon kirjatuiksi päivittäin, kunhan olivat vain Suomeen muuttaneet. Niiden ei olisi silloin voinut kuvitellakaan harvinaistuvan.

Ja niin on kuitenkin käynyt. Kun on katsellut listausta uhanalaisista linnuista, siellä on monia, jotka lapsuuteni aikana kuuluivat maisemaan yhtä lailla kuin laiduntavat lehmät ja pellonpientareiden kukat. Siinä minusta onkin suurin luontokadon syy. Metsät eivät enää ole monilajisia, monen ikäisiä metsiä vaan yksilajisia puupeltoja. Kun metsiä on ”hoidettu”, hoito on tarkoittanut maksimaalisen puuaineksen määrän saamista teolliseen käyttöön. Tällöin muut metsiin liittyvät arvot kuten luonnon monimuotoisuus ja marjastus ym. ovat kokonaan unohdetut. Vastaavalla tavalla ovat kasvinviljely ja karjanhoito muuttuneet perinteisistä perhetiloista, joissa kotieläimet olivat kesät laitumilla ja peltojen pientareilla kukkivat luonnonkasvit, teollisiksi maito-, liha- tai viljatehtaiksi. Ne keskittyvät usein vain yhteen tuotteeseen, jonka tuotannon maksimoinnissa käytetään paljon kasvinsuojeluaineita ja vähennetään mahdollisuuksien mukaan tuottamattoman maan osuus. Luontokato syntyy kaiken yksipuolistumisen seurauksena.

Lyhytaikaisesti näin voidaan saavuttaa maksimituotanto, mutta pitkän päälle luontokato lisää niin ihmisen, eläinten kuin kasvien sairauksia, köyhdyttää maaperää ja johtaa lopuksi merkittävään tuotannon vähenemiseen. Voi, jospa lapsuuden linturetkimaisemat saisi takaisin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luonnon monimuotoisuus, metsänhoito, uhanalaisuus

Viherpesua!

Lauantai 2.7.2022 klo 19:41 - Mikko Nikinmaa

Mainoksissa kaikki toimivat vastuullisesti, tuotanto on kestävää ja luontoarvoja kunnioittavaa. Hiilidioksidijalanjälki on pieni, biodiversiteettiä kunnioitetaan jne. Jos yritysten verkkosivut tai tuotteiden mainokset pitäisivät paikkaansa, luontokatoa tai ilmastonmuutosta ei olisi.

Kun mainoksien totuusarvoa on selvitetty, on osoittautunut, että yli puolet niistä ei pidä paikkaansa. Suurin osa lopuistakin esittää väitteitä tai kommentteja, jotka ovat niin epäspesifisiä, että niiden antama informaatio on mitätön. Ilmasto- ja luontoystävällisyys onkin tullut samanlaiseksi myyntivaltiksi kuin vähärasvainen, laktoositon, sokerivapaa jne. Kun asia on muotia, sitä käytetään mainoksessa. Tällä tavalla yritetään saada ihmiset ostamaan tuotetta, kun sitä mainostetaan ympäristöystävälliseksi. Näin tehdään, vaikka tuotteen ympäristövaikutuksista ei olisi varmaa tietoa. Mitä muuta tämä on kuin viherpesua!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, luontokato, mainostus

Aja hiljaa isi nyt vain...

Tiistai 21.6.2022 klo 15:16 - Mikko Nikinmaa

Paluu muisteloihin, kun kaikilla oli kuplavolkkari ja suosittu lapsen laulama laulu kehotti isää ajamaan töihin hiljaa ”niin sitten illalla leikitään”. Tuo aika oli 1960-lukua, jolloin maapallolla oli ihmisiä kolmisen miljardia ja autoja Suomessa 500 000, kun niitä nyt on vajaat kolme miljoonaa. Silloisella kulutustasolla ja ihmismäärällä maapallo olisi hyvin riittänyt ihmiskunnan vuotuiseen kulutukseen eikä ilmaston muutoskaan olisi huolena. Paluu vanhoihin hyviin aikoihinhan on kaikkien populistien haave. Siinä vain unohdetaan, että ihmisten määrä maapallolla on melkein kolminkertaistunut, keskimääräinen kulutustaso moninkertaistunut ja kuilu köyhien ja rikkaiden maapallon alueiden välillä suurentunut huimasti: kun 1970 maapallon köyhimmän ja rikkaimman 25 %:n BKT:n ero oli 10-kertainen, 2010 se oli yli 20-kertainen. Jos voisimme palata vanhoihin hyviin aikoihin 1960-luvulla niin, että kaikki silloiset demografian ja talouden tunnusluvut olisivat voimassa, kaikki ympäristön tilasta huolestuneet hyppisivät riemusta.

Mutta tekstini otsikko ei johtunut halusta palata menneeseen, vaan siitä, mitä voitaisiin tehdä nyt. Bensiinin hintahan on viime syksystä noussut huimasti. Tähän on kaksi syytä. Ensimmäinen, ja kaikille ilmiselvä, on se, että Venäjän hyökättyä Ukrainaan venäläisen öljyn osto Euroopassa on lähes loppunut ja kun yksi suurimmista öljyn myyjistä on pois markkinoilta, markkinoilla olevan öljyn määrä vähenee ja hinta nousee. Öljy-yhtiöt ovatkin viime kuukausina tehneet ennätysmäisiä voittoja, Ukrainan sodan ansiosta. Toinen syy on se, että öljyn tuottajat ovat tietysti huomanneet, että öljytuloja saa enää vain vähän aikaa, kun fossiilisista polttoaineista luovutaan. Niinpä ne maksimoivat voittonsa niin kauan kuin öljytuotteilla on menekkiä.

Lämpötilat ovat eri puolilla maapalloa nousseet nopeammin ja korkeammalle kuin on ennustettu. Onkin melko varmaa, ettei lämpötilan nousua pystytä rajoittamaan Pariisin ilmastosopimuksessa toivottuun 1.5 asteeseen. Kuitenkin kaikki toimet, jotka tehdään lämpötilan nousun rajoittamiseksi vähentävät muutoksen suuruutta ja siten haitallisia vaikutuksia luontoon ja ihmiseen. Sen sijaan, että voivotellaan bensiinin hinnan nousua ja vaaditaan hinnan laskua, jotta käytetyn polttoaineen määrä voisi säilyä ennallaan, voitaisiinkin hyväksyä se, että hinnan nousun takia autoa käytetään vähemmin. Tällöinhän öljyn kokonaiskulutus vähenee ja sen myötä hiilidioksidipäästöt.

Polttoaineen kokonaiskulutusta vähentäisi tehokkaasti myös ajonopeuden lasku. Kun 1970-luvulla oli öljykriisi, määrättiin kattonopeus. Se vähensi polttoaineen kokonaiskulutusta selvästi. Tekemällä samanlainen määräys nyt, esimerkiksi määräämällä 80 km/h kattonopeus, bensiininkulutus vähenisi noin 15 % nykyisestä. Tämä vähentäisi sekä bensiinin hinnannousun vaikutusta kulkukustannuksiin että hiilidioksidipäästöjä. Ja ainut haitta olisi se, että matkaan kuluisi nykyistä hieman pidempi aika. Mutta sen verran epämukavuutta kai voisi odottaa ihmisten hyväksyvän ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, bensiinin hinta, ajonopeus

Vanhemmat kirjoitukset »