Uskonto, ihmisen evoluutio, populismi ja ilmastonmuutos

Lauantai 27.11.2021 klo 19:26 - Mikko Nikinmaa

Kaikki uskonnot nostavat lähimmäisenrakkauden tavoiteltavaksi hyveeksi. Näin on jopa islamissa, vaikka meidän toisin annetaan ymmärtää. Uskonsodat ja kaikki uskontojen nimissä tehty väkivalta ovat ihmisten valtakamppailua, jota minkään uskonnon henki ei tue.

Miksi lähimmäisenrakkaus ja muistakin kuin omasta lähipiiristä välittäminen ovat sitten uskontojen perusta? Tämä voi olla ihmisen evoluution tausta. Homo sapiens, nykyihminen, on ainut ihmissuvun laji, joka on säilynyt hengissä. Arkeologiset tutkimukset ovat enenevässä määrin ruvenneet päätymään johtopäätökseen, että ystävällisyys ja vieraista välittäminen ovat olleet syy tähän. Sen takia lähtökohta: tee toisille niin kuin haluat itsellesi tehtävän, on koko lajin menestyksen perusta.

Tällä hetkellä populismi ja nationalismi ovat nostaneet päätään kaikkialla. Lisäksi pienten ryhmien väkivaltainen terrorismi lisää vastakkainasettelua meidän ja muiden välillä. Usein populistit Suomessa sanovat, että maailman pelastamisyrityksien sijaan meidän pitäisi auttaa suomalaisia. Sen sijaan, että tuhlaamme rahaa kehitysapuun, meidän pitäisi hoitaa omia vanhuksiamme ja vammaisiamme. Kysymykseksi tällöin tulee se, että auttaisivatko populistit koskaan ketään muuta kuin itseään. Ainakin jos Iso-Britannian tilanne on siirrettävissä Suomeen, vastaus on eivät. Suuri syy Brexitiin, eroon EU:sta oli, että riittävä osa ihmisistä saatiin uskomaan, että EU:hun syydetty raha annettaisiin terveydenhuoltoon. Näin ei ole tapahtunut, vaan terveydenhuoltoon on tullut karmea työvoimapula, kun EU kansalaiset, joita terveydenhuollon työntekijöissä oli viidennes, ovat suurin joukoin muuttaneet pois maasta paljolti kokemansa vihamielisyyden vuoksi.

Ilmastonmuutos on koko ihmiskuntaa koskettava asia. Siinä ei paljon auta populistien kommentti, että me Suomessa teemme asiat hyvin. Sen vuoksi mitään lisätoimia ei pitäisi tehdä, jos suuret saastuttajat eivät ensin vähennä päästöjään. Ilmastonmuutoksen torjunta onkin ihmisen evoluution suuri testi. Ilmastonmuutoksen voimme torjua vain, jos todella välitämme toisista ihmisistä. Itsekkyys, oli se sitten yksilökohtaista tai kansallista, aiheuttaa ihmispopulaation romahduksen tai jopa sukupuuttoon kuolemisen. Homo sapiensin evoluution perusta, ystävällisyys ja vieraista välittäminen, on nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Homo sapiens, EU, lähimmäisenrakkaus, nationalismi

Kun Suomi on niin pieni, meidän teoillamme ei ole merkitystä ilmastomuutoksen torjunnassa - virheellinen väite

Torstai 25.11.2021 klo 13:16 - Mikko Nikinmaa

Meitä suomalaisia on vain viisi miljoonaa, joten sillä mitä me teemme, ei ole mitään merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Me suomalaiset hoidamme asiat hyvin, meitä ei pidä rankaista tiukoilla ilmastonmuutoksen torjuntamääräyksillä. Suurien ilmastomuutoksen aiheuttajien kuten Kiinan ja Intian pitää ensin ruveta vähentämään päästöjään.

Nämä kolme lausetta summaavat melkein puolen Suomen väestön kannan ilmastomuutoksen torjuntatoimiin. Siksi on aiheellista tarkastella lauseiden paikkaansa pitävyyttä. On totta, että useimmissa maissa ei tehdä läheskään samanlaisia ilmastotoimia kuin Suomessa. Osittain tästä syystä niiden tuotteet ovat halvempia kuin Suomen teollisuuden ja ympäristömääräysten puuttumisen vuoksi useat kehittyneiden maiden, kuten Suomikin, yritykset ovat ruvenneet valmistamaan tuotteita halpamaissa. Mutta käytännöllisesti katsoen kaikki saastuttavalla tekniikalla tehdyt tuotteet myydään rikkaisiin maihin. Niinpä voi sanoa, että olemme ulkoistaneet ilmastonmuutoksen aiheuttamisen, kun ostopäätöksiemme taustalla on halpa hinta. Olen sitä mieltä, että meidän hiilijalanjälkeemme pitäisi laskea myös se, miten aiheutamme ilmastonmuutosta ostotottumuksillamme. Jos tämä tehdään, voi arvioida Suomen hiilijalanjäljen 2-3-kertaistuvan. Niinpä kaikkien ilmastomuutoksen torjuntaan Suomessa ja muissa rikkaissa maissa kriittisesti suhtautuvien tahojen pitäisi välittömästi lopettaa halpojen tavaroiden osto paljon saastuttavista maista: näin saataisiin tehokkaimmin vähennetyksi paljon saastuttavien maiden päästöjä. (Samalla saavutettaisiin se ilo, että yritykset rupeaisivat investoimaan kotimaahan, kun halpa hinta ei enää ratkaisisikaan tuotteen menestystä.)

Meitä suomalaisia on vain viisi miljoonaa, mutta jokainen meistä aiheuttaa 10-30-kertaisen ympäristökuorman verrattuna keskimääräiseen afrikkalaiseen. Siispä Suomen hiilijalanjälki on sama kuin 50-150 000 000 asukkaan afrikkalaisen valtion. Tämä ei enää olekaan kovin pieni. Jos sitten halpaostoksiemme aiheuttama ympäristökuorma lasketaan mukaan, Suomi vastaa 100-450 000 000:n asukkaan afrikkalaista maata. Yhtäkkiä osuutemme ilmastonmuutoksen aiheuttamisessa nousee prosenttiin. Tämä ei enää olekaan mitätön osuus maailman hiilijalanjäljestä. Totta tietysti on, että yhden kiinalaisen hiilijalanjälki ylittää jo yhden suomalaisen hiilijalanjäljen. Mutta kun suuri syy tähän on, että rikkaiden maiden kuluttajat ostavat halpatuotteita, ostoksien lopettaminen kunnes ympäristömääräykset tulevat Euroopan tasolle olisi tehokas keino vähentää kasvihuonekaasuja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hiilijalanjälki, halpatuonti, Kiina

Investors hold the key to climate actions

Tiistai 16.11.2021 klo 14:42 - Mikko Nikinmaa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, stock market, economy, investments

How to avoid making friends in British Columbia?

Tiistai 16.11.2021 klo 13:40 - Mikko Nikinmaa

Climate change ain’t real.

Say that to anybody in British Columbia, if you want to be alone and disliked. First they had temperatures above 40oC in the summer, and now they have rain, which exceeds even their expectations. It has always rained a lot in BC in the autumn, but now the rains enough to cause flooding in an area known for its heavy autumn rains.

So when talking with British Columbians, start your conversation with the sentence above, if you do not want them to be your friends.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, floods, temperature

Promises, promises - COP26

Torstai 11.11.2021 klo 19:00 - Mikko Nikinmaa

The Glasgow climate summit has again brought a lot of promises of future actions in combatting climate change. Nations have agreed to stop deforestation by 2030, to generate carbon-free shipping and to become carbon-neutral generally by 2050 (except for India by 2070). However, so far virtually everything is just talk of future actions. And even the promises fall short of the 1.5oC temperature increase limit, which is the preferred target of the 2015 Paris Agreement. At present, the promises made (for 2030) would limit the temperature increase to 2.4oC.

And these are almost totally just promises. Since the electricity use has increased markedly in the 21st century, the proportion of it produced using renewable sources has increased only about two percentage points, from 37 to 39 %. Many countries, such as Australia are building new coal mines and oil exploration continues virtually everywhere. The social media are filled with climate-denialist propaganda, and what is very worrying is that close to 20 % of the biggest oil product companies are running ads with misinformation about climate change. Many Facebook and Twitter users believe these ads. In contrast, they say that scientists are spreading lies about climate change. It is amazing that after the heat waves, wildfire, storms and floods of this year, about 45 % of people, e.g., in Finland deny that there is any human influence on climate – and Finland is supposed to have high education level.

The fact that it is all promises with little action is shown by a couple of examples. In COP26 an alliance committing to ending oil and gas extraction was formed. As members it has Costa Rica, France, Denmark, Ireland, Sweden, Quebec, Wales and Greenland. None of the countries are significant oil and gas producers and only Denmark has committed to immediately stop issuing new oil and gas licences. The other countries have not set a date to when they will stop permitting new oil and gas projects. In Finland subsidies of peat extraction were not stopped and worldwide subsidies to fossil fuels amount to hundreds of billions of euros. An alliance for generating non-carbon shipping by 2030 has been formed, but present changes from the use of diesel oil to the use of LNG actually increases greenhouse effect, because of the engine type used. The greenhouse gas emissions could be curbed by a different type of engine. However, they would cost more, as they require catalytic converters for removing nitrogen oxides.

It appears that despite their urgency, climate actions are not accepted, if they cost anything. This is a huge problem, since a small cost now could prevent a huge, if not insurmountable cost by 2050.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, fossil fuels, shipping, oil extraction

Methane limits to shipping - a climate action that could be done immediately

Tiistai 9.11.2021 klo 16:36 - Mikko Nikinmaa

The low pressure dual fuel engines used in most LNG-fuelled ships are more or less the same as the two-stroke engines (Otto motors) of old Wartburgs and Trabants, or present-day lawn mowers and leaf blowers. Typical for all two-stroke engines is that a lot of unburnt fuel is emitted to the environment. For example, 8-hour use of a leaf blower emits about the same amount of hydrocarbons in the environment as driving a car around the world. Thus, it is no surprise that the use of low-pressure dual fuel LNG engines cause a massive increase in the emission of the very powerful greenhouse gas methane.

What is worrying, though, is that the governmental response has been that even though the negative climate effects of most LNG-fuelled ships are clear, it does not pay to set emission limits to methane in ships for two reasons. First, LNG is only a transition-phase fuel from diesel oil to hydrogen or ammonia. Second, acceptance of the limit in International Maritime Organization would take up to ten years, and even then the requirement could be enforced only for new motors/ships. Consequently, any climate effect would not be seen before 20-30 years have passed.

The situation is somewhat funny, since the most important reason for replacing diesel fuel by LNG was to decrease air pollution. Compared to diesel oil, LNG causes virtually no sulphur oxide emissions and decreases nitrogen oxide emissions drastically. The latter is actually the reason for the use of low pressure dual fuel engines: the alternative LNG-fuelled engines, high pressure dual fuel engines have higher nitrogen oxide emissions, and would require external catalytic converters for removing the nitrogen oxides like cars have. Since nitrogen oxides have emission limits, decreasing their emissions has been priority in ship building.

However, the inability of governments to do anything not only with regard to this but in general in combatting climate change is alarming. In the case of shipping, this can mean that the climate effects double if LNG becomes a major fuel. The major problem is that any climate actions should be done immediately, but most responses require 20 years or more with devastating results.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, fossil fuels, diesel oil, shipping

LNG - an environmentally friendly ship fuel?

Perjantai 5.11.2021 klo 15:08 - Mikko Nikinmaa

Ships started using Liquefied Natural Gas (LNG) as a fuel, because there was a grave need to decrease the sulphur and nitrogen oxide pollution caused by ship transport. Also, particle emissions are significantly smaller than for diesel-fuelled ships. Thus, the introduction of motors using LNG was considered to be a significant environmental win.

However, recent findings cast a doubt on this. In Environmental Science & Technology, Grönholm et al. (Environ. Sci. Technol. 2021, 55, 13677−13686) have measured the emissions from LNG-fuelled ships in the Baltic. Although also the carbon dioxide emissions decrease about 20 %, there is a marked methane emission. Since methane is about 30 times worse greenhouse gas than carbon dioxide, a ship using LNG instead of diesel oil may have at least 30-fold climate effect. This is because of the LNG motors are commonly similar to the two-stroke motors in common use in e.g. leaf blowers. These motors emit a lot of unburned fuel in the environment. There are also LNG motors without this problem, the high pressure dual fuel engines. However, they have not become common for the simple reason that their nitrogen oxide emissions are higher than those of low pressure dual fuel engines and International Maritime Organization has setlimits to nitrogen oxide emissions. In contrast, there is no limit for methane emissions. The nitrogen oxides could be removed from the exhaust fumes by catalytic converters, but that would increase the cost of the motor, and as long as the methane emission is unregulated it is unlikely that the LNG-fuelled motors would change.

The simple solution would be to set emission limits for methane in boats. Since ship traffic accounts for approximately 3 % of world’s greenhouse gas emissions, without limits to methane emissions, conversion of ships to LNG-fuelled ones could increase this proportion far above 10 %. In order to combat climate change such a simple solution should be implemented until more environmentally friendly fuels become mainstream.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, methane emission, greenhouse gases

COP26 Summit

Maanantai 1.11.2021 klo 16:06 - Mikko Nikinmaa

The Glasgow Climate Summit has started with most world leaders present. Undoubtedly, we will hear many promises of climate deeds. However, words do not often translate to actions. If the words promising climate deeds had become reality, we possibly would not have the present climate emergency. Further, there are three important world leaders missing, Xi from China, Putin from Russia and Bolsonaro from Brazil. Although reasons for their absence have been given, it shows their preferences: and climate is not their number one.

What is really interesting is that commercial sector seems to be more eager to apply new climate-friendly technologies than many governments. This is likely due to the companies understanding that the new approaches give them an advantage in an area that is definitely becoming important. On the other hand, many politicians are afraid of losing the support of their conservative funders and voters. It is really surprising that almost half of the populations in European and North American countries think that climate change is not a serious problem despite the Arctic heat waves, droughts, floods, wildfires and hurricanes.

In the coming two weeks, it is likely that one of the border lines will again be between the developed and developing nations. Hitherto China has always considered itself to belong to the group of developing nations, which do not need to carry out as drastic climate actions as developed world. For most of the developing nations the carbon footprint per capita is much smaller than that of developed nations: and average European has ten times greater carbon footprint than the average African. How can we rich Europeans say that the poor Africans are not allowed to have the same energy use as we are. However, this argument does not apply to China any more. An average Chinese has a bigger carbon footprint than a European. This means that the energy use for high material standard of living can be diminished, like it has been done in Europe for the past 30 years. Thus, China should stop claiming that it needs to increase its carbon footprint to reach the same standard of living as Europe.

One of the pressing problems with manufactured goods is that much of the energy-demanding and polluting industry has been removed from Europe and relocated in Asia or Africa, where energy and environmental laws are nonexistent or much more lenient than in Europe. Yet, the markets are almost completely here. This being the case, the Climate Summit should generate a mechanism by which the end user would be responsible for the carbon (and other environmental) footprint of any imported product. One could, e.g., require that any product sold/imported to Europe would have a carbon/environmental tax collected towards improving the energy/environmental standards in the place of production to European levels. Naturally this would increase the prices, but wouldn’t it be fair, as the consumer of the product would pay the cost required to combat climate change and other environmental deterioration.

The above would also make the following statement, used by the people who are not willing to do anything to combat climate change, invalid. “Why should we do anything, things are done here already. Climate actions should be done in places, which cause the problem.” If the costs of climate actions were included in the use of imported products, we would only pay for the climate actions caused by us.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, carbon tax, china, environmental standards

Väestön ikääntyminen ei ole ongelma vaan siunaus

Perjantai 29.10.2021 klo 15:32 - Mikko Nikinmaa

Lähes vuosittain syntyvyyden laskusta ja väestön ikääntymisestä puhutaan ongelmana, joka uhkaa suomalaisten eläkejärjestelmää. Yleensä tuodaan esiin vain kaksi muuttujaa, vanhojen ikäluokkien osuuden kasvu ja vuosittain syntyvien lasten määrän pieneneminen. Lähtökohtana on, että jatkuvaa populaation kasvua tarvitaan, jotta eläkkeet pystytään tulevaisuudessa maksamaan. Väestön ikääntymisestä on tullut mörkö, jota vastaan täytyy kaikin keinoin kamppailla. Pari vuotta sitten Götmark ym. kirjoittivat lehdessä Trends in Ecology and Evolution (TEE 33, 851-863, 2018) artikkelin Aging Human Populations: Good for Us,Good for the Earth, joka mielestäni yksiselitteisesti osoittaa, ettei väestön ikääntyminen ja ihmispopulaation pieneneminen ole ongelma vaan siunaus.

Aluksi voisi tuoda esiin sen, että yleisesti käytetty yli 65-vuotiaiden ja työikäisten (15-64 vuotiaiden) osuuksien vertailu ei ehkä olekaan paras mittari työkykyisten ja –kyvyttömien ihmisten vertailuun. Yli 65-vuotiaiden ja 15-64-vuotiaiden suhde näyttää kasvavan kaikkialla, mutta työkykyisten ja työkyvyttömien suhde ei muutu juuri lainkaan. Seuraavaksi täytyy ampua alas kuvitelma, että syntyvyyden kasvulla tai edes maahanmuutolla voisi merkittävästi estää väestön ikääntymistä. Toisin sanoen, jos näillä keinoin pyritään takaamaan eläkkeiden maksukyky tulevaisuudessa, väestönkasvun täytyy olla huima. Seuraavaksi meitä pelotellaan koko ajan sillä, että ikääntyvän väestön terveydenhoito vie enenevässä määrin resursseja. Tämäkään ei pidä paikkaansa, yhteiskunta näyttää paremminkin säästävän siinä, että väestö ikääntyy: pienenevien ikäluokkien myötä kustannukset lastenhoitoon, koulutukseen, työttömyyskorvauksiin ym. pienenevät paljon enemmän kuin vanhenevan väestön terveydenhoitokustannukset lisääntyvät.

Meitä pelotellaan myös sillä, että väestön ikääntyminen ja väheneminen aiheuttaisi suuret talouden ongelmat, sehän johtaisi taloudellisen kasvun loppumiseen ja deflaatioon, minkä seurauksena taloudellinen toimeliaisuus vähenisi ja varallisuus pienenisi. Kuitenkin Japanissa väestö on ikääntynyttä, siellä väestö on vähentynyt ja deflaatio jatkunut vuosia. Paikalliset ovat tämän huomanneet lähinnä siinä, että tilaa on vähän enemmän ja ostokset ovat halventuneet. Itse asiassahan lapsimäärän vähentyminen merkitsee sitä, että perheessä yksilöä kohti oleva varallisuus lisääntyy.

Toisin sanoen, väestön ikääntymiseen liittyvät pelot eivät ole lainkaan perusteltuja. Sen sijaan siihen liittyvä väestön väheneminen on toivottava ilmiö. Rikkaissa maissa väestön pieneneminen vähentää hiilijalanjälkeä merkittävästi, koska keskimääräisen eurooppalaisen hiilijalanjälki on kymmenkertainen keskimääräiseen afrikkalaiseen verrattuna. Väestön väheneminen köyhissä maissa puolestaan rikastuttaa jäljelle jäävää väestöä merkittävästi sen lisäksi että yhden ihmisen käytettävissä oleva tila suurenee, ympäristön saastuminen ja luonnonkirjon väheneminen pienenevät. Tässä ei voi olla tuomatta esiin paria lukua: maailman energiankulutus viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana on kasvanut henkeä kohden yli 30 %. Kun väestönkasvu otetaan huomioon, maapallon kokonaiskulutus on kasvanut lähes 150 %. Näin ollen väestön pienenemisellä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Niinpä, syntyvyyden pienentymisellä pelottelulle ei ole mitään perusteita. Toisaalta ei ole perusteita sillekään, että lasten hankkimista Suomessa kauhisteltaisiin, kun lisääntyvyys ei ole niin suurta, että väestö kasvaisi. Kun vielä saavutamme sen tilanteen, että jokaisen syntyvän lapsen hiilijalanjälki ja ympäristökuorma pienenevät, olemme hyvää vauhtia kulkemassa kohti kestävää kehitystä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, väestönkasvu, energiankulutus, eläke

Paholaisen koneen aika

Tiistai 26.10.2021 klo 11:25 - Mikko Nikinmaa

Kun rock konsertti on niin lähellä, että korvia höristämällä sen kuulee tai kun kolmen kilometrin päässä on tuulivoimala, valitetaan lehtien palstoilla äänisaasteesta (Monet kissanomistajat sanovat tuulivoimaloiden tappavan lintuja unohtaen – tai tietämättä, että kissat tappavat satoja ellei tuhansia kertoja enemmän kuin tuulivoimalat). Nyt syksyllä, kun lehdet putoavat, on näihin verrattuna karmean äänisaasteen aika – lehtipuhaltimet ovat taas käytössä.

Suurin osa lehtipuhaltimista toimii kaksitahtimoottoreilla. Niiden melu ylittää 100 desibeliä ja yli 80 desibelin melua pidetään kuulolle haitallisena. Siispä lehtipuhaltimien käyttäjien onkin pidettävä kuulosuojaimia. Mutta entäpä lähitalojen ihmiset, jotka yrittävät tehdä työtä, nukkua tai vain kuunnella musiikkia. Mieluummin kuulen vaikka metallimusiikin jumputusta lähikonsertista kuin lehtipuhaltimen pärinää. On aika huolestuttavaa, kun katumelu jää lehtipuhaltimen melun rinnalla selvästi toiseksi.

Melusaasteen lisäksi lehtipuhaltimet ovat muunkin saasteen lähteitä. Yleisesti käytössä olevien kaksitahtimoottorien polttotehokkuus on aika kurja. Niistä vapautuu hyvin paljon käytettävän polttoaineen, kaksitahtibensiinin, ainesosia ympäristöön. Kahdeksantuntisen työpäivän aikana vapautuvien hiilivetyjen määrä on melkein sama kuin normaalin auton ajamisesta maapallon ympäri vapautuisi.

Miksi lehdet sitten poistetaan puistoista ja pihoilta? Nehän sisältävät melkein kaikki ravinteet, jotka puut ovat kesän aikana ahmineet. Kun ne poistetaan, täytyy turvautua keinolannoitukseen, mikä taas perustuu kaivostoimintaan. Jos lehdet jätettäisiin paikalleen, puistot olisivat hyvin toimivaa kiertotaloutta. Jos jotakin haluttaisiin tehdä, lehdet voi pilkkoa pienemmiksi, jotta niiden maatuminen nopeutuu. Seuraavana keväänä ruoho jo kasvaisi käyttäen lehtien fosforia ja typpeä.

Lehtipuhaltimet ovat varsinainen turhake, joiden käytöstä pitäisi päästä eroon ihmisten ja luonnon takia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: äänisaaste, hiilivedyt, lehtipuhallin, turhake

Renewable energy and electricity demands

Torstai 21.10.2021 klo 13:52 - Mikko Nikinmaa

Bitcoins, electric cars and other vehicles, green hydrogen production, household appliances, heating and cooling of apartments with electricity etc. The list of places/appliances where electricity is needed is increasing almost daily. Because of this, it is estimated that the use of fossil fuels will increase for several years to produce enough energy for electricity generation.

A climate change-conscious person buys an electric car thinking that doing it will decrease carbon dioxide emissions. However, it only does that, if electricity production is fossil-free, and because of the increasing electricity needs and simultaneous decrease of energy production using nuclear power plants, a large portion of electricity is produced using fossil fuels. In most countries with high energy consumption, most electricity is still produced using fossil fuels. Although this situation is concerning, there is one silver lining: about three quarters of new electricity is produced using renewable sources. But because electricity needs increase all the time, the production from renewable sources cannot keep up with consumption increase.

Thus, the major way to both prevent energy crisis and decrease the use of fossil fuels in electricity production is to decrease electricity consumption. The first, very simple solution would be to ban bitcoins altogether. Who needs them? Bitcoin mining uses as much electricity per year as Finland and Denmark together. The second, also easily implemented solution would be to decrease lighting, when it is not needed. Technological advancements such as automatic movement and light sensors make this much easier than 50 years ago, when most streetlights were shut down because of oil crisis. With regard to neon lights, they could be automatically shut down, e.g., between 23 and 5. Third, the car use should be decreased; most of work traffic could be done with collective traffic, which could increasingly use the same principle as school taxis in Finland, i.e., have a set group of employees picked up near their homes. The cost could be partly covered by the employer, partly by the state/community and partly by the employee. The cost would probably not be higher than for driving to work today. Fourth, do we really need all the electric appliances we are using? The manufacturers have actually done a good job in decreasing the energy consumption of household machines, but we are having more and more of them. Fifth, presently the dream of using green hydrogen as fuel is problematic, since it requires a large amount of electricity. Current research is trying to overcome this problem by splitting water to hydrogen and oxygen directly with the use of sunlight.

There are thus multiple ways to decrease the consumption of electricity, and many could be implemented immediately so that fossil fuel use could be diminished faster than planned. Ultimately, renewable energy must fulfill the electricity production completely. One almost infinite energy source is almost always forgotten: tidal energy. If I were a betting man, I’d put my money on that it becomes a major energy source within the next twenty years.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, tidal energy, bitcoin mining, fossil fuels

Kalankakan yhteys ilmastonmuutokseen

Perjantai 15.10.2021 klo 12:15 - Mikko Nikinmaa

Min’ en mee uimaan, kalat on vetteen pissanneet, lauloi Mikko Alatalo muinoin. Ylikalastuksen takia tällaisen uimarin pelko on vähentynyt. Kun kalakannat ympäri maapallon ovat pienentyneet, niiden tuottama ulosteen määrä on pienentynyt huimasti, jopa puolella. Kalalajien katoamisesta ylikalastuksen vuoksi on kannettu huolta luonnon lajikirjon, biodiversiteetin, vähenemisen takia. Se on uhka, jopa niin, että pessimistisimmät kalatutkijat pelkäävät useimpien saaliskalojen kuolevan sukupuuttoon muutamankymmenen vuoden kuluessa, jos kalastusta ei vähennetä. Tämä taitaakin olla ylipessimistinen arvio, enkä nyt puutu lajikirjoon, vaan kalankakan merkitykseen.

Eipä heti tulisi mieleen, että merien hiilenkierrossa kalankakalla on suuri merkitys. Meren pohjaan vaipuva uloste poistaa kuitenkin hiiltä ilmastokierrosta useiksi sadoiksi vuosiksi. Ylikalastuksen vuoksi tämä hiilenpoistomekanismi on pienentynyt puoleen 1900-luvun alkuvuosista. Science Advances lehden artikkelissaan (Science Advances, 8 Oct 2021, Vol 7, Issue 41, DOI: 10.1126/sciadv.abd7554) Blanchi ym. laskivat, että tämä hiilenpoiston väheneminen on suunnilleen yhtä suuri tekijä ilmastonmuutoksen taustalla kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö.

Niinpä, ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin vähenemisen yhteydet ulottuvat aina vain yllättävämpiin paikkoihin. Kaiken kaikkiaan koko ympäristönmuutos tuo esiin sen lähtökohtaisesti kestämättömän ajatusmallin, jossa rajallista maapalloa käsitellään rajattoman kasvun lähtökohdista. Niin voitiin toimia sata vuotte sitten, mutta nyt rajat ovat tulleet vastaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kalastus, hiilikierto, biodiversiteetti

Ojitukset - monitahoinen ympäristöongelma

Sunnuntai 10.10.2021 klo 14:57 - Mikko Nikinmaa

Kun olin lapsi ja nuori, metsien ja soiden ojituksen katsottiin olevan tärkeä osa metsänhoitoa. Samaten metsien lannoituksen ajateltiin olevan vain positiivista, kun se edistää metsien kasvua. Nämä ajatukset eivät lainkaan ottaneet huomioon mitään muuta kuin metsän kasvun lisäämistä tai osassa soista turvepeltojen aikaansaantia. Vieläkin on valitettavan paljon tällaista suhtautumista, kun turvepeltojen ennallistamista on toivottu osaksi maatalouden päästövähennystalkoita. Lisäksi ilmastonmuutoksen ohella metsien ja soiden ojitukset ja metsien lannoitukset aiheuttavat useita muita ongelmia, joiden takia niistä pitäisi päästä kokonaan eroon ja vanhojenkin ojitusten sulkeminen olisi tarpeen.

Miksi suot ovat olemassa? Vesi keräytyy niihin niin, että vapautuu vähin erin alapuolisiin jokiin. Tämän ansiosta jokien virtaus muuttuu vain vähän rankkasateiden, lumen sulamisen ja kuivien aikojen jälkeen. Luonnontilaisten soiden alapuolisissa joissa ei olisi mahdollista tapahtua Keski-Euroopan kaltaisia jokien tulvia. Se, että tulvat ovat lisääntyneet erityisesti Pohjanmaan ja Lapin joissa johtuu paljolti siitä, että siellä on soiden ojitus ollut yleisintä, minkä seurauksena sulamisvesien valuman viive lyhenee ja tulvien todennäköisyys kasvaa.

Sen lisäksi, että tulvat pahenevat, ojissa kulkeutuu järkyttävä määrä rauta- ja muita metalli-ioneita. Niiden pitoisuus voi nousta kesäsateiden jälkeen niin korkeaksi, että on tappava pitoisuus nahkiaiselle ja lohikaloille. Tämän havaitsimme jo 1980-luvun loppupuolella Perhonjoella tekemissämme tutkimuksissa. Pohjanmaan metsien, soiden ja peltojen ojitukset aiheuttavat suuret metalli-ionien valumat Pohjanlahteen.

Viimeisenä tuleekin sitten metsien lannoitus. Se yhdistettynä metsien ojitukseen on merkittävä osa Itämerta rehevöittävistä päästöistä. Ilman lannoitteitakin ojista valuu rehevöittävää maannosta Itämereen, mutta lannoitteet lisäävät rehevöitymistä suunnattomasti.

Niinpä, ”metsänhoito” mukaan lukien soiden käsittely ovat haitallisia sekä ilmastonmuutoksen kannalta että muiden ympäristöongelmien aiheuttajina. Huomattavaa onkin, että muualla maailmassa ollaan jo havahduttu tarpeeseen luoda suon kaltaisia alueita veden haittojen pienentämiseksi. Eiköhän meidänkin olisi aika toimia samoin?

3 kommenttia . Avainsanat: ilmastonmuutos, metallisaaste, rehevöityminen

Functions Determine Temperature Effects on Animals and Man

Torstai 30.9.2021 klo 19:05 - Mikko Nikinmaa

Climate change is one of the most studied topics of the present time. The web of science contains approximately 350 000 scientific articles studying the topic. Out of these, around 64 000 have studied the biology of climate change. However, only about 1500 of those appear to be concerned with animal or human physiology. This is very concerning, since any effects of temperature changes must be a result of physiological responses to the change. All the other findings on animals and man will be downstream consequences of the physiological adjustments. In view of the above, the recent compilation of reviews in the Journal of Experimental Biology is very welcome. Since it is open access, everyone can read it at https://journals.biologists.com/jeb/issue/224/Suppl_1.

As an example, polar bears have become iconic victims of climate change. There are several documentaries about skinny and diseased creatures about to succumb to increased temperatures as they find less food, when sea ice decreases because of an increase in temperature. However, if that were the only problem they are facing, their plight would probably be tolerable. But since their food availability is decreased, they need to spend an increased amount of energy to catch the prey. Because of the sea ice loss, the energy needed for locomotor activity is 3-4 times higher than expected. Another problem with endotherms is that an increase in temperature is less well tolerated than a decrease. Further, an increase in temperature is a serious problem in dry environments because water loss increases.

For ectothermic animals, temperature increase causes various problems. Dive durations of reptiles, turtles and amphibians decrease by about a third. This translates directly to decreased feeding efficiency. The thermal niches of fish become decoupled from the light-dark rhythms, which function as cues for reproduction etc. When thinking about thermal niches, it appears that both tropical and polar fish tolerate changes in temperature less well than temperate ones. Two overall problems are apparent in translating most temperature studies on fish to climate change scenarios. First, the temperature changes due to climate change are usually much slower than temperature changes imposed on fish in experiments. Second, individual variation as an important component of temperature responses of fish is hardly ever considered. Also, one knows very poorly, what the actual physiological mechanisms behind the measures of thermal tolerance are.

The major reasons why our understanding of physiological mechanisms behind the responses to climate change are poor is due to the fact that functional studies have not been considered important. However, any ecological or genetic response can only occur, if physiological changes take place earlier. Thus, predicting climate change effects on animal populations requires understanding how animals respond physiologically, not by observing changes that have already occurred (either ecologically or genetically).

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, physiology, temperature biology, individual variatio

Vihervasemmiston energiahömpötys nostaa sähkön hintaa - tarua vai totta?

Sunnuntai 26.9.2021 klo 18:21 - Mikko Nikinmaa

TARUA!!!

Perussuomalaiset ja muut paluuta entiseen haikailevat sanovat ilmastonmuutoksen torjunnassa vaadittavan siirtymisen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energianlähteisiin aiheuttavan tällä hetkellä havaittavan sähkön hinnan nousun. Heidän mukaansa investoinneista uusiutuviin energianlähteisiin tulisi luopua ja jatkaa entiseen malliin. ”Meidän ympäristömme Suomessa on mainiossa kunnossa, emmekä voi heikentää kilpailukykyämme tekemällä kalliita energiantuotantoratkaisuja ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä.” Näin puhuvat poliitikot, jotka vastustavat siirtymistä uusiutuviin energianlähteisiin.

Mutta onko noissa puheissa mitään perää, kun jopa energiateollisuuden kärkihahmot sanovat, että sähkön hinnan nousu tällä hetkellä johtuu ensi sijassa fossiilisten polttoaineiden hinnannoususta. Itse asiassa tuulivoima on tällä hetkellä edullisin energiantuotannon keino. Se on tällä hetkellä niin hyvin kannattavaa, että energiateollisuus ympäri maailmaa investoi tuulivoimaloihin ilman mitään tukiaisia. Sen sijaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä tuetaan eri tavoin Suomessa lähes 2 000 000 000 eurolla. Niinpä näyttääkin siltä, että vanhakantainen fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuva energiantuotanto on ilmastonmuutoksen aiheuttamisen lisäksi päätekijä sähkön hinnan nousussa.

Ja sitten se huoltovarmuus, jolla turvetukia perustellaan. Turve on kotimainen fossiilinen polttoaine ja näin sitä voi pitää vaihtoehtona vain tuontiöljylle ja -hiilelle. Kaikille näille on yhteistä se, että niistä pitäisi päästä eroon. Miksi muuten huoltovarmuudesta puhuttaessa ei tuoda esiin sitä, että onhan tuulienergiakin täysin kotimaista energiaa, minkä tuotantoa mikään ulkomaa ei voi estää. Eli huoltovarmuuskorttia pitäisi käyttää perusteena tuulivoimaloiden rakentamiseen.

Niinpä, tämä vihervasemmiston syyttely on vain yksi esimerkki siitä, miten menneisyyteen käpertyvät tahot kertovat silkkoja valheita, jotta pystyisivät estämään muutoksen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, fossiiliset polttoaineet, tuulivoima, sähkön hinta

Environmental Pollution Accentuates Problems of Hypoxic Fish: Why?

Maanantai 20.9.2021 klo 14:55 - Mikko Nikinmaa

Hypoxia, i.e., low oxygen concentration, has increased in aquatic environments throughout the world. Hypoxia is mainly caused by eutrophication of waters whereby the oxygen consumption of organisms (but also oxidation of dead materials) increases. The occurrence of hypoxia is either continuous or diurnal. Diurnal changes in oxygen levels occur, if the eutrophication is mainly resulting from the increased biomass of photosynthetising organisms: during the day, when light is available, the increased photosynthesis can cause the environment to become hyperoxic, while at night even those organisms only respire, whereby the oxygen level drops. Continuous hypoxia occurs, when the oxygen demand always exceeds its diffusion (especially from the air) and production.

Fish take up the oxygen they need via the gills. The gills are also the major site of acid-base and ion regulation. This dual function has generated the “osmorespiratory compromise”:   high functional surface area and low diffusion distance favour oxygen uptake, whereas low functional surface area and high diffusion distance favour ion regulation. Aspects of this have been reviewed by Wood and Eom in Comparative Biochemistry and Physiology A-Molecular & Integrative Physiology 2021 Vol. 254 (DOI: 10.1016/j.cbpa.2021.110895). From the environmental pollution point of view, it is important to note that many if not most pollutants have important effects on gills.

Because of the effects of pollutants on gills, it can be expected that the hypoxia responses of fish are affected by pollutants. This is all the more worrisome, as the same sources are the cause of both eutrophicating nutrients and many toxic wastes, i.e., water that has gone through wastewater treatment plants. Lau et al. have studied, how hypoxia responses of fish vary in clean water and in effluent from a modern wastewater treatment plant (Lau et al. Environmental Pollution 2021 Vol. 284, DOI: 10.1016/j.envpol.2021.117373). They observed that the hypoxia tolerance of fish was markedly decreased. This was associated with a reduction in the decrease of the so called intralamellar cell mass. Recently, it has been found that fish increase the functional area of gills in hypoxia largely by decreasing the intralamellar cell mass. If this cannot be done, hypoxia tolerance is impaired. It is not known, why the intralamellar cell mass could not be reduced in the effluent-treated fish. However, the results clearly show that the osmorespiratory compromise of the gills is an important factor to be taken into account when the success of fish in polluted, hypoxic environments is studied.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aquatic toxicology, water pollution, gill function, hypoxia

Climate Change is the Reason for Texan Frost

Tiistai 14.9.2021 klo 16:11 - Mikko Nikinmaa

When it snows in Texas or Spain, the climate denialists rejoice saying that clearly climate change is only scare tactics of the climate believers. Hitherto it has been difficult to give explanations as to why climate change causes the cold spells in the south, heavy rains in Central Europe and extreme heat spells in the Arctic. However, two recent articles clarify the situation significantly, the ones by Osman et al in PNAS (PNAS September 21, 2021 118 (38) e2104105118; https://doi.org/10.1073/pnas.2104105118) and Cohen et al in Science (Science 3 Sep 2021, Vol 373, Issue 6559, pp. 1116-1121; DOI: 10.1126/science.abi9167). Below I try to summarize my understanding of the findings presented.

Much of the weather in North America and Europe is affected by North Atlantic Jetstream. The rains and heat spells depend on its position. With increasing mean temperature of the arctic it appears that North Atlantic Jetstream undulates more and its position shifts northwards as Arctic temperature increases. Southward undulations mean that cold air from the Arctic reaches more southern latitudes than earlier and northward undulations that southern hot air reaches north. Presently, changes in the general position of the North Atlantic Jetstream and its undulations are so variable that consistent weather changes do not occur – cold summer can follow a hot one and dry autumn a wet one. However, it can be predicted that by 2060 the jetstream has moved generally so much north that Southern Europe becomes consistently drier and Central Europe and Scandinavia wetter than currently.

The Arctic temperature increases more rapidly than temperatures elsewhere. This is called Arctic Amplification (AA). As a result of this general AA, it appears that mid-latitudes experience cooling of winters, as the still cold arctic air is able to stream to southern latitudes. This is the result of Stratospheric Polar Vortex stretching southwards, which may, in my opinion, coincide with the southward undulations of the North Atlantic Jetstream (where NAJ occurs). However, these are clearly independent in continental North America and Asia (where there is no NAJ). So, cold weather in southern areas can be a consequence of climate change.

In any case the predictability of weather patterns decreases markedly with climate change. As a consequence, agricultural production all over the world may be reduced, leading to increased problems for the mankind.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: temperature, winter, heat spells, drought

Miksi hallitus käy yötä myöten neuvotteluja ilmastoasioista muttei työllisyydestä ja valtionvelasta?

Torstai 9.9.2021 klo 18:36 - Mikko Nikinmaa

 Voi hyvänen aika!! Vaikka monessa asiassa en olekaan hallituksen toimien kanssa samaa mieltä, suurimman oppositiopuolueen puheenjohtajan kysymys tuo hyvin esiin sen, kuinka oppositio elää mennyttä aikaa, vaikka jo muinainen laulu sanoo: Ei aika mennyt koskaan palaa.

Kysymys tuo esiin ajatuksen, että jos työllisyys ja valtionvelka hoidetaan, voidaan palata entiseen maailmaan. No, tämähän itse asiassa tuo esiin konservatiivien (joita sekä Kokoomus että Perussuomalaiset ovat) perustavanlaatuisen ongelman. Heidän mielestään jokin ennen koettu on paras tulevaisuuden ratkaisu. Valitettavasti näin ei ole. Maapallon ympäristö on jo muuttunut niin, että meillä on kaksi vaihtoehtoa: joko teemme hallittuja muutoksia maksoi mitä maksoi tai annamme muutoksien tapahtua katastrofien kautta.

Hallituissa muutoksissa ilmastokysymykset ajavat kirkkaasti ohi valtionvelan. Aina kun velkaa kauhistellaan, puhutaan siitä, miten emme saa jättää velkaa jälkeläisillemme. Heitä ei kuitenkaan paljon auta velaton valtio, jos ympäristö on muuttunut elinkelvottomaksi. Eikä siinä auta täystyöllisyyskään. Niinpä vain ilmastokysymykset ratkaisemalla voidaan saavuttaa hallittu muutos. Ja tehtäessä hallittua muutosta, meidän täytyy hyväksyä se, että olemme niitä rikkaita, joiden on mahdollista antaa tukea maapallon köyhille.

Tämä ajatus herättää vastustusta erityisesti Perussuomalaisissa, jotka koko ajan puhuvat, että katastrofeista kärsiviä pitää auttaa erityisesti niiden lähialueilla ja erilaisten pakolaisten tulo Suomeen estää kokonaan. Auttaminen katastrofien lähialueilla edellyttäisi kuitenkin avun lisäämistä, mikä taas on täysin päinvastoin kuin Perussuomalaiset haluavat. Heidän mielestäänhän kehitysapua pitäisi vähentää. Jos näin tehdään, pakolaisvirrat Eurooppaan kasvavat. Mitä Perussuomalaiset sitten haluavat tehdä: ammutaanko rajan yli tulevat?

Katastrofit: tulvat, tulipalot, helleaallot, kuivuus jne. johtavat ilmastopakolaisuuteen, kun moni alue tulee elinkelvottomaksi. Pakolaiset ja kantaväestöt rupeavat ottamaan yhteen. Teollisuustuotanto Suomessakin kärsii ja kukaan ei osta tuotteita, joita valmistetaan. Yhteisvaikutuksena kaikesta on satojen miljoonien jopa miljardien ihmisten kuolema. Ja se koskee jopa Suomea, nykyinen terveydenhuolto romahtaa eivätkä tämänhetkiset vanhustenhoidon ongelmat ole enää edes uutisia.

Jaa, hallittu muutos vai muutos katastrofien kautta, itse tiedän, kumman haluaisin. Sen takia yötä myöten käydyt ilmastoneuvottelut ovat paljon tärkeämmät kuin mitkään työllisyyteen tai valtionvelkaan liittyvät toimet.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, pakolaisuus, kestävä kehitys

Sharks are terrible - but also endangered

Keskiviikko 8.9.2021 klo 14:35 - Mikko Nikinmaa

The IUCN red list was again published. Although it is not able to give a full account of what the status of animal and plant species is, it gives an estimate of how nearly 140 000 species are doing in today’s world. There are some species, which are doing better today than in earlier year, but others, which are doing worse. Here I focus on fish, because they are of special interest to me. The red list information in full can be found at //www.iucnredlist.org/

The tuna species have long been among the endangered ones. However, it now seems that their stocks are recovering. This shows that if enough attention is placed on the status of a species, recovery is possible. The recovery of tuna populations is certainly due to the following: 1. The DNA of tuna catches has long been checked, so that catches including meat of the most vulnerable species could not be sold. This has directed tuna fishing towards the species not at risk. 2. The aquaculture of tuna has begun to be successful. This being the case, the need to fish natural tuna populations has decreased.

However, whereas tunas have started to recover, the same cannot be said of sharks and rays. Around forty percent of these cartilaginous fish are endangered. Virtually always, when sharks are in the news, they have killed or maimed a swimmer. Also, movies like the Jaws portray a negative picture of sharks. Consequently, they are considered to be evil, whereby very few people are against their disappearance. Yet, they are important components of healthy marine ecosystems, and the extinction of sharks leads to their deterioration. One of the main reasons for shark fishing is their use in shark fin soup. It has been considered a delicacy in Chinese cooking. In the quest for shark fins, only the fins were saved of the catch, and the rest of the shark thrown back to the water. Recently, there has been strong campaign against the use of shark fins, but at least as yet it has not helped the diminished stocks. The reason for this may be twofold: first, sharks reach sexual maturity late (often they are more than 10 years old), and reproduction is viviparous in many species with only a couple of pups born.

So, we should be worried about the disappearance of sharks. They are needed for keeping marine ecosystems healthy. The other animal group with a large proportion of species endangered is amphibians. They are suffering from the destruction of wetlands. Wetland destruction should be discontinued even if the purpose is not protecting amphibians, as it makes coastlands increasingly vulnerable to storms and flooding.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: biodiversity loss, extinctions, marine ecosystems, wetlands, amphibians, tuna

Ilmastonmuutos ja Covid-sairaus - samat ongelmat

Tiistai 31.8.2021 klo 15:25 - Mikko Nikinmaa

Koronavirus on jokaista maailman kolkkaa koskettava ongelma. Australia ja Uusi Seelanti ovat pyrkineet tukahduttamaan viruksen kokonaan. Heti kun tartuntoja on havaittu, maat ovat laittaneet voimakkaita rajoituksia ja käytännössä koko maa on suljettu ulkomaalaisilta. Nyt jo näkyy selvästi, ettei tällainen maan hermeettinen sulkeminen ulkomaailmalta ole mahdollista. Kaikista toimista huolimatta virus on ruvennut leviämään. Täydellisen sulkemisen sijaan kaikki muut rikkaat maat luottavat rokotuksiin. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kaikki halukkaat saavat täyden rokotesuojan tämän vuoden kuluessa. Mutta rokotuksissakin nationalismi ja eriarvoisuus jylläävät. Jo tällä hetkellä puolet rikkaiden alueiden väestöstä ovat saaneet rokotteen kun taas esimerkiksi köyhässä Afrikassa vain kaksi sadasta on piikitetty. Kuitenkin, jotta pandemia pysyy aisoissa eikä tule aina silloin tällöin häiritsemään elämää, pitäisi meidän rikkaiden luopua itsekkyydestämme ja pitää huoli siitä, että maailman miljardit köyhät tulevat rokotetuiksi. Jopa silloin, kun ajattelemme itsekkäästi, meidän täytyy poistaa eriarvoisuus.

Ilmastonmuutos on myös koko maailmaa koskeva ongelma. Lisäksi siinäkin on mahdotonta sulkea oma maamme hermeettisesti muutoksen ulkopuolelle. Seuraavaksi aina tulee kommentit, että kyllähän me jo teemme, mutteivat nuo muut, ja että Suomi on niin pieni, ettei meidän teoillamme ole vaikutusta. Ei olekaan, jos pitäydymme nationalistisessa eriarvoisuutta ylläpitävässä ajatusmallissa. Sen sijaan, jos haluamme taistella ilmastonmuutosta vastaan, meidän on luovuttava itsekkyydestämme ja rahoitettava hankkeita siellä, missä niiden vaikutus ilmastoon on suurin. Jopa silloin, kun ajattelemme itsekkäästi, meidän täytyy poistaa eriarvoisuus.

Koronaviruksen ja ilmastonmuutoksen torjunta liittyvät siis yhteen. Molempien suurimmat ongelmat ovat nationalistinen itsekkyys ja maailman ihmisten eriarvoisuus. Vain näitä vähentämällä voidaan kumpaakaan torjua tehokkaasti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eriarvoisuus, nationalismi, pandemia

Vanhemmat kirjoitukset »