"It is getting cooler" - yes, winter is coming in Northern Hemisphere

Perjantai 18.9.2020 klo 14:05

The Climate Change Denialist-in-Chief visited California’s wildfire-ravaged region a couple of days ago. Naturally the wildfires are not caused by climate change, but poor forest management by Democrats. And like Covid-19 the problem will just disappear, since it is getting cooler. It is true that if forests were cleaned from all the dry twigs, branches and leaves, the fires would be less drastic than they are now, but the ultimate reason would still be climate change-associated temperature increase and drought. Wildfires have always been part of the Californian forest ecosystems. For example, the seeds of mighty redwood trees only germinate after forest fire. However, the recent increase in the frequency of wildfires

IMG_20170727_0009_NEW.jpgcan only be explained by the general temperature increase and reduction of precipitation.


The winter is coming in Northern Hemisphere, so it will certainly get cooler in American West. However, I am afraid that we will hear news about wildfires in Southern Hemisphere, notably Australia. In addition to wildfires, it is only in the middle of hurricane season, and one is starting to reach the end of alphabets in naming hurricanes. The generation of hurricanes speeds up with rising oceanic temperatures, so their increased occurrence is another indication of climate change. Similarly, the frequency of heavy rains and floods all around the world has increased, not least in USA. Fires, hurricanes and floods destroy suburban houses in much greater certainty than the looters and rioters, which are said to ruin the suburban dream by the Climate Change Denialist-in-Chief (also, unfortunately, the president of USA).

So, if suburban lifestyle is an issue in USA presidential election, four more years of Trump destroys it quite certainly.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, wildfires, Trump

Aikansa kutakin

Tiistai 15.9.2020 klo 13:09 - Mikko Nikinmaa

Ensimmäistä kertaa katsoin televisiota, kun olimme Raisiossa tätini luona kylässä 1958. Tätini mies oli Nesteen Naantalin öljynjalostamon rakennusmestari. Silloin kansallisen öljynjalostuksen avulla oltiin luomassa Suomen unelmaa – kansakunta rikastui kiivasta tahtia 1900-luvun loppupuolen, osittain tuontiöljyä käyttäen.

Nämä muistot tulivat nyt elävinä mieleeni, kun Neste ilmoitti lopettavansa Naantalin öljynjalostamon. Päätöstä on kauhisteltu pääasiassa työllisyysnäkökulmasta, mutta asiaa pitäisi katsoa vähän laajemmin. Öljynjalostuskapasiteettia on väistämättä vähennettävä, kun öljyn energiakäytöstä luovutaan. Ei voida lähteä siitä, että öljynjalostuksen työpaikat säilytetään, vaikka öljynjalostus vähenee.

Kun siirrymme talouteen, joka ei riipu fossiilisin polttoainein, kivihiili, öljy ja turve, tuotetusta energiasta, niiden tuottamiseen ja jalostamiseen kytkeytyvät työpaikat poistuvat. Tämä muutos on täysin riippumaton koronaviruspandemiasta. Emme saa koronaviruksen varjolla jättää tekemättä asioita, jotka ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen tai muiden tulevaisuuden haasteiden torjumiseksi.

Mielestäni suurin ongelma on siinä, että ei ole riittävästi panostettu siihen, että mietittäisiin, mitä asioita kehitetään ja miten. Valitetaan vain entisten aikojen ja työpaikkojen häviämistä. Sen sijaan, että tällöin pyrittäisiin lisäämään investointeja tulevaisuuteen, mikä tarkoittaisi tutkimus ja tuotekehityspanostuksen huimaa lisäämistä, vaikka velkarahallakin, ruvetaan kamreerimaisesti säästämään ja vähennetään tutkimusta ja tuotekehitystä. Näin tehden menetetään kyllä vanhat työpaikat, muttei keksitä, mitä uutta saataisiin tilalle.

Kokonaisuudessaan ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien ratkaisuissa pitäisi mielestäni lähtökohtaisesti uskaltaa tehdä uudentyyppisiä ratkaisuja tulevaisuuden hyväksi maksoi mitä maksoi eikä vastustaa muutoksia sanoen, ettei niihin ole varaa. Minusta on melkoisen varmaa, että tulevat sukupolvet mieluummin maksavat velkaa, jolla on saatu pidetyksi ympäristö mukiinmenevänä ja luotu uudentyyppisiä työpaikkoja kuin ovat velattomia pilatussa ympäristössä ilman työtä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, fossiiliset polttoaineet, kestävä kehitys, tulevaisuusinvestoinnit

Because variability in redox signalling is important in temperature acclimation, toxicants causing oxidative stress may affect animal life in climate change situation in unknown ways.

Maanantai 14.9.2020 klo 16:53 - Mikko Nikinmaa

One of the most important disturbances caused by toxic chemicals on animals is oxidative stress. Chemicals with no structural similarity such as metals (Cu, Fe) and polychlorinated biphenyls (PCBs) can affect reactive oxygen species (ROS) production. Redox balance plays a role in rhythmic functions, such as circadian (daily) rhythms, affects temperature acclimation and responses to low oxygen. As a consequence, many normal functions such as feeding and reproductive rhythms, activity patterns etc. can be affected by environmental disturbances. Further, the effects on normal physiological functions may occur at concentrations of chemicals, which do not appear to exert clear toxicity, but because for example feeding times are affected, subject animals to increased predation pressure or other indirect effects.

A further complicating factor is the pronounced individual variability, which normally helps populations to survive through unfavourable conditions. This can be an important component of temperature acclimation. Since ROS signalling plays a role in temperature acclimation, environmental chemicals affecting ROS level can influence the capability of animals to acclimate to new temperatures, and also affect the important component of population acclimation, individual variability.

IMG_20170809_0059.jpg

With the present climate change, the light-dark rhythms at a given temperature will be affected, making temperature acclimation more demanding than earlier. The level of difficulty is further increased by environmental chemicals, which affect redox balance. The complex interactions between environmental toxicants, individual variation, temperature/hypoxia acclimation and rhythms are far too poorly understood. This makes it impossible for us to predict how the occurring environmental changes affect animal populations in nature. It is possible, if not even likely, that we see disturbances in conditions that have been considered safe based on traditional toxicology

.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oxidative stress, individual variation, environmental contamination

Living planet requires population decrease

Torstai 10.9.2020 klo 14:10 - Mikko Nikinmaa

The Living Planet Report 2020 was just published (can be downloaded from https://livingplanet.panda.org/). It is sad reading: the vertebrate populations have decreased globally by 68 % from 1970.The most marked decreases have occurred in areas with high population growth and least in areas with low population growth. In South America the decrease of animal populations is 94 % as compared to 1970 and in Africa 65 %. It is no surprise that the animal populations decrease most in areas with high population growth, since there the changes in land use are greatest, and changes in land use account for more than half of the changes in animal populations. Notably, about 75 % of ice-free land area is nowadays impacted by humans, and the percentage of wilderness decreases with population increase: wilderness remains in Arctic areas and deserts, which are uninhabitable.

Although it is clear from the Living Planet Report that population growth cannot continue, if we are to have sustainable future, the economic circles say that future of economies depends on population growth. This thinking is like increasing the speed of the car, when you know that a collision to a brick wall is imminent. Shouldn’t we instead start modifying our economic theories towards a regulated population decrease? If we did that, both biodiversity could be maintained and climate change could be stopped. Not a bad heritage to future generations. I bet they would accept this even if it was done with loans: it is much better to have healthy environment and high debt than to have no debt but unhospitable Earth.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, biodiversity loss, economic growth

Ilmastonmuutos kiihtyy, jos väestö kasvaa

Keskiviikko 9.9.2020 klo 19:19 - Mikko Nikinmaa

Pääkirjoituksissaan Helsingin Sanomat kauhisteli syntyvyyden vähenemistä ja väkiluvun laskua sen seurauksena. Yhtenä suurena uutisotsikkona oli sitten, kuinka ilmastonmuutos lisää sairastuvuuttakin. Ja tämä oli samassa lehdessä! Eikö toimittajille tullut mieleen, että ilmastonmuutos on suora seuraus väestön kasvusta, joten jos pyrimme siihen, että väkiluku kasvaa, tästä jokseenkin väistämättä aiheutuu ilmastonmuutos haittoineen. Jollakin keinoin meidän pitäisi pystyä vähentämään maapallon väkiluku suunnilleen puoleen nykyisestä. Silloin ilmastonmuutosta todennäköisesti ei olisi.

Heti kun näin sanoo, tulee vastaukseksi: ”Niin, ihmisten Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa tulisi vähentää syntyvyyttään. Meillä sen päinvastoin pitäisi lisääntyä, jotta huoltosuhde säilyy.” Ongelma vain on se, että ilmastonmuutos ei katso ihmisen syntymäpaikkaa; paremminkin on niin, että jos Suomi ”onnistuisi” lisäämään lapsilukuaan, ilmastonmuutos kiihtyisi. Tämä johtuu siitä, että meikäläisen hiilijalanjälki on moninkertainen esimerkiksi kongolaiseen verrattuna.

Jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä, pitää väestön vähetä kaikkialla, vain niin pystytään pääsemään kestävään kehitykseen. Näin ollen pitäisikin muuttaa ajatusmallia kasvua vaativasta väkiluvun vähenemiseen perustuvaksi. Väkiluvun kasvuun perustuva ajatusmalli on jo lähtökohdaltaan virheellinen, kun siinä ajatellaan vain kustannusten lisääntyvän, kun pienempi määrä työikäisiä vastaa eläkkeellä olevien kustannuksista. Kuitenkin Suomessa jokainen alle 18-vuotias aiheuttaa nettokustannuksia, jotka poistuvat syntyvyyden pienetessä. Kysymykseksi tuleekin, kumpi aiheuttaa enemmän kustannuksia, eläkeläinen vai alle 18-vuotias. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: syntyvyys, huoltosuhde, kestävä kehitys

Väestönkasvu on ONGELMA, syntyvyyden lasku ratkaisu

Tiistai 8.9.2020 klo 15:23 - Mikko Nikinmaa

Kun minkä tahansa eläimen kanta kasvaa liiaksi, se ylittää ympäristönsä kantokyvyn ja tuloksena on eläinkannan nopea, suunnittelematon romahdus. Tämän on havaittu tapahtuvan erityisen selvästi arktisilla alueilla, missä myyräsyklit, petolintujen säännölliset kantojen vaihtelut, tunturimittariperhoskantojen syklinen vaihtelu yms. ovat olleet tutkijoiden kiinnostuksen kohde vuosikymmeniä. Ympäristön kantokyvyn ylittäviltä eläinkannoilta loppuu ruoka, elämiselle sopiva ympäristö käy rajalliseksi, erilaiset sairaudet leviävät ja tuloksena on, että eläinkanta romahtaa: missä aiemmin oli kymmeniä, ellei 

IMG_20170803_0015.jpgsatoja eläimiä, on vain pari jäljellä.


Helsingin citykanien kohtalo on hyvä esimerkki siitä, mitä nopeasti voi tapahtua. Muutama vuosi sitten ne lisääntyivät kuin kanit (kanejahan ne olivatkin) ja joka puiston nurkka tuli niitä täyteen. Mutta pari talvea sitten niihin iski virus, jonka seurauksena kuolleita kaneja oli helppo löytää. Tuloksena on se, että kanien kanta on tällä hetkellä mitätön. Virus on pienentänyt myös Australian kanikannan murto-osaan siitä, mihin se suureni 1950-luvulla.

Ihmisen väestönkasvun on arveltu tulevan ongelmaksi jo monta kertaa. Jo 1700-1800-lukujen vaihteessa Malthus kirjoitti ruuan tuotannon rupeavan rajoittamaan väestön kasvua. Paul ja Anne Ehrlich kirjoittivat 1968 kirjan ”Population Bomb (Väestöpommi)”. Myös tässä kirjassa ruuan tuotannon ajateltiin aiheuttavan väestöromahduksen jo 1970-1980-luvuilla. Tuolloin, 1968, maapallon väkiluku oli n. 3,5 miljardia ja nyt, 2020, se on 7,8 miljardia. Samaan aikaan viimeisen 50 vuoden kuluessa absoluuttinen köyhyys ja nälänhätä on keskimäärin vähentynyt. Tämän on sanottu osoittavan, että väestönkasvuun liittyvä ruuantuotannon ongelma on liioiteltu ja pystytään hoitamaan.

Siispä lähtökohtana pidetään edelleen sitä, että väestönkasvu on välttämätöntä, jotta talouden pyörät pyörivät. Väestöpommi-kirjan kirjoittaja Paul Ehrlich sanoi tästä äskettäin seuraavasti: “Kun katsotaan huoltosuhdetta, johon tavallisesti kiinnitetään huomiota, (poliitikot ja taloustieteilijät) ovat yleensä huolissaan siitä, että vanhojen ihmisten osuus nousee liiaksi, niin ettei yhteiskunta pysty heitä elättämään. Tämä lähtökohta on virheellinen, kun varmasti yli 70 vuotias voi olla talouden kannalta paljon tuottavampi kuin alle 7-vuotias…Tietenkään väestönkasvu ei saa jatkua.”

Kun sitten tarkastellaan kaikkia niitä ongelmia, joita maapallon väkiluvun kasvu aiheuttaa, tulee ilmiselväksi, että ihminen on ylittänyt ympäristön kantokyvyn. Tämä on luonnollista. Maapallo on vain tietyn kokoinen, joten jo lähtökohtaisesti on mahdotonta, että väestö voisi kasvaa ja resurssien käyttö lisääntyä rajattomasti. Jos haluamme pysyä kasvuideologiassa, meidän on hyväksyttävä se, että seuraava vaihe tulee olemaan kaaos ja katastrofi, jolloin meille käy kuin sopuleille massaesiintymien jälkeen. Harvat jäävät henkiin ja hekin joutuvat aloittamaan seuraavan syklin alusta. Tähän meillä olisi vaihtoehto, mutta se edellyttää ajattelutapamme vallankumousta.

Ilmastonmuutos on pohjimmiltaan väestönkasvun aiheuttama ongelma. Vaikka akuutit muutokset pystyttäisiin ratkaisemaan uusien tekniikoiden avulla, väestönkasvun aiheuttamat ongelmat säilyisivät, koska ihmismäärä kasvaa nopeimmin siellä, missä kulutustason muutoksien voi odottaa olevan suurinta. Ja vaikka teknologinen kehitys mahdollistaisikin ilmastonmuutoksen lopullisen torjunnan, maan pinnan hyväksikäyttö lisääntyisi väistämättä, jos väestö jatkaa kasvuaan. Tämän seurauksena biodiversiteetti pienenisi, eläimistä ihmisiin siirtyvien virusten esiintymisen ja täten pandemioiden todennäköisyys kasvaisi. Maan viljavuus heikkenisi, ympäristön saastuminen lisääntyisi ja näiden tekijöiden surauksena ruuan tuotanto pinta-alayksikköä kohti vähenisi – samaan aikaan kun suureneva ihmismäärä tarvitsisi lisää ravintoa. Erilaisten maankuoren resurssien liikakäyttö myös yleistyisi.

Niinpä, väestönkasvun välttämättömyyden toitottaminen säännöllisin väliajoin on yhtä järkevää kuin sen oksan sahaaminen rungon puolelta, jolla itse istuu. Paremminkin pitäisi hyväksyä lähtökohdaksi se, että rajallisella maapallolla väestön rajaton kasvu on ONGELMA ja meidän tulisi muuttaa taloudellista ja väestöpoliittista ajatteluamme niin, että teoriat tulevaisuudesta eivät perustuisi kestämättömään rajattomaan kasvuun.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen, biodiversiteettikato, väestöpolitiikka

Lyijyhaulikiellon syyt

Perjantai 4.9.2020 klo 13:18 - Mikko Nikinmaa

EU on tehnyt jälleen ansiokkaan päätöksen ympäristön puolesta, jota Suomi vastusti. Lyijyhaulien käyttö kosteikkoalueilla kiellettiin. Suomen vastustus perustui siihen, että täällä on niin paljon soita, jotka myös tulkitaan EU:n luokittelussa kosteikoksi, minkä seurauksena kaikki metsästys tulee kohtuuttoman kalliiksi. Direktiiviä vastustavat tahot toteavat, että lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessähän kiellettiin Suomessa jo 1996.

Lyijyn aiheuttamista vahingoista villieläimille on kirjoitettu varmasti yli sata artikkelia, joten missään tapauksessa ei voi väittää, että mahdollisia vaikutuksia ei olisi tutkittu: niitä yksiselitteisesti on. Paremminkin voi sanoa, että EU:n direktiivi ei mennyt tarpeeksi pitkälle. Lyijyhaulit olisi pitänyt kieltää kokonaan.

Lyijyhaulit voidaan korvata muista metalleista tehdyillä hauleilla, mutta ne ovat kalliimpia. Tämä onkin ollut pääasiallinen syy vastustukseen: metsästyksen kustannuksien sanotaan nousevan kohtuuttomasti. Jaa-a! Suomessa tuskin on yhtään päätoimista metsästäjää, joka voisi sanoa, että elinkeinon harrastaminen kallistuu. Kaikille Suomen metsästäjille metsästys on harrastus. Yleensä haulikon ostoon käytetään vähintään 1000 €. joten tuohon investointiin verrattuna vuotuinen patruunoiden kulutuksen hinta jäänee pieneksi. Sitä paitsi aina kun metsästyksestä puhutaan, metsästäjät sanovat, ettei se saalis ole tärkeä, vaan luonnossa liikkuminen. Jos näin on, niin silloinhan metsästyksen kustannukset eivät muutu lainkaan, vaikka ammusten hinta nousee. Luonnossa pääsee liikkumaan saman verran kuin ennenkin, ampuu vain harvemmin.

Toivottavasti EU:n direktiiviä kiristetään nopeasti niin, että lyijyhauleista luovutaan kokonaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lyijymyrkytys, metsästys

Itämeren sinileväkukinnat osoittavat meren tilan parantuneen huimasti

Keskiviikko 26.8.2020 klo 19:06 - Mikko Nikinmaa

Nykyisin Itämeren jokakesäinen ongelma on sinileväkukinnat. Niiden syystä ollaan yksimielisiä: mitä rehevämpää vesi on, sitä enemmän sinileväkukintoja on. Erityisesti veden fosfaattipitoisuuden nousu aiheuttaa sinileväkukintoja, sinilevät kun pystyvät ottamaan tarvitsemansa typen ilmasta. Tämän takia kukintoja voi olla myös avomerellä, missä veden nitraatti- ja ammonium-typen pitoisuudet ovat jo laskeneet niin, että niiden lannoitusvaikutus on vähäinen. Yksimielisiä ollaan myös siitä, että suurelta osin nykyiset sinileväongelmat johtuvat siitä, että pitkään sekä asutuksen että teollisuuden jätevedet johdettiin puhdistamattomina vesistöihin. Sitten tuleekin jo ensimmäinen yleinen virheellinen tieto: vaikka asutuksen jätevedet olivatkin merkittävä Itämeren veden rehevöittäjä, niiden osuus oli selvästi pienempi kuin puunjalostusteollisuuden jätevesien aiheuttama rehevöittävä kuormitus. Kun arvioidaan Suomen ja Ruotsin puunjalostusteollisuuden jätevesien rehevöittävää vaikutusta 1960-1970-luvuilla, oli se suunnilleen sama kuin mitä sadan miljoonan ihmisen asutusjätevedet olisivat aiheuttaneet. Voidaankin sanoa, että Itämeren tämänhetkiset rehevöitymisongelmat johtuvat suurelta osin siitä, että tuolloin ”oli liian kallista edellyttää puunjalostusteollisuudelta perusteellista vedenpuhdistusta”, vaikka nykyhetkellä kuluu vuosittain suunnilleen saman verran Itämeren suojelutoimiin kuin tuolloin olisi tarvittu koko ongelman estämiseksi. No, jälkiviisaus on helpoin viisaus. Toinen 

IMG_20170811_0002.jpgsinileväkukintoja lisäävä tekijä on ilmaston lämpeneminen. Itämeren keskilämpötila on noussut reippaasti yli asteella 1900-luvun puolivälistä ja tämä suosii leväkukintojen  esiintymistä.


Kuitenkin kun puhutaan rehevöitymisen aiheuttamasta sinileväkukintaongelmasta  jätetään tavallisesti mainitsematta se, että veden fosfaattipitoisuus ei ole juurikaan noussut 1980-luvun jälkeen. Vaikka vesi oli 1980-1990-luvuilla yhtä rehevää kuin nyt, silloin ei esiintynyt sinileväkukuntoja. Syy tähän on helppo löytää: Itämeren ympäristömyrkkypitoisuudet ovat laskeneet noista ajoista jopa kymmenesosaan. Vaikka tätä asiaa ei sellaisenaan tuodakaan uutisoinnissa usein esiin, se on mainittu silloin, kun kalojen dioksiinipitoisuuden on todettu pudonneen niin, että ne nykyisin ylittävät vain harvoin EU:n elintarvikkeille asettaman raja-arvon. Vesi oli 1980-luvulla niin myrkyllistä, että siinä ei juuri mikään kasvanut, eivät sinilevät, ei rakkohauru (joka myös on viime vuosina lisääntynyt, vaikka se sietää rehevöitymistä äärimmäisen huonosti), hylkeet ja merikotka eivät pystyneet lisääntymään. Kaikkien näiden kannat ovat kasvaneet samaan aikaan, kun Itämeren veden myrkkypitoisuus on laskenut.

Niinpä, vaikka sinileväkukinnot ovatkin epämiellyttävä rehevöitymisen aiheuttama ilmiö, jo niiden esiintyminen osoittaa, että Itämeren tila on parantunut paljon pahimmasta vaiheesta 1980-luvulla. Tuolloin se ei enää ollut muuta kuin jättimäinen jäteallas, jossa vesi pysyi kirkkaana, kun kaikkien eliöiden lisääntyminen oli vaikeutunut vähentäen niiden määrää.   

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rehevöityminen, ympäristömyrkyt, vesien saastuminen

Aquatic microplastics, not necessarily a problem

Tiistai 25.8.2020 klo 18:18 - Mikko Nikinmaa

Indigestible fibers are considered to be good for you. Such fibers enter your alimentary canal and pass through it without any changes, nothing is taken up in the gut. However, they help in the motility of the gut, and some materials, which are indigestible to us, can be utilized by gut microbes. Regardless, if material is going through your gut without anything taken up, it is inert and if its dimensions are such that it is easily transferred through the gut, cannot be considered harmful. The same is true for all animals.

So, fibers are good for you. If I changed the word fiber to microplastic, then people would start screaming about terrible poisons. Headline news almost everywhere in the world feature every once in a while stories about how these terrible microplastics are found in fish and other seafood, and can therefore be transferred to you. But if the dimensions are correct, the microplastics can be just like any other inert material going through the alimentary canal. Many plastics are nowadays made such that they meet foodstuff packaging requirements. If these plastics are broken down or if microbeads are produced from such plastics, they are completely harmless. We have been drinking water and soft drinks in plastic bottles for tens of years without being poisoned by microplastics, although every time we drink, we digest microplastics. So, in principle, microplastics are not a problem, if the material is foodstuff quality.

Microplastics can, however, be a problem. First, there are many types of plastics, some of which contain toxic components. Currently, about half of all the microplastics entering water are particles from tire wear. With the current traffic situation, there is very little one can do to this type of contamination. This is in contrast to microplastics in wastewater treatment plants, where more than 95 % of plastics are retained. The tire plastics have toxic components. Second, most of the toxic compounds are hydrophobic. Therefore, they adsorb on plastic particles, and will easily diffuse to organisms through the hydrophobic lipid gut walls. In this case it is not the microplastics themselves which are toxic, but the toxic compounds that have found their way to the environment. By stopping the release of these toxicants also the toxicity of microplastics would disappear.

The problem is that by focusing on microplastics in the aquatic environment, one is not addressing the real questions: decreasing road traffic (thus decreasing tire wear particles), decreasing toxicant release (thus decreasing toxicant adsorption and transfer into organisms) and completely stopping the use of toxic compounds in plastics.     

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: plastic pollution, aquatic toxicology

It is getting hot in Death Valley

Tiistai 18.8.2020 klo 17:26 - Mikko Nikinmaa

In early spring 1983 Death Valley was a pleasant place to visit. The annual rains were over and where water had flown just weeks earlier was now a stream of flowers. Where there still was water, it was so salty that salt started to crystallize on the strands of the small creeks. The creeks were full of small fish. which needed to reproduce before the disappearance of water. The temperature was about +30oC during the day and dropped to about +20 in the night.

IMG_20170725_0042.jpgI could not but think of those pleasant memories from about 40 years ago, when I read the news. The temperature in Death Valley had reached an all-time high, about +55 oC in shade. We Finns, who enjoy sauna at temperatures around +90 oC would call that Swedish sauna. However, even though we like our saunas much hotter than the recorded Death Valley temperature, it would not be possible to spend long periods of time in temperatures above +50 oC. Although there was a recent report that many more people die because of too low than too high temperature, saying that thus climate change-induced increase in mean temperature generally is beneficial to humans, promoting their survival, that doesn’t take into account many physiological effects on humans. Further, the general effects on animal and plant life are devastating.

Even if people die of cold, death does not occur, if clothing can be increased. In contrast, humans cannot live at temperatures above +50oC. One soon becomes dehydrated and it is not possible to drink adequate amount of water to prevent dehydration. The reason for dehydration is that humans try to regulate body temperature. If it increases above +42oC, the function of some vital proteins is affected so much that death ensues. The body temperature increases to a deadly level, if ambient temperature remains above +50oC for a day or two. The only way to avoid death is to use much energy in air conditioning, which is not possible in poor areas, and which contributes to the temperature increase with the present technology. The extremely high temperatures are not restricted to Death Valley, but similar shade temperatures have been recorded in Iran. In Australia and Southern Europe summer temperature above +40 are common and London recently recorded an all-time high of six days above +34oC. Even in Alaska temperatures above +30 have become common.

While the high temperatures are uncomfortable to humans, who can resort to air conditioning, they are deadly to wild animals, which do not have that alternative. Also, as I wrote in my previous blog, temperature increase will have huge adverse effect on fish stocks, which are envisioned to be a major protein source for humans in future. Further, plant growth is reduced drastically – it is simply too hot and enough moisture cannot be delivered for plant growth – it is no surprise that all the world’s hottest places are desert.

The temperatures reached all around the world indicate unequivocally that climate change is no fiction, and show that without drastic measures a large part of the planet can become uninhabitable. However, there is a silver lining to the Covid-19 pandemic. It has shown that drastic measures can be taken in most places. If climate change were considered to be a similar threat, which it certainly is (or much worse), then it would clear that actions much beyond Paris Treaty would be taken. And it is possible.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, temperature

Rising temperature affects fish more than previously thought

Lauantai 15.8.2020 klo 21:02 - Mikko Nikinmaa

A recent study in Science (Dahlke et al., Science 369, 65–70, 3 July 2020) has evaluated, how fishes are affected by temperature increase associated with climate change. Fish are an increasingly important food source for humankind, so their success in warming waters is of primary importance for feeding human population. Consequently, the ability of fish to tolerate warming waters has been studied intensively. Earlier, it has been estimated that only 5 % of fish populations would be adversely affected by temperature increase predicted to occur by 2100. A lot of fisheries experts have sucked of relief about this, as overfishing

Lampotilan_Sieto.jpgis a major threat presently, and it is thought that overfishing may decrease fish populations by half before 2050. In fact, it has been estimated that temperature increase would make population sizes of fishes larger in some areas.

The limitation of earlier estimations has been that the possibility that possible differences between temperature tolerances of age groups have not been estimated. This was done in the study by Dahlke et al. The results show that temperature tolerance of different age groups of fish is markedly different. The embryos (developing fish within egg cases) and spawning adults (blue and black lines in the figure) appear to have up to 20oC smaller tolerated temperature range than free-swimming larvae or non-reproducing adults (red and orange lines). The difference is greatest at mid latitudes, and decreases both (and especially) in the arctic and near equator.

The reason for decreased temperature tolerance is probably due to mismatch between oxygen uptake and consumption. Oxygen uptake is limiting in the embryos enclosed within eggs, whereas the oxygen transport of free-living larvae and juvenile and non-reproducing adults becomes more effective. In spawning adults the oxygen consumption increases without improvement of oxygen transport. Physiological studies about the interaction between temperature, oxygen transport and consumption are needed in different life stages of fish to enable conclusive evaluation of what causes life stage-dependent variation of temperature tolerance.

Regardless of the reason, it can be estimated that almost half of the fish stocks will be adversely affected by the temperature increase taking place, if the present international agreements are fulfilled. Together with the reduced stocks because of overfishing this can result in marked reduction in the fish food available to humankind. However, if we would do appropriate climate actions, one could prevent virtually all effects on fish populations.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, fisheries, oxygen transport

Methane Restrictions Should Not Be Relaxed

Tiistai 11.8.2020 klo 16:40 - Mikko Nikinmaa

Fact 1. Methane is much stronger greenhouse gas than carbon dioxide, maybe about 20 times stronger.

Fact 2. The atmospheric methane concentration has recently increased much more than expected on the basis of known release.

These facts together require that the methane release should be curbed as much as possible if we want to fight climate change. Against this requirement the forthcoming action of Trump government is among the most irresponsible ones that have been done. It can be compared with the suggestion that maybe one should drink bleach to get rid of coronavirus infection. The US EPA is going to relax restrictions of methane release of oil companies. The present US government says that it is functioning in the interests of American economy, but all its actions only favour companies, which have not developed and tried to find new avenues. Going back to 1960’s is hardly in the interests of any kind of economy.

As a worst outcome you may see the end of modern civilization with billions in your bank account, if you agree with Trump’s actions.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, greenhouse gas

A Change is needed

Maanantai 10.8.2020 klo 18:01 - Mikko Nikinmaa

Climate change, Covid-19 pandemic, racial discrimination, populistic movements, inequality, biodiversity loss – the list could continue almost 

IMG_20170826_0083.jpgforever. The humankind has problems, and the problems are caused by greed and selfishness. That is best seen in the increasing nationalistic populism. We should only take care of our own group. However, why should we broaden our thinking as far as the nation state. There are usually millions of people in nation states – why should we care of people living in different areas, they are certainly taking advantage of us even if they are living in the same nation as we. Shouldn’t we restrict caring about others to our immediate family. Anyone who looks at all different is not worth caring. That is the basis of any discrimination, we can always find a reason to divide people: according to skin colour, language, religion, gender, disability etc. When the people are labelled to different from us, we do not need to think about how their conditions could or should be improved, but can label them rapists, thieves, murderers, terrorists, whose sole aim is to disturb our life.
Thinking of other people that way, the further they are from us, the less we need to care, makes it possible to be greedy – we do not have to care about their conditions as long as suppressing them gives us more riches. Or if we utilize them, they are not our equals but slaves: why would we care as long as we get cheap t-shirt, can dispose of our toxic wastes cheaply to developing countries or can eat cheaply in ethnic restaurants, or get sexual satisfaction. We in the rich world have been able not to care until recently: the Covid-19 pandemic, climate change, biodiversity loss and environmental pollution have now made many of us to realize that the earth has limits and that we have reached them. Further, it is obvious that inequality across the world cannot continue. To enable sustainable development, we rich need to decrease our consumption, and population increase needs to stop.

Unfortunately, there are still a lot of greedy rich people (and less rich ones), who refuse to see that anything needs to be done. Invariably they are reverting to the past, more or less saying that the coal and oil consumption is 1960s didn’t cause anything, so why would it now. The difference to today is that the energy consumption today is manyfold per person as compared to 1960s and we are four times as many. If we could go back to the past, I would gladly do it. None of the present-day problems would have taken place with the population and resource use of that time.

Thus, the change that is needed is the way of thinking. Instead of greed and selfishness, caring and compassion should be the leading qualities. Environmental problems cannot be solved, if the getting rich-me first-attitude persists.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, biodiversity loss, economic growth, populism

Lead Poisoning - a Problem Especially for Children in Poor Areas

Perjantai 31.7.2020 klo 16:55 - Mikko Nikinmaa

The first large-scale lead poisoning dates back to Roman times. Many historians are of the opinion that the downfall of Roman empire was partly due to large-scale lead poisoning. The drinking water was lead to Rome and some other big cities in lead aquaducts, with the consequence that some lead dissolved in water and was drunk. The amount of lead this obtained was enough to cause neurotoxicity.

The second time that concerns of common lead poisoning reached news was when car traffic using leaded fuel increased markedly in industrialized countries. This led to quite rapid phasing-out of lead in petrol in 1989’s. Lead was also an important component of paints in, e.g. kitchenware and toys, whereby everyone but especially children were exposed to toxic lead concentrations. Because of this, also lead-containing paints have been banned. As a result of the bans of lead in fuels and paints the lead levels in the blood of children in industrialized, rich countries has decreased to values which do not cause observable toxicity.

The toxicity of lead is especially harmful to children. Lead is primarily a neurotoxicant. It disturbs brain development. If brain development of a child is disturbed, the disturbance persists for the rest of the life. Lead-poisoning decreases the intelligence, increases aggressiveness and generally makes the affected people lethargic. It also decreases the attention time span; it has been estimated that a quarter of ADHD cases would, in fact, be caused by lead poisoning. There are also associations between lead poisoning an hearing acuity, which suggests that lead exposure may cause speech and language handicaps.

Above the level of 5 micrograms per decilitre (µg/dL), lead causes theIMG_20170813_01802.jpg intelligence, behaviour and learning problems as estimated by the American CDC (Center of Disease Control and Prevention) and WHO (World Health Organization), although WHO points out that there is no safe level of exposure. If the 5 µg/dL concentration is taken as the limit, a third of world’s children have exposure, which causes life-long effects. As children in industrialized countries do not normally have these high lead levels in their blood, this  is another problem between poor and rich countries.

We in industrialized countries have become aware that resources, such as metals, should be recycled. If this is done responsibly, it helps a lot for making the resource use in the world sustainable. However, many of the recycling companies are not in the business to help the earth but to make money. As a result, the “recycling” is done in poor countries, and no precautions, which would be required in Europe and North America, are followed. Because of this, recycling lead-acid car batteries has become the single most important source of lead exposure for children in poor countries. Thus, one should demand that recycling must be done in the commercial area, where the product is used. In addition to car batteries, lead-containing paints and toys containing lead are still common in poor areas.

A more detailed account of lead problem in children is the report by UNICEF and Pure Earth:  The Toxic Truth: Children’s Exposure to Lead Pollution Undermines a Generation of Future Potential, which is available at https://www.unicef.org/reports/toxic-truth-childrens-exposure-to-lead-pollution-2020

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metal pollution, lead exposure, car batteries, sustainability

Another environmental tipping point reached: the number of pollinators affects crop yields

Keskiviikko 29.7.2020 klo 18:08 - Mikko Nikinmaa

Scientists have warned during the recent past that insect declines may soon start limiting crop production because of ineffective pollination. Thus, the very methods meant to increase crop production, i.e. insecticide use, may start to reduce agricultural production. This being the case, it is sad that the people losing most, i.e. farmers, are 

IMG_20170826_0075.jpgmost strongly behind the insecticide-producing companies. This shows the importance of lobbying: chemical companies have been lobbying ever since the Second World War how effective agricultural production is only possible with intensive pesticide use. The scientists warning of the possible consequences have been labelled as nature conservationists, who do not understand modern agriculture. As an example of this lobbying is that there is a journal Pest Management Science, which is thought of as authority on questions of pesticide use, is peer-reviewed and is published by Wiley. The group behind this journal is the Society of Chemical Industry (Great Britain).


Recent studies have indicated that a loss of insect diversity and number of insects occur in areas with intensive agriculture. Further, dying bees have made it to headline news. However, so far there has not been conclusive studies showing that the speculations of decreased crops because of reduced pollination have become reality.

Until now! In the article in Proceedings of the Royal Society B, Published:29 July 2020https://doi.org/10.1098/rspb.2020.0922, “Crop production in the USA is frequently limited by a lack of pollinators”, Reilly et al. clearly show that we have reached another environmental tipping point. For crops with large number of flowers like apples, cherries and blueberries, there simply aren’t enough pollinators to enable reaching maximal yields. With decreasing numbers of bees the situation becomes worse. So, in insecticide use, we have reached a vicious circle: to get maximal agricultural production, it is said that insecticide use must be heavy. However, it causes a decrease in pollinator numbers and reduces crop production. Not really a result one would hope for..

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: insecticide; crop production, agriculture

Sanan selityksiä

Maanantai 27.7.2020 klo 16:58 - Mikko Nikinmaa

Ympäristöön liittyvistä asioista puhutaan usein käyttäen ilmaisuja, jotka jättävät positiivisen vaikutelman, vaikka kyseessä on vallan muuta. Yleensä positiivisen sanonnan takana on se, että näin tehtynä saadaan taloudelliset voitot maksimoiduksi. Alla pyrin selvittämään. mitä erilaiset sanonnat oikeasti tarkoittavat. Lista asioista ei suinkaan ole kattava, vaan vain nopeasti mieleen tulleet jutut, joten jos bloggini lukijoista  jollekulle tulee mieleen vastaavia sanontoja, ne kannattaa lisätä kommentteina.

Vesien säännöstely. Kuvittelisi, että tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi järven pinta pyritään pitämään vakiokorkeudella, mutta asia onkin juuri päinvastoin. Kun järveä ei säännöstellä, sen vedenkorkeus vaihtelee yleensä muutamankymmentä senttiä vuoden kuluessa. Säännöstellyn järven veden pinnan korkeus taas voi vaihdella useita metrejä. Säännöstelyn tarkoitus onkin taata mahdollisuuksien mukaan vakiovesimäärä aikayksikössä säännöstellyn vesistön alapuoliselle voimalaitokselle. Jos on kuivaa, annetaan vesistön vedenpinnan laskea. Sateella taas järven pinta saa nousta, mutta ei liikaa. Säännöstellyn järven vedenkorkeudella on yläraja, minkä jälkeen siirrytään tulvajuoksutukseen. Säännöstelyn tarkoituksena on siis maksimoida vesivoimaloiden sähköntuotanto. Ympäristön kannalta ”säännöstely” on pääosin haitallista. Se tekee ennen kaikkea rantavesiin kutevien kalojen lisääntymisestä arpapeliä: kutupaikka voi kutuaikana olla kuivillaan tai vedenpinta voi laskea silloin, kun mäti on laskettu ja hedelmöitetty, jolloin alkiot kuolecat. Rantamaisemat vaihtelevat hurjasti; vedenpinnan ollessa alhaalla rantamökiltä voi olla sata metriä rumaa vesijättömaata ennen kuin uimaan pääsee.

Tulvajuoksutus. Vaikka onkin hyvä, ettei järvien pinta saa liikaa nousta, jotteivat ranta-asumukset jää veden alle, tässäkin vesivoimayhtiöt ovat suurin hyötyjä. Nimittäin jos vesivoimala joutuu laskemaan vettä ohitse voimaa tuottavan turbiinin, se saa ohimenneestä vedestä maksun. Minusta tuntuu aika kummalliselta, että sähkön käyttäjä joutuu maksamaan siitä, että sataa paljon.

Järvien kunnostus. Geologisesti matalat järvet rehevöityvät, muuttuvat aluksi soiksi ja lopuksi kuivuvat kokonaan. Näin ollen matalan järven rehevöityminen ja umpeen kasvaminen on vesistön luontaista kiertokulkua. Ihmisen kannalta järven virkistyskäyttömahdollisuudet, erityisesti uiminen, hankaloituvat vesien rehevöityessä. Tämän takia järviä on ruvettu kemiallisesti kunnostamaan. Kunnostaminen tässä tarkoittaa sitä, että vedestä tehdään kemikaalien avulla kirkkaampaa. Haitalliset eliöt tapetaan. Yleisesti käytössä on alumiinikloridin lisääminen järviveteen. Alumiinikloridi on vesiliukoista, mutta kun alumiini-ioni kohtaa rehevöitymistä aiheuttavan fosfaatin, syntyy liukenematon alumiinifosfaatti.  Huomattava on, että silloin 1980-luvulla, kun happosateet olivat suuri ongelma Pohjoismaissa, maaperästä vapautunutta alumiinikloridia pidettiin pahimpana vesistöihin joutuvana happaman laskeutuman aiheuttamana myrkkynä. Tässä onkin syytä muistaa, että kirkas vesi ei tarkoita puhdasta vettä, vaan vettä, missä ei kasva mitään. Uimahallien vesi ja juomavesi pidetään kirkkaana tappamalla niistä kaikki eliöt. Esimerkiksi kalat kuolevat muutamassa tunnissa, jos ne joutuvat juomaveteen.

Metsänhoito. Päämääränä ei ole suinkaan hoitaa metsää vaan tehdä puun korjaamisesta mahdollisimman helppoa ja tehokasta, jotta metsänomistajan lompakko tulee hoidetuksi. Luonnonmetsäthän ovat kasvaneet ja muodostaneet tasapainossa olevia ekosysteemejä vuosituhansien ajan – ilman metsänhoitoa. Niissä puun kasvu ei kuitenkaan ole yhtä nopeaa kuin hoidetuissa puupelloissa ja niistä on puun korjaaminen nykyisillä monitoimikoneilla mahdotonta. Niissä on kuitenkin tasapainossa oleva ekosysteemi, jossa menestyvät useat sellaiset eliöt, jotka hoidetuista metsistä puuttuvat.

Riistanhoito. Sana tarkoittaa sitä, että maksimoidaan metsästäjän saama saalis. Niinpä kaikki petoeläimet ovat pahasta. Pitkään tapettiin ilveksiä riistanhoidon nimissä. Ne kun syövät samoja jäniksiä kuin metsästäjä saalistaa: kummanhan elämälle ne ovat vain tärkeämpiä.

Kasvinsuojelu. Kasvinsuojelu ei suinkaan tarkoita kasvien suojelua vaan sitä, että viljelykasvien kasvu maksimoidaan myrkyttämällä muut kasvit ja usein kasvinsuojeluun käsitteenä liitetään myös hyönteisten myrkytys. Hyönteismyrkyt tuhoavat niin hyödylliset kuin haitalliset hyönteiset ja pitkällä tähtäyksellä hyönteismyrkyt voivat vähentää ruuantuotantoa, koska ¾ ruokakasveista tarvitsee hyönteispölytystä.

Niin, tässä alkua sanoille, jotka ympäristön kannalta tarkoittavat suunnilleen päinvastaista kuin mitä sana antaa ymmärtää. Olen todella kiitollinen, jos keksitte lisää sanoja tai sanontoja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vesivoima, metsäntuotanto, maanviljely, metsästys, biodiversiteetti

Population growth of humans may be stopping?

Maanantai 20.7.2020 klo 20:08 - Mikko Nikinmaa

The most important reasons for all the environmental problems, climate change, biodiversity loss, loss of arable land, overfishing and pollution are the increase of human population combined with the strive for every human to be able to consume more. Thus, to be able to have sustainable development, the primary goal must be to stop population growth. Hitherto it has been estimated that the growth of human population continues to at least 2100, although the growth rate is decreasing. By 2100 there would be more than 10 billion people on the earth, if no catastrophes occur before that. In view of the gloomy predictions, it was refreshing to read the article by Vollset et al. in Lancet (July 14, 2020; https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)30677-2). They estimate that the population reaches a maximum of 9.73 billion by 2064 and thereafter decreases so that by 2100 the population is 8.79 billion. The population decreases everywhere except in Africa especially in Sub-Saharan Africa. The population increase seems to continue there up to 2100 with the consequence that Nigeria will be 2nd most populous country in the world by 2100. Also, out of the world’s population, about 3.8 billion will live in Africa.   

The economic systems virtually everywhere are based on population growth. Thus, one sees in European newspapers big headlines about how terrible the decrease of birth rate is. However, to enable sustainable development, that is what needs to take place. Since the population growth occurs in area from which emigration to Europe is feasible, European countries should, for their own sake, start thinking about immigration as an asset, not as a burden. This requires a change of many people’s attitude.

However, even the 8.8 billion population is too large for sustainableSyntyvyys.jpg living. Even if climate change with new technologies could be stopped, the need for food, biodiversity loss and pollution continue. The population can be further decreased, if the education, especially women’s education is improved. It is clear from the enclosed figure that lifetime fertility (y-axis) decreases with the number of years of education. With education improved and birth control applied, the human population would decrease to about 6 billion by 2100, i.e. be about a quarter less than today. That would certainly be sustainable, so there is a ray of hope, which is achievable.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, biodiversity loss, economic growth

American Presidential Race: Biden for the Environment

Torstai 16.7.2020 klo 19:14 - Mikko Nikinmaa

When I stayed a year in California, one of its greatest sides was the diverse environment. Seeing elephant seals, Yosemite, Sierra Nevada, redwood was great. The worst smogs were long past. Thinking back to the time 40 years ago it seems that in the presidential election this November one makes a choice between degradation and conservation of the environment (among many other things).

Trump has always put money first, regardless of what is destroyed IMG_20170727_0036.jpgwhile making money. This has been very obvious with the Covid-19 pandemic: the economy of the states was opened before the peak of infections was past. One sees the result now, whereas Europe is starting to recover also economically, USA is going back deeper into recession with increasing number of Covid-19 cases. The short-sighted thinking of economic growth would probably also hurt American economy, if Trump were able to carry out his environmental agenda – loosening restrictions, allowing pollution, increasing coal use, giving benefits to oil industry etc. Going in the past with the climate change looming is not an option, the future technologies are the ones offering profits, not the ones resorting to old technologies.

Luckily the democratic candidate John Biden is taking a completely opposite stand. He recently gave out a plan of putting 2 trillion dollars to environmental actions, if getting elected. (Being able to do this requires that also the senate will have democrats in majority). He also realizes that the environmentally sustainable technologies are the ones that can be profitable in future.

The American presidential race is also important for the rest of the world, since USA is the most important energy and natural resource consumer. What is the direction at the top in USA will affect the possibilities for any global environmental agreements.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, energy consumption, environmental conservation

EU:n elvytysrahasto - kaikkien ympäristöstä välittävien pitäisi tukea sitä kaikin keinoi

Torstai 16.7.2020 klo 16:22 - Mikko Nikinmaa

EU:n elvytyspaketti on välttämätön ympäristön hyväksi. Suurista taloudellisista vaikuttajista vain Euroopan Unioni on pyrkinyt edistämään ympäristönäkökulmien huomioonottamista talouspäätöksissä. EU on vahva taloudellinen toimija vain, jos se säilyy yhtenäisenä. Euroopan mittakaavassa suuretkin valtiot ovat pikkupelureita maailmanlaajuisesti. Jos EU hajaantuu, kaikissa päätöksissä ajaudutaan hyväksymään Kiinan tai Yhdysvaltojen linja, minkä seurauksena pitemmän tähtäyksen ympäristönäkökulmat jäävät huomioonottamatta. Ja ilman elvytysrahaston toteuttamista EU:n yhtenäisyys on kovalla koetuksella.

Kun sitten ruvetaan miettimään, miten elvytysrahastoa rahoitettaisiin, EU:n verotusoikeus tietyissä asioissa on ilman muuta perusteltua. Esimerkiksi kaavailtu muovivero olisi paljon relevantimpi Euroopan tasolla kuin yksittäisten valtioiden tasolla seuraavista syistä. Muovia käyttäviä tuotteita ei markkinoida ja myydä yhden valtion alueella vaan esimerkiksi kaikkialla Euroopassa. Jos muovipakkausten, -kassien ja muiden -tuotteiden verotus jätettäisiin yksittäisten valtioiden päämääräksi, sitä tuskin saataisiin aikaiseksi, koska valtiot kilvan sanoisivat, ettei meidän teollisuudellemme voi tuollaista ylimääräistä kustannuskuormaa laittaa. Muovi lilluu kaikkialla eikä Suomesta Itämereen ajautuva muoviroska säily aluevesirajojemme sisällä vaan voi kulkeutua Ruotsiin, Tanskaan, Liettuaa, Saksaan jne. Näin ollen muovivero olisi ilman muuta yhteinen eurooppalainen asia.

Mitä tulee taas elvytysrahan käyttöön, se mahdollistaisi suuntautumisen ympäristön kannalta kelvollisten tekniikoiden kehittämiseen. Koronaviruksen aiheuttaman laman jälkeen ei pitäisi palata ympäristön kannalta huonoihin ratkaisuihin, vaan Euroopan laajuisen elvytyksen pitäisi kohdistua ympäristöinvestointeihin. Tämähän olisi hyvin mahdollista, kun jaettavaa rahaa ei suinkaan annettaisi kuin sikaa säkissä, vaan käyttötarkoitus on osoitettava. Niinpä koronaviruslaman jälkeinen elvytys voitaisiin suunnata esimerkiksi ilmastotoimiin.

Suomessa suurimmaksi vastustuksen aiheeksi on noussut, että suuri osa rahoituksesta annettaisiin apurahoina eikä lainoina. Mutta eihän tämä ole ollenkaan väärä lähtökohta investoinneille, joiden tarkoitus olisi parantaa ympäristön tilaa. Jokainen sellaiseen käytetty euro on meidän kaikkien eurooppalaisten tukemista. Olisi väärin, jos ympäristön hyväksi tehtävät investoinnit jäisivät tekemättä, kun siihen käytettävissä oleva raha pidettäisiin visusti pankkiholvissa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, kestävä kehitys, ympäristöteknologia

What is our heritage to future generations?

Maanantai 13.7.2020 klo 16:28 - Mikko Nikinmaa

As a child, one of my favourite books was a book of wild animals – I read all the stories of antelopes in Africa and looking at the photographs hoped that one day I would be able to go there. Almost every day I went birdwatching: curlews, whinchats, ruffs and ortolan buntings were common. As a scientist I was able to see sea otters, elephant seals, 

IMG_20170808_0027.jpg

echidnas, and finally was able to fulfil my childhood dream, see antelopes in Africa. The incredible variety of animal life in different parts of the world is something that I hope our grandchildren and their descendants are able to see. The hopes of a nature lover for a heritage to future generations may be somewhat different from those of economic circles.

As the major reason for nations not taking loans, politicians usually state that we don’t want to leave future generations debt. This has also been stated as a reason why the European Union should not give grants to the hardest hit nations. If the big relief package of the European Union is not accepted, the Union can break up. For the environment this would be a catastrophe, because EU is the only major economic player, which has environmental questions reasonably high in its agenda. The European nations as relatively small individual nations would be forced to accept the conditions that USA and China, and to some extent Russia, Brazil and India, demand. For the environment, this would be terrible news.

We have now come to a situation, where environmental conditions and national debt are choices of our heritage to future generations. If loans are taken in order to invest on actions that improve the future state of environment, I am quite sure that future generations would say: “Please, take loan. It is only money, whereas sustainable environment is much more.” I am also quite sure that they would say: “Please, accept the European Recovery Plan, it is the only way to maintain a responsible environmental player as a major economic factor.”

It is not leaving debt to future generations any more, it is choosing if we give them a liveable environment or no debt. I think debt is better than spoiled Earth.



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Biodiversity, national debt, sustainability, environmental investments

Vanhemmat kirjoitukset »