Promoting SSAB - a Big Steel Producer Is Going Green

Maanantai 31.1.2022 klo 15:54 - Mikko Nikinmaa

In the end of August (29/8/2021) I wrote about steel production, and the possibility that it would become carbon-free. The reason for making such a change is that steel making causes 10 % of the world’s carbon footprint. Now, one of the big steel companies in Europe, SSAB, has committed to change its Nordic steel production to carbon-free by 2030. This is an important step. The commitment requires major investment to electric arc furnaces, and the electricity that they use needs to be produced in power plants using renewable energy sources.

What does the company gain? Since it is the first to produce “green steel”, it will certainly have a huge advantage in the market that is looking for eco-friendly steel solutions. Certainly car makers, and actually all companies using steel and wishing to give a future-looking image of their products will choose the “green steel”.

The decision made by SSAB can only be applauded. It shows that companies willing to look forward, may reap commercial advantages, while companies making maximal profits using old technologies will be losing their market share in a couple of years.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, carbon footprint, green economy

Kritiikitön ympäristöongelmilla pelottelu vaikeuttaa niiden ratkaisua

Torstai 27.1.2022 klo 19:53 - Mikko Nikinmaa

Tänään (27.1.2022) TV2 lähettää dokumentin ”Kun vesi loppuu”. Se sai minut miettimään, mitä haittaa kritiikittömästä ympäristöongelmilla pelottelulla on. Veden puute on merkittävä ongelma useilla alueilla ja siitä voi tulla ongelma uusilla alueilla maankäsittelyn (puuston hakkaus yms.) tuloksena, mutta ei ole mitään mahdollisuutta, että vedenpuutteesta kärsittäisiin koko maapallolla. Paremminkin uhkana on, että joillakin alueilla kuivuus lisääntyy ja toiset muuttuvat liiankin märiksi. Lisäksi ilmastonmuutos aiheuttaa sen, että useilla alueilla sateiden ennustettavuus heikkenee ja että sateet tulevat entistä rankempina.

Vesipulalla pelottelu onkin aika järjetöntä siellä, missä ongelmana on, että vuotuinen sademäärä on riittävä, mutta vettä pitäisi pystyä varastoimaan niin että tulvilta ja kuivilta ajoilta vältyttäisiin, tai siellä, missä ongelmana on liiallinen sade. Tämä on usean ympäristöhaitan uutisoinnin ongelma. Ei mietitä sitä, onko haitan esiintymisessä nyt ja tulevaisuudessa todennäköisesti alueellisia eroja ja sen vuoksi ei osata ruveta suunnittelemaan ratkaisukeinoja, jotka parhaiten sopivat tietyille alueille. Vesi on yksi muuttuja, jonka todennäköisiä vaikutuksia pitäisi käsitellä alueellisesti. Silloin tulisi järkevästi käsitellyksi käytön rajoitukset ja kosteikkojen entistäminen tai rakentaminen alueellisen tarpeen mukaan. Vastaavalla tavalla pitäisi pyrkiä esimerkiksi veden saastuminen käsittelemään päästölähteen lähellä, muoviongelma kierrätys- ja käsittelylaitoksien sijoittamisella käyttäjän lähelle jne.

Pelkän pelottelun sijaan pitäisikin lähteä siitä, että silloin kun ratkaisujen tulisi olla alueellisesti erilaisia, ehdotettaisiin ratkaisumalleja. Pelkällä pelottelulla ei päästä kuin psykoosiin.   

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristön tila, vesi, muoviongelmat, ympäristömuutokset

Subsidies to green energy production: a mechanism to reduce peak energy prices

Tiistai 25.1.2022 klo 15:33 - Mikko Nikinmaa

The energy and electricity price has increased immensely during recent past. Invariably the climate sceptics, deniers or “realists” have said that it is because overambitious climate goals, we should not aim at reducing the use of fossil fuels. Well, we have not so far succeeded in reducing fossil fuel use – 2021 was the year with the highest combined coal, natural gas and oil use. The increased, not the decreased consumption of fossil fuels is the major reason for increased energy price. Because the coronavirus pandemic decreased the fossil fuel consumption in 2020, their production and storage were decreased in 2021. As the economic activity increased markedly in 2021, fossil fuel supply could not fulfil the demand, and their price increased markedly, driving also the price of electricity up. So the increased cost of electricity is not caused by increased shift away from fossil fuels, but fossil fuel producers producing less when the consumption was increasing.

Thus, increased green energy production is, in fact, reducing the price increase. Also, subsidies to wind and solar energy production do not increase the energy price, rather the opposite. In many cases, the wind and solar energy producers are given subsidies, if the energy price is below an agreed level. If it goes above the agreed sum, a part of the profit is paid back. This sum could then be used to offset the increasing cost to the consumer. Therefore, building more wind mills would dampen the energy price increases, which are largely caused by imbalance between fossil fuel production and consumption.   

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: fossil fuels, climate change, energy production

Demographic Catastrophe or the Direction towards Sustainable Human Population?

Tiistai 18.1.2022 klo 18:12 - Mikko Nikinmaa

Whenever population growth stops anywhere, media and politicians are screaming about demographic catastrophe. This has earlier been said of Japan and many European countries, but now China is concluding the same. The concept of endlessly growing population is based on the gross misunderstanding that the earth has no limits, it is related to the concept of eternal increase of consumption.

Even though recent reports have suggested that human population may peak during this century at 10 000 000 000, this number is far greater than is sustainable. If one would want to have the consumption habits of Americans, we could have about 1 500 000 000 people, if we would want to be like Europeans, then about 2 500 000 000 people could inhabit the world sustainably, and if our outset were that the wealth (or its lack) was frozen at the present-day level throughout the world, about 5 000 000 000 people could inhabit the world. So, regardless of the goal, human population needs to decrease at least to half to enable sustainable use of resources. The last goal, freezing the wealth in different parts of the world is completely unacceptable: it amounts to “climate colonialism”, the rich keeping what they have, and preventing the poor from increasing their wealth.

A sustainable solution would involve a marked decrease of inequality, the rich 25 % of nations should decrease their gross national product by improving the standing of poor nations, which should aim at limiting population growth. Interestingly, the carbon footprint of a Chinese is greater today than that of a European. Thus, a stable or decreasing population in China has as much influence on climate as that of Europe and thus China cannot claim to be a developing country which would have exemptions from policies required of rich countries.

Decreasing or stable population is not a demographic catastrophe. Rather, increasing population is a demographic catastrophe, since it will cause unsustainable life on earth.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, population growth, carbon footprint

Ban Bitcoin Mining to Combat Climate Change

Maanantai 10.1.2022 klo 19:02 - Mikko Nikinmaa

One would imagine that electricity use in a rich dark Scandinavian country is excessively high and should be reduced to decrease the use of fossil fuels. However, in comparison to the electricity use of bitcoin mining the consumption of electricity by Scandinavian countries pales. On yearly basis bitcoin mining uses as much electricity as Denmark and Finland put together. And what is the whole bitcoin or other cryptocurrency craze needed for? Nothing. The whole concept is needed for nothing.

China banned bitcoin mining a couple of years back. While I disagree with many of the decisions made by the authoritarian state, I wish that the ban would be made global – it could become a UN resolution, I cannot see that any nation claiming to combat climate change could be against banning this completely unnecessary major electricity use.

What happened when China banned bitcoin mining? Much of the mining went to Kazakhstan, which is very rich in gas and oil resources. Consequently, the huge electricity use of bitcoin mining there has completely been generated with fossil fuels. Not surprisingly, the Chinese ban increased the gas and oil use in Kazakhstan by up to 20 %. It was a major reason for the increases of fuel prices which were the final straw causing the recent civil unrest in the authoritarian, corrupted country of Kazakhstan.

So, in addition to causing climate change, bitcoin mining has contributed to the more than 150 deaths so far caused by the civil unrest. Because the whole cryptocurrency concept is completely unnecessary and speculative, world action could easily be taken to abolish this source of fossil fuel consumption. The smartphone and computer world uses enough electricity even without harmful parasites such as cryptocurrencies.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: cryptocurrency, fossil fuels, electricity consumption, Kazakhstan

Ammattiyhdistysliike nykyisellään - niin eilistä päivää

Keskiviikko 5.1.2022 klo 11:44 - Mikko Nikinmaa

Taas on se aika vuodesta, jolloin työnantajat ja ammattiyhdistysliike neuvottelevat (riitelevät) tulosopimuksista. Ja päämääränä on saada lisää liksaa. Tämä tehdään samaan aikaan kun on ilmiselvää, että meidän rikkaassa maailmanosassa tulisi vähentää maapallon kantokyvyn ylittävää kulutustamme. Kuinka tämä on mahdollista, jos neuvotteluja käydään vain tulojen lisäämisestä?

Koko työntekijän asema on muutenkin muuttunut. Ennen muinoin työntekijä oli useimmiten saman työnantajan palveluksessa koko työelämänsä. Nykyisin suuri osa ihmisistä on erilaisissa pätkätöissä. Työjaksojen välille tulee väistämättä aikaa ilman palkkatyötä. Tämä ei ole tilanne, jossa ammattiyhdistysliike syntyi ja on saanut työntekijöiden asemaa parannetuksi. Kiistämättä ammattiyhdistysliike on luonut meille hyvät työehdot, viisipäiväisen työviikon, pitkät lomat ja hyvät palkat – kaiken sen, minkä takia on lottovoitto syntyä Suomeen. Mutta nyt kun maailma on muuttunut, ammattiyhdistysliike junnaa edelleen 1960-1970-luvun maailmassa. Hei, siitä on kulunut yli 50 vuotta! Vaikka työnantajistakin voi valittaa paljon, heidän keskuudessaan on muututtu paljon enemmän maailman muuttuessa.

Globalisaatiota on kauhisteltu. Nykymuotoinen globalisaatio onkin työntekijöiden kannalta huonoin mahdollinen vaihtoehto. Siispä ammattiyhdistysliikkeen pitäisi ruveta toimimaan maailmanlaajuisesti työntekijöiden aseman parantamiseksi. Mikä on onnistunut puoli vuosisataa sitten Euroopassa, pitäisi ottaa päämääräksi maailmanlaajuisesti. Ammattiyhdistysliikkeellä voisi olla tärkeä sija eriarvoisuuden vähentämisessä ja ympäristömääräysten tiukentamisessa. Samalla se ajaisi tuotannon palauttamista lähemmäs käyttäjiä ja vähentäisi pitkiä tuotantoketjuja, mikä aiheuttaa kuljetuksen suurta hiilidioksidijalanjälkeä.

Kotimaassa ammattiyhdistysliikkeen tulisi ajaa palkankorotuksien sijaan perustuloa, jonka ansiosta pätkätyöläisten asema saataisiin nykyistä selkeämmäksi. Perustulon myötä koko työttömyyskorvausjärjestelmästä voitaisiin luopua. Kun lisäksi ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun tulisi olla kaikkien ensisijainen prioriteetti, kotimaan tuloneuvotteluissa pitäisi ensisijaisena päämääränä olla ympäristön tilan parantaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen maailmanlaajuisesti – meillä olisi varaa vähentää kulutustamme. Palkankorotusten sijaan tulisi vaatia samanlaisten summien käyttämistä kehitysmaissa olevien tehtaiden työntekijöiden aseman parantamiseen ja ympäristönsuojeluinvestointeihin.

Niin, ammattiyhdistysliike nykyisellään on kuin Neuvostoliiton 5-vuotissuunnitelmat: 50 vuotta nykyhetkestä taaksepäin. Ammattiyhdistysliike voisi kuitenkin suuntautua tulevaisuuteen. Silloin sillä voisi olla samanlainen merkitys kuin 1960-1970-luvuilla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: globalisaatio, tuloneuvottelut, eriarvoisuus, ympäristömääräykset

Ja taas on aika paukkeiden...

Tiistai 28.12.2021 klo 14:09 - Mikko Nikinmaa

En ole koskaan ymmärtänyt ilotulitusta. Sehän on oikeastaan ihan sama kuin sytyttäisi setelin palamaan ja heittäisi sen ilmaan. Ai niin, tietysti mukaan liittyvät pauke ja värit. Ne ovat merkittäviä saasteiden syitä samoin kuin ilotulitusrakettien roskat, joten setelien polttaminen olisi paljon ympäristöystävällisempi vaihtoehto uudenvuoden tulon juhlistamiseksi.

Uudenvuodenyön ilotulituksen melusaaste on kammottava. Sen tajuaa ainakin suurin osa koiranomistajista. Meillä oli aikanaan koira, jota ei meinannut saada lyhyellekään kävelylenkille heti kun ilotulitusrakettien pauke alkoi. Onneksi ilotulitteiden käyttöaikaa on vähän rajoitettu, nyt ilotulitus on sallittu vain 18 jälkeen uudenvuodenaattona. Ennen muinoin paukuttelu alkoi heti 27.12. Paukekammon hirveyttä osoittaa se, että tämä koira ei mitään muuta inhonnut niin kovasti kuin säännöllistä suihkuaan. Kuitenkin, kun ilotulitusraketit rupesivat paukkumaan, se meni kylpyhuoneeseen, mikä oli asunnon hiljaisin paikka ja vapisi siellä koko paukkeen keston. Me huomaamme vain koirien pelon, mutta on melko varmaa, että eri suuruiset villieläimet pelkäävät myös ilotulituksen melusaastetta.

Ilotulituksen aiheuttama ilman saastuminen tuntuu hyvin nenässä, kun kävelee uudenvuodenpäivän aamuna ulkona. Ruudin haju on kaikkialla. Ilotulituksessa tulee ilmaan sankka joukko pienhiukkasia. Enpä vain ole nähnyt ihmisten valittavan näistä samalla tavoin kuin kevään katupölystä, vaikka molemmat ovat yhtä lailla haitallisia. Ilman saasteet eivät lopu ruutijäämiin: ilotulitteiden värit ovat suurimmaksi osaksi metalli-ionien palamisen tulos. Niinpä ilotulituksissa syydämme ympäristöön suuret joukot myrkyllisiä metalli-ioneja, joita ilman ilma olisi paljon terveellisempää. Eipä olekaan ihme, että useiden taajamien ilmanlaatu muuttuu jopa erittäin huonoksi uudenvuodenyön ilotulituksen jälkeen.

Lopuksi, kun uudenvuodenpäivänä käy kävelyllä, näkee joka paikassa ilotulitusrakettien jäämiä. Niihin verrattuna keväisin löytyvät koirankakat ovat sekä nopeasti kompostoituvaa luonnonjätettä että vähäinen esteettinen haitta. Eikö ilotulitusjätteen levittämisen tulisi olla samalla tavalla kielletty teko kuin koirankakan jättämisen ympäristöön?

Onneksi ilotulituksen haitoista pääsisi helposti eroon keinolla, joka lisäksi säästäisi rahaa. Lopettakaa ilotulitus! Sen tuloksena olisi heti 10-20 miljoonaa euroa lisää käytettävissä sosiaalimenoihin ja terveydenhoitoon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: melu, ilman saasteet, ilotulitus

Living with Covid19

Maanantai 20.12.2021 klo 15:39 - Mikko Nikinmaa

I am frustrated because of the blatant lies about coronavirus and vaccinations that are circulating in social media, and which people believe in. I am frustrated, because only fear-mongering seems to be an acceptable avenue for coronavirus news. I am frustrated, because the development of immunity on the basis of vaccinations and natural infections is not fully explained. I am frustrated, because in many places the decision-makers are making covid19 decisions completely based on fear, and not on expert opinions. Because of this frustration, I decided to write this blog.

First, it was clear from the beginning that the new coronavirus was going to be in our midst forever. This was clear, because it was transmitted from person to person easily, because it had spread widely already by the time it became headline news and because the mortality it caused was relatively small. The only effect different travel restrictions could have, was to slightly slow down the spread. There is only one way to stop the virus completely, not allowing any free interaction between people; interaction is accepted only between people frequently tested to be negative for covid19.

Once the virus was in our midst and could transmit from person to person, it naturally also mutated. That is what viruses do. The rate of mutations varies a lot, but there are a few restrictions to the types of viable mutations. Any structural changes must be such that the virus remains infective. This can be a very limiting factor behind structural changes available for the virus. Since the sole purpose of evolution is to make the virus as common as possible, the direction in the long run is to increase transmission but decrease the severity of disease. From South African data, it appears that the Omicron mutation has already reached high virulence and decreased severity of disease (at least in vaccinated population and among people who have caught the covid19 earlier). In the middle of November, there were about 600 reported infections and two weeks later around 40 deaths, in the beginning of December, there were about 15000 infections but two weeks later still only about 40 deaths.

This brings me to fear-mongering. Both the media and many governments have started shouting wolf about Omicron saying that since it is highly virulent, rising death toll follows. The South African information has not passed the publication threshold, because it is not alarming, and would not lend support to the travel restrictions and closing down societies which is now happening everywhere. Incidentally, the highest number of infections in South Africa was December 12 with close to 40000 cases. The number has since then decreased to 15000. But although the high case load may not lead to increased number of severely diseased people, I cannot expect that the panic-stricken reporters or cabinet members would ever admit that they have panicked.

The development of vaccines was much faster than ever before. This was possible because of research, which initially had nothing to do with vaccine development. However, when the need arose, much public money was placed in the development, and not a single step of normal vaccine development was omitted. Thus, from the onset one can say that the vaccines are as rigorously tested as the earlier, more slowly developed ones. The vaccines function in two ways, the initial but also more rapidly waning component is antibody production. The cell-mediated immunity develops slower but is more long-lasting. Cell-mediated immunity is boosted more by long intervals between vaccinations and repeated exposures to the causative virus or bacterium. This was the reason for the experts recommending long intervals between vaccinations. Our immunity towards most disease-causing agents is largely based on cell-mediated mechanism. When we come in contact to a disease-causing agent, which we have encountered preciously, our memory T-cells start multiplying and the immune response is much more rapid than with an unknown disease-causing organism. The more frequent the contact to the disease-causing microbe is the more robust the response is. The booster vaccinations strengthen especially this cell-dependent immunity.

Finally, lies about vaccines or the disease itself would be ridiculous if they weren’t taken seriously by many people. The vaccines do not contain microchips, they do not cause serious disease, they are not merely saline. They do, indeed, help people, and because especially cell-mediated immunity becomes more robust with increased number of vaccinations, the positive effect increases with booster shots. The disease itself is real, but instead of living in constant fear, we should start living with another disease. It cannot be eradicated and so we need to accept that like other diseases, it causes some deaths every year.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaccine, immunity, coronavirus

Polttomoottori vai sähkömoottori kulkuneuvojen voimanlähteenä?

Tiistai 14.12.2021 klo 20:05 - Mikko Nikinmaa

Kun pyritään eroon fossiilisista polttoaineista, autojen voimanlähteenä on ruvettu käyttämään bensiini- ja dieselmoottorien sijasta sähkömoottoreita. Siis polttomoottoreista ollaan siirtymässä pois. Polttomoottorihan ei kuitenkaan tarkoita fossiilisia polttoaineita käyttävää moottoria. Tämän takia olen ruvennut miettimään ja vertailemaan sähkökäyttöisten ja polttomoottorilla toimivien kulkuneuvojen aiheuttamaa ympäristökuormaa, kun lähtökohtana on fossiilisista polttoaineista vapaa liikenne.

Sähköautoissa on kaksi merkittävää ongelmaa: akut ja paino. Tällä hetkellä lisäongelma on se, että suuri osa maailman sähköntuotannosta perustuu fossiilisiin polttoaineisiin. Näin ollen moni ympäristösyistä sähköauton käyttöön siirtynyt ihminen kuluttaa autonkäytössään lähes saman verran fossiilisia polttoaineita kuin ympäristöstä piittaamaton henkilö. Tämä ongelma tietysti poistuu, kun hiilestä, öljystä ja maakaasusta riippuva sähköntuotanto loppuu. Sähköautojen lisääntyvä käyttö siirtää kuitenkin fossiilivapaaseen sähköntuotantoon pääsemisen ajankohtaa myöhemmäksi, koska sähkön kulutus lisääntyy huimasti. Pahimmissa arvioissa ajatellaan jopa, ettei sähköntuotantoa pystytä kasvattamaan riittävästi, jotta koko liikenne pystytään sähköautoistamaan.

Mutta riippumatta sähköntuotannon ongelmista, akut itse ja autojen paino ovat ympäristöhaittoja. Johtuen akuista sähköautot painavat selvästi enemmän kuin perinteiset autot. Tiesittekö, että yksi suurimmista mikromuovien lähteistä on autojen rengaskuluma. Se on 40-50 % kaikesta ympäristöön joutuvasta mikromuovista. Rengaskuluma puolestaan on suoraan verrannollinen auton painoon: mitä painavampi auto sitä enemmän mikromuovia pääsee renkaista ympäristöön. Kun lisäksi renkaiden kulumisesta johtuvaa mikromuovia ei mitenkään voi kerätä, sähköautojen painonlisäys näkyy välittömästi lisääntyvänä mikromuovimääränä ympäristössä.

Akut puolestaan aiheuttavat merkittävän kaivostoiminnan lisätarpeen. Jos akkumetallit tuodaan Kiinasta tai Kongosta, tuotannon eettisyys ja kaivostoiminnan ympäristöhaitat ovat merkittävät. Niinpä akkumetallien kaivamista ja jalostamista Suomessa pyritään lisäämään voimakkaasti. Lisäksi täällä ollaan innolla perustamassa akkutehtaita, joihin väistämättä liittyy metallinkäsittelyn ympäristöongelmia. Niin kaivostoiminnan kuin metallien jalostuksen aiheuttamat ympäristöhaitat ovat olleet tapetilla jo pitkiä aikoja eivätkä ne ole lainkaan vähentyneet. Siitä huolimatta ne sangen harvoin yhdistetään ”ympäristöystävälliseen” sähköautoiluun. Akkujen kehityksessä on tietysti nähtävissä ympäristöystävällisempi suunta, natriumkloridin käyttöön perustuva akkuteknologia. Tämä ei kuitenkaan ole vielä tuotantovaiheessa.

Polttomoottorit puolestaan voivat käyttää esimerkiksi ammoniakkia ja vetyä polttoaineinaan vain pienin muutoksin. Ammoniakki polttoaineena on ilman katalysaattoreita ongelmallinen, koska sen palamisessa syntyy typen oksideja. Nämä kuitenkin saadaan jo tällä hetkellä poistetuksi autojen pakokaasuista, joten ongelma ei ole ylitsepääsemätön. Vedyn polttamisessa puolestaan syntyy vain vettä, joten sitä käyttämällä haitallisista päästöistä pääsee kokonaan eroon. Ammoniakin ja vedyn tuotanto vaatii kuitenkin paljon sähköä. Itse asiassa tuolloin tullaan taas siihen ongelmaan, että fossiilivapaaseen liikenteeseen pääsy edellyttää sähkön tuotannon pääsyä eroon hiilestä, öljystä ja maakaasusta. Vedyn tuottaminen on toisaalta jo koemittakaavassa mahdollista hajottamalla vesi vedyksi ja hapeksi auringonvalon avulla.

Johtopäätöksenä sähkö- ja polttomoottorin vertailusta voikin sanoa, että polttomoottorin ja ympäristöystävällisen polttoaineen käyttö on pienempi haitta ympäristölle kuin sähköauto. Onkohan autoteollisuus toiminut liian kiireisesti sitoutumalla sähköautoihin? Paras vaihtoehto olisi kuitenkin autoliikenteen radikaali vähentäminen erilaisin keinoin.

1 kommentti . Avainsanat: ilmastonmuutos, sähköntuotanto, vety, akkumateriaalit, kaivostoiminta, mikromuovi

Scientists have reported the effects of fossil fuels for hundred years

Lauantai 11.12.2021 klo 19:52 - Mikko Nikinmaa

Although the alarming effects of fossil fuel consumption have only become headline news only during the past 20 years, measurements done over 100 years ago have indicated that coal and oil burning cause increased carbon dioxide tension of the atmosphere. The measurements were done in 1902 when the Danish physiologist August Krogh took part in a scientific expedition to Greenland. He observed that the carbon dioxide tension of the atmosphere was slightly above that of the seawater. His conclusion was that burning of coal caused this mismatch. This information was published recently by Tobias Wang in FUNCTION, 2021, 2(6): zqab052.

So, scientists have reported the change of carbon dioxide tension and its reason for 100 years ago. However, nothing has been done to prevent the problem before it became critical. Even now people who would like to return to the past say that we should not try to be “so ambitious” in combatting climate change. Instead, we should think about the economy. I do not understand the division between economy and environment. In a world with limits, environment must be a part of every economic decision.  This is the major change that must be reached in economic thinking to enable sustainable economy.

Money is a poor substitute for healthy environment.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, sustainability, economy

Uskonto, ihmisen evoluutio, populismi ja ilmastonmuutos

Lauantai 27.11.2021 klo 19:26 - Mikko Nikinmaa

Kaikki uskonnot nostavat lähimmäisenrakkauden tavoiteltavaksi hyveeksi. Näin on jopa islamissa, vaikka meidän toisin annetaan ymmärtää. Uskonsodat ja kaikki uskontojen nimissä tehty väkivalta ovat ihmisten valtakamppailua, jota minkään uskonnon henki ei tue.

Miksi lähimmäisenrakkaus ja muistakin kuin omasta lähipiiristä välittäminen ovat sitten uskontojen perusta? Tämä voi olla ihmisen evoluution tausta. Homo sapiens, nykyihminen, on ainut ihmissuvun laji, joka on säilynyt hengissä. Arkeologiset tutkimukset ovat enenevässä määrin ruvenneet päätymään johtopäätökseen, että ystävällisyys ja vieraista välittäminen ovat olleet syy tähän. Sen takia lähtökohta: tee toisille niin kuin haluat itsellesi tehtävän, on koko lajin menestyksen perusta.

Tällä hetkellä populismi ja nationalismi ovat nostaneet päätään kaikkialla. Lisäksi pienten ryhmien väkivaltainen terrorismi lisää vastakkainasettelua meidän ja muiden välillä. Usein populistit Suomessa sanovat, että maailman pelastamisyrityksien sijaan meidän pitäisi auttaa suomalaisia. Sen sijaan, että tuhlaamme rahaa kehitysapuun, meidän pitäisi hoitaa omia vanhuksiamme ja vammaisiamme. Kysymykseksi tällöin tulee se, että auttaisivatko populistit koskaan ketään muuta kuin itseään. Ainakin jos Iso-Britannian tilanne on siirrettävissä Suomeen, vastaus on eivät. Suuri syy Brexitiin, eroon EU:sta oli, että riittävä osa ihmisistä saatiin uskomaan, että EU:hun syydetty raha annettaisiin terveydenhuoltoon. Näin ei ole tapahtunut, vaan terveydenhuoltoon on tullut karmea työvoimapula, kun EU kansalaiset, joita terveydenhuollon työntekijöissä oli viidennes, ovat suurin joukoin muuttaneet pois maasta paljolti kokemansa vihamielisyyden vuoksi.

Ilmastonmuutos on koko ihmiskuntaa koskettava asia. Siinä ei paljon auta populistien kommentti, että me Suomessa teemme asiat hyvin. Sen vuoksi mitään lisätoimia ei pitäisi tehdä, jos suuret saastuttajat eivät ensin vähennä päästöjään. Ilmastonmuutoksen torjunta onkin ihmisen evoluution suuri testi. Ilmastonmuutoksen voimme torjua vain, jos todella välitämme toisista ihmisistä. Itsekkyys, oli se sitten yksilökohtaista tai kansallista, aiheuttaa ihmispopulaation romahduksen tai jopa sukupuuttoon kuolemisen. Homo sapiensin evoluution perusta, ystävällisyys ja vieraista välittäminen, on nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Homo sapiens, EU, lähimmäisenrakkaus, nationalismi

Kun Suomi on niin pieni, meidän teoillamme ei ole merkitystä ilmastomuutoksen torjunnassa - virheellinen väite

Torstai 25.11.2021 klo 13:16 - Mikko Nikinmaa

Meitä suomalaisia on vain viisi miljoonaa, joten sillä mitä me teemme, ei ole mitään merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Me suomalaiset hoidamme asiat hyvin, meitä ei pidä rankaista tiukoilla ilmastonmuutoksen torjuntamääräyksillä. Suurien ilmastomuutoksen aiheuttajien kuten Kiinan ja Intian pitää ensin ruveta vähentämään päästöjään.

Nämä kolme lausetta summaavat melkein puolen Suomen väestön kannan ilmastomuutoksen torjuntatoimiin. Siksi on aiheellista tarkastella lauseiden paikkaansa pitävyyttä. On totta, että useimmissa maissa ei tehdä läheskään samanlaisia ilmastotoimia kuin Suomessa. Osittain tästä syystä niiden tuotteet ovat halvempia kuin Suomen teollisuuden ja ympäristömääräysten puuttumisen vuoksi useat kehittyneiden maiden, kuten Suomikin, yritykset ovat ruvenneet valmistamaan tuotteita halpamaissa. Mutta käytännöllisesti katsoen kaikki saastuttavalla tekniikalla tehdyt tuotteet myydään rikkaisiin maihin. Niinpä voi sanoa, että olemme ulkoistaneet ilmastonmuutoksen aiheuttamisen, kun ostopäätöksiemme taustalla on halpa hinta. Olen sitä mieltä, että meidän hiilijalanjälkeemme pitäisi laskea myös se, miten aiheutamme ilmastonmuutosta ostotottumuksillamme. Jos tämä tehdään, voi arvioida Suomen hiilijalanjäljen 2-3-kertaistuvan. Niinpä kaikkien ilmastomuutoksen torjuntaan Suomessa ja muissa rikkaissa maissa kriittisesti suhtautuvien tahojen pitäisi välittömästi lopettaa halpojen tavaroiden osto paljon saastuttavista maista: näin saataisiin tehokkaimmin vähennetyksi paljon saastuttavien maiden päästöjä. (Samalla saavutettaisiin se ilo, että yritykset rupeaisivat investoimaan kotimaahan, kun halpa hinta ei enää ratkaisisikaan tuotteen menestystä.)

Meitä suomalaisia on vain viisi miljoonaa, mutta jokainen meistä aiheuttaa 10-30-kertaisen ympäristökuorman verrattuna keskimääräiseen afrikkalaiseen. Siispä Suomen hiilijalanjälki on sama kuin 50-150 000 000 asukkaan afrikkalaisen valtion. Tämä ei enää olekaan kovin pieni. Jos sitten halpaostoksiemme aiheuttama ympäristökuorma lasketaan mukaan, Suomi vastaa 100-450 000 000:n asukkaan afrikkalaista maata. Yhtäkkiä osuutemme ilmastonmuutoksen aiheuttamisessa nousee prosenttiin. Tämä ei enää olekaan mitätön osuus maailman hiilijalanjäljestä. Totta tietysti on, että yhden kiinalaisen hiilijalanjälki ylittää jo yhden suomalaisen hiilijalanjäljen. Mutta kun suuri syy tähän on, että rikkaiden maiden kuluttajat ostavat halpatuotteita, ostoksien lopettaminen kunnes ympäristömääräykset tulevat Euroopan tasolle olisi tehokas keino vähentää kasvihuonekaasuja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hiilijalanjälki, halpatuonti, Kiina

How to avoid making friends in British Columbia?

Tiistai 16.11.2021 klo 13:40 - Mikko Nikinmaa

Climate change ain’t real.

Say that to anybody in British Columbia, if you want to be alone and disliked. First they had temperatures above 40oC in the summer, and now they have rain, which exceeds even their expectations. It has always rained a lot in BC in the autumn, but now the rains enough to cause flooding in an area known for its heavy autumn rains.

So when talking with British Columbians, start your conversation with the sentence above, if you do not want them to be your friends.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, floods, temperature

Promises, promises - COP26

Torstai 11.11.2021 klo 19:00 - Mikko Nikinmaa

The Glasgow climate summit has again brought a lot of promises of future actions in combatting climate change. Nations have agreed to stop deforestation by 2030, to generate carbon-free shipping and to become carbon-neutral generally by 2050 (except for India by 2070). However, so far virtually everything is just talk of future actions. And even the promises fall short of the 1.5oC temperature increase limit, which is the preferred target of the 2015 Paris Agreement. At present, the promises made (for 2030) would limit the temperature increase to 2.4oC.

And these are almost totally just promises. Since the electricity use has increased markedly in the 21st century, the proportion of it produced using renewable sources has increased only about two percentage points, from 37 to 39 %. Many countries, such as Australia are building new coal mines and oil exploration continues virtually everywhere. The social media are filled with climate-denialist propaganda, and what is very worrying is that close to 20 % of the biggest oil product companies are running ads with misinformation about climate change. Many Facebook and Twitter users believe these ads. In contrast, they say that scientists are spreading lies about climate change. It is amazing that after the heat waves, wildfire, storms and floods of this year, about 45 % of people, e.g., in Finland deny that there is any human influence on climate – and Finland is supposed to have high education level.

The fact that it is all promises with little action is shown by a couple of examples. In COP26 an alliance committing to ending oil and gas extraction was formed. As members it has Costa Rica, France, Denmark, Ireland, Sweden, Quebec, Wales and Greenland. None of the countries are significant oil and gas producers and only Denmark has committed to immediately stop issuing new oil and gas licences. The other countries have not set a date to when they will stop permitting new oil and gas projects. In Finland subsidies of peat extraction were not stopped and worldwide subsidies to fossil fuels amount to hundreds of billions of euros. An alliance for generating non-carbon shipping by 2030 has been formed, but present changes from the use of diesel oil to the use of LNG actually increases greenhouse effect, because of the engine type used. The greenhouse gas emissions could be curbed by a different type of engine. However, they would cost more, as they require catalytic converters for removing nitrogen oxides.

It appears that despite their urgency, climate actions are not accepted, if they cost anything. This is a huge problem, since a small cost now could prevent a huge, if not insurmountable cost by 2050.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, fossil fuels, shipping, oil extraction

Methane limits to shipping - a climate action that could be done immediately

Tiistai 9.11.2021 klo 16:36 - Mikko Nikinmaa

The low pressure dual fuel engines used in most LNG-fuelled ships are more or less the same as the two-stroke engines (Otto motors) of old Wartburgs and Trabants, or present-day lawn mowers and leaf blowers. Typical for all two-stroke engines is that a lot of unburnt fuel is emitted to the environment. For example, 8-hour use of a leaf blower emits about the same amount of hydrocarbons in the environment as driving a car around the world. Thus, it is no surprise that the use of low-pressure dual fuel LNG engines cause a massive increase in the emission of the very powerful greenhouse gas methane.

What is worrying, though, is that the governmental response has been that even though the negative climate effects of most LNG-fuelled ships are clear, it does not pay to set emission limits to methane in ships for two reasons. First, LNG is only a transition-phase fuel from diesel oil to hydrogen or ammonia. Second, acceptance of the limit in International Maritime Organization would take up to ten years, and even then the requirement could be enforced only for new motors/ships. Consequently, any climate effect would not be seen before 20-30 years have passed.

The situation is somewhat funny, since the most important reason for replacing diesel fuel by LNG was to decrease air pollution. Compared to diesel oil, LNG causes virtually no sulphur oxide emissions and decreases nitrogen oxide emissions drastically. The latter is actually the reason for the use of low pressure dual fuel engines: the alternative LNG-fuelled engines, high pressure dual fuel engines have higher nitrogen oxide emissions, and would require external catalytic converters for removing the nitrogen oxides like cars have. Since nitrogen oxides have emission limits, decreasing their emissions has been priority in ship building.

However, the inability of governments to do anything not only with regard to this but in general in combatting climate change is alarming. In the case of shipping, this can mean that the climate effects double if LNG becomes a major fuel. The major problem is that any climate actions should be done immediately, but most responses require 20 years or more with devastating results.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, fossil fuels, diesel oil, shipping

LNG - an environmentally friendly ship fuel?

Perjantai 5.11.2021 klo 15:08 - Mikko Nikinmaa

Ships started using Liquefied Natural Gas (LNG) as a fuel, because there was a grave need to decrease the sulphur and nitrogen oxide pollution caused by ship transport. Also, particle emissions are significantly smaller than for diesel-fuelled ships. Thus, the introduction of motors using LNG was considered to be a significant environmental win.

However, recent findings cast a doubt on this. In Environmental Science & Technology, Grönholm et al. (Environ. Sci. Technol. 2021, 55, 13677−13686) have measured the emissions from LNG-fuelled ships in the Baltic. Although also the carbon dioxide emissions decrease about 20 %, there is a marked methane emission. Since methane is about 30 times worse greenhouse gas than carbon dioxide, a ship using LNG instead of diesel oil may have at least 30-fold climate effect. This is because of the LNG motors are commonly similar to the two-stroke motors in common use in e.g. leaf blowers. These motors emit a lot of unburned fuel in the environment. There are also LNG motors without this problem, the high pressure dual fuel engines. However, they have not become common for the simple reason that their nitrogen oxide emissions are higher than those of low pressure dual fuel engines and International Maritime Organization has setlimits to nitrogen oxide emissions. In contrast, there is no limit for methane emissions. The nitrogen oxides could be removed from the exhaust fumes by catalytic converters, but that would increase the cost of the motor, and as long as the methane emission is unregulated it is unlikely that the LNG-fuelled motors would change.

The simple solution would be to set emission limits for methane in boats. Since ship traffic accounts for approximately 3 % of world’s greenhouse gas emissions, without limits to methane emissions, conversion of ships to LNG-fuelled ones could increase this proportion far above 10 %. In order to combat climate change such a simple solution should be implemented until more environmentally friendly fuels become mainstream.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, methane emission, greenhouse gases

COP26 Summit

Maanantai 1.11.2021 klo 16:06 - Mikko Nikinmaa

The Glasgow Climate Summit has started with most world leaders present. Undoubtedly, we will hear many promises of climate deeds. However, words do not often translate to actions. If the words promising climate deeds had become reality, we possibly would not have the present climate emergency. Further, there are three important world leaders missing, Xi from China, Putin from Russia and Bolsonaro from Brazil. Although reasons for their absence have been given, it shows their preferences: and climate is not their number one.

What is really interesting is that commercial sector seems to be more eager to apply new climate-friendly technologies than many governments. This is likely due to the companies understanding that the new approaches give them an advantage in an area that is definitely becoming important. On the other hand, many politicians are afraid of losing the support of their conservative funders and voters. It is really surprising that almost half of the populations in European and North American countries think that climate change is not a serious problem despite the Arctic heat waves, droughts, floods, wildfires and hurricanes.

In the coming two weeks, it is likely that one of the border lines will again be between the developed and developing nations. Hitherto China has always considered itself to belong to the group of developing nations, which do not need to carry out as drastic climate actions as developed world. For most of the developing nations the carbon footprint per capita is much smaller than that of developed nations: and average European has ten times greater carbon footprint than the average African. How can we rich Europeans say that the poor Africans are not allowed to have the same energy use as we are. However, this argument does not apply to China any more. An average Chinese has a bigger carbon footprint than a European. This means that the energy use for high material standard of living can be diminished, like it has been done in Europe for the past 30 years. Thus, China should stop claiming that it needs to increase its carbon footprint to reach the same standard of living as Europe.

One of the pressing problems with manufactured goods is that much of the energy-demanding and polluting industry has been removed from Europe and relocated in Asia or Africa, where energy and environmental laws are nonexistent or much more lenient than in Europe. Yet, the markets are almost completely here. This being the case, the Climate Summit should generate a mechanism by which the end user would be responsible for the carbon (and other environmental) footprint of any imported product. One could, e.g., require that any product sold/imported to Europe would have a carbon/environmental tax collected towards improving the energy/environmental standards in the place of production to European levels. Naturally this would increase the prices, but wouldn’t it be fair, as the consumer of the product would pay the cost required to combat climate change and other environmental deterioration.

The above would also make the following statement, used by the people who are not willing to do anything to combat climate change, invalid. “Why should we do anything, things are done here already. Climate actions should be done in places, which cause the problem.” If the costs of climate actions were included in the use of imported products, we would only pay for the climate actions caused by us.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, carbon tax, china, environmental standards

Väestön ikääntyminen ei ole ongelma vaan siunaus

Perjantai 29.10.2021 klo 15:32 - Mikko Nikinmaa

Lähes vuosittain syntyvyyden laskusta ja väestön ikääntymisestä puhutaan ongelmana, joka uhkaa suomalaisten eläkejärjestelmää. Yleensä tuodaan esiin vain kaksi muuttujaa, vanhojen ikäluokkien osuuden kasvu ja vuosittain syntyvien lasten määrän pieneneminen. Lähtökohtana on, että jatkuvaa populaation kasvua tarvitaan, jotta eläkkeet pystytään tulevaisuudessa maksamaan. Väestön ikääntymisestä on tullut mörkö, jota vastaan täytyy kaikin keinoin kamppailla. Pari vuotta sitten Götmark ym. kirjoittivat lehdessä Trends in Ecology and Evolution (TEE 33, 851-863, 2018) artikkelin Aging Human Populations: Good for Us,Good for the Earth, joka mielestäni yksiselitteisesti osoittaa, ettei väestön ikääntyminen ja ihmispopulaation pieneneminen ole ongelma vaan siunaus.

Aluksi voisi tuoda esiin sen, että yleisesti käytetty yli 65-vuotiaiden ja työikäisten (15-64 vuotiaiden) osuuksien vertailu ei ehkä olekaan paras mittari työkykyisten ja –kyvyttömien ihmisten vertailuun. Yli 65-vuotiaiden ja 15-64-vuotiaiden suhde näyttää kasvavan kaikkialla, mutta työkykyisten ja työkyvyttömien suhde ei muutu juuri lainkaan. Seuraavaksi täytyy ampua alas kuvitelma, että syntyvyyden kasvulla tai edes maahanmuutolla voisi merkittävästi estää väestön ikääntymistä. Toisin sanoen, jos näillä keinoin pyritään takaamaan eläkkeiden maksukyky tulevaisuudessa, väestönkasvun täytyy olla huima. Seuraavaksi meitä pelotellaan koko ajan sillä, että ikääntyvän väestön terveydenhoito vie enenevässä määrin resursseja. Tämäkään ei pidä paikkaansa, yhteiskunta näyttää paremminkin säästävän siinä, että väestö ikääntyy: pienenevien ikäluokkien myötä kustannukset lastenhoitoon, koulutukseen, työttömyyskorvauksiin ym. pienenevät paljon enemmän kuin vanhenevan väestön terveydenhoitokustannukset lisääntyvät.

Meitä pelotellaan myös sillä, että väestön ikääntyminen ja väheneminen aiheuttaisi suuret talouden ongelmat, sehän johtaisi taloudellisen kasvun loppumiseen ja deflaatioon, minkä seurauksena taloudellinen toimeliaisuus vähenisi ja varallisuus pienenisi. Kuitenkin Japanissa väestö on ikääntynyttä, siellä väestö on vähentynyt ja deflaatio jatkunut vuosia. Paikalliset ovat tämän huomanneet lähinnä siinä, että tilaa on vähän enemmän ja ostokset ovat halventuneet. Itse asiassahan lapsimäärän vähentyminen merkitsee sitä, että perheessä yksilöä kohti oleva varallisuus lisääntyy.

Toisin sanoen, väestön ikääntymiseen liittyvät pelot eivät ole lainkaan perusteltuja. Sen sijaan siihen liittyvä väestön väheneminen on toivottava ilmiö. Rikkaissa maissa väestön pieneneminen vähentää hiilijalanjälkeä merkittävästi, koska keskimääräisen eurooppalaisen hiilijalanjälki on kymmenkertainen keskimääräiseen afrikkalaiseen verrattuna. Väestön väheneminen köyhissä maissa puolestaan rikastuttaa jäljelle jäävää väestöä merkittävästi sen lisäksi että yhden ihmisen käytettävissä oleva tila suurenee, ympäristön saastuminen ja luonnonkirjon väheneminen pienenevät. Tässä ei voi olla tuomatta esiin paria lukua: maailman energiankulutus viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana on kasvanut henkeä kohden yli 30 %. Kun väestönkasvu otetaan huomioon, maapallon kokonaiskulutus on kasvanut lähes 150 %. Näin ollen väestön pienenemisellä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Niinpä, syntyvyyden pienentymisellä pelottelulle ei ole mitään perusteita. Toisaalta ei ole perusteita sillekään, että lasten hankkimista Suomessa kauhisteltaisiin, kun lisääntyvyys ei ole niin suurta, että väestö kasvaisi. Kun vielä saavutamme sen tilanteen, että jokaisen syntyvän lapsen hiilijalanjälki ja ympäristökuorma pienenevät, olemme hyvää vauhtia kulkemassa kohti kestävää kehitystä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, väestönkasvu, energiankulutus, eläke

Paholaisen koneen aika

Tiistai 26.10.2021 klo 11:25 - Mikko Nikinmaa

Kun rock konsertti on niin lähellä, että korvia höristämällä sen kuulee tai kun kolmen kilometrin päässä on tuulivoimala, valitetaan lehtien palstoilla äänisaasteesta (Monet kissanomistajat sanovat tuulivoimaloiden tappavan lintuja unohtaen – tai tietämättä, että kissat tappavat satoja ellei tuhansia kertoja enemmän kuin tuulivoimalat). Nyt syksyllä, kun lehdet putoavat, on näihin verrattuna karmean äänisaasteen aika – lehtipuhaltimet ovat taas käytössä.

Suurin osa lehtipuhaltimista toimii kaksitahtimoottoreilla. Niiden melu ylittää 100 desibeliä ja yli 80 desibelin melua pidetään kuulolle haitallisena. Siispä lehtipuhaltimien käyttäjien onkin pidettävä kuulosuojaimia. Mutta entäpä lähitalojen ihmiset, jotka yrittävät tehdä työtä, nukkua tai vain kuunnella musiikkia. Mieluummin kuulen vaikka metallimusiikin jumputusta lähikonsertista kuin lehtipuhaltimen pärinää. On aika huolestuttavaa, kun katumelu jää lehtipuhaltimen melun rinnalla selvästi toiseksi.

Melusaasteen lisäksi lehtipuhaltimet ovat muunkin saasteen lähteitä. Yleisesti käytössä olevien kaksitahtimoottorien polttotehokkuus on aika kurja. Niistä vapautuu hyvin paljon käytettävän polttoaineen, kaksitahtibensiinin, ainesosia ympäristöön. Kahdeksantuntisen työpäivän aikana vapautuvien hiilivetyjen määrä on melkein sama kuin normaalin auton ajamisesta maapallon ympäri vapautuisi.

Miksi lehdet sitten poistetaan puistoista ja pihoilta? Nehän sisältävät melkein kaikki ravinteet, jotka puut ovat kesän aikana ahmineet. Kun ne poistetaan, täytyy turvautua keinolannoitukseen, mikä taas perustuu kaivostoimintaan. Jos lehdet jätettäisiin paikalleen, puistot olisivat hyvin toimivaa kiertotaloutta. Jos jotakin haluttaisiin tehdä, lehdet voi pilkkoa pienemmiksi, jotta niiden maatuminen nopeutuu. Seuraavana keväänä ruoho jo kasvaisi käyttäen lehtien fosforia ja typpeä.

Lehtipuhaltimet ovat varsinainen turhake, joiden käytöstä pitäisi päästä eroon ihmisten ja luonnon takia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: äänisaaste, hiilivedyt, lehtipuhallin, turhake

Renewable energy and electricity demands

Torstai 21.10.2021 klo 13:52 - Mikko Nikinmaa

Bitcoins, electric cars and other vehicles, green hydrogen production, household appliances, heating and cooling of apartments with electricity etc. The list of places/appliances where electricity is needed is increasing almost daily. Because of this, it is estimated that the use of fossil fuels will increase for several years to produce enough energy for electricity generation.

A climate change-conscious person buys an electric car thinking that doing it will decrease carbon dioxide emissions. However, it only does that, if electricity production is fossil-free, and because of the increasing electricity needs and simultaneous decrease of energy production using nuclear power plants, a large portion of electricity is produced using fossil fuels. In most countries with high energy consumption, most electricity is still produced using fossil fuels. Although this situation is concerning, there is one silver lining: about three quarters of new electricity is produced using renewable sources. But because electricity needs increase all the time, the production from renewable sources cannot keep up with consumption increase.

Thus, the major way to both prevent energy crisis and decrease the use of fossil fuels in electricity production is to decrease electricity consumption. The first, very simple solution would be to ban bitcoins altogether. Who needs them? Bitcoin mining uses as much electricity per year as Finland and Denmark together. The second, also easily implemented solution would be to decrease lighting, when it is not needed. Technological advancements such as automatic movement and light sensors make this much easier than 50 years ago, when most streetlights were shut down because of oil crisis. With regard to neon lights, they could be automatically shut down, e.g., between 23 and 5. Third, the car use should be decreased; most of work traffic could be done with collective traffic, which could increasingly use the same principle as school taxis in Finland, i.e., have a set group of employees picked up near their homes. The cost could be partly covered by the employer, partly by the state/community and partly by the employee. The cost would probably not be higher than for driving to work today. Fourth, do we really need all the electric appliances we are using? The manufacturers have actually done a good job in decreasing the energy consumption of household machines, but we are having more and more of them. Fifth, presently the dream of using green hydrogen as fuel is problematic, since it requires a large amount of electricity. Current research is trying to overcome this problem by splitting water to hydrogen and oxygen directly with the use of sunlight.

There are thus multiple ways to decrease the consumption of electricity, and many could be implemented immediately so that fossil fuel use could be diminished faster than planned. Ultimately, renewable energy must fulfill the electricity production completely. One almost infinite energy source is almost always forgotten: tidal energy. If I were a betting man, I’d put my money on that it becomes a major energy source within the next twenty years.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, tidal energy, bitcoin mining, fossil fuels

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »