We don't have a plan B

Sunnuntai 24.3.2019 klo 19:49 - Mikko Nikinmaa

We need to live in this planet. There is no alternative universe, where we can jump to if we overuse the resources of Earth. Although climate change is the single topic that has caught general attention, it is no more than a symptom of the general sickness of Gaia. There are several other symptoms that will also unattended make life problematic.

In all of this, the major problem is that the decision makers were young in the world that didn't have any of the environmental problems, which the teenagers today are faced with. A week ago schoolchildren around the world demonstrated against climate change. Not surprisingly a lot of people in my generation said that they are just taking time off school. Their thinking is not idealistic or important. - People completely forget when saying this that when we were young, we demonstrated against Vietnam War, were worried about population growth and chained ourselves to dredging machines, which were spoiling lakes for economical land use. In fact, many of the problems associated with climate change would not be acute, if we had, in addition to demonstrating, used our working life to solve the environmental questions.

The major problems are the large world population, and the very uneven distribution of wealth in the world. Together these generate much of the refugee problem, which cannot be solved by closing our borders, building walls, and decreasing foreign aid. On the contrary, increasing foreign aid is the only possible solution. People would not move to rich countries, if life in their living place were tolarable. Also, schooling of women is by far the most effective way of decreasing population growth. Further, we in the rich North lived quite happily 50 years ago, when our standard of living was only a fraction of what it is today.

This partial solution requires that we, the generation in power, stop thinking in the old ways, and admit that one has to do things that cost. We cannot keep taking from our children's well-being to be able to go towards a crash in first class.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, resource utilization, biodiversity, population growth

Sukupuuttoaalto?

Sunnuntai 17.3.2019 klo 13:00 - Mikko Nikinmaa

Taas on tullut se aika, kun Suomen sieni-, kasvi- ja eläinlajiston tilan arvio on esitetty Punaisessa Kirjassa, jonka voi ladata verkkosivulta https://www.ymparisto.fi/punainenlista. Suomen eliöstön arviointi on yksi maailman parhaista, osittain siksi, että täällä on erittäin laaja luonnonharrastajien joukko ja osittain siksi, että Suomen lajien määrä on sangen pieni, jonka ansiosta melkein kaikki lajit tunnetaan. Tähän verrattuna tilanne on toinen erityisesti trooppisilla alueilla. Vieläkin maailman arvioitu lajimäärä (mukana eivät ole bakteerit ja virukset) vaihtelee muutamasta miljoonasta kolmeenkymmeneen miljoonaan. Vaikka tuntemattomat lajit enimmäkseen ovatkin pieniä, esimerkiksi hyönteisiä, lähes joka vuosi löydetään uusi nisäkäs-, lintu-, matelija- tai kalalaji. Mutta johtuen siitä, että lajien määrä tunnetaan huonosti, useat niistä ehtivät kuolla sukupuuttoon ennen kuin ne edes ehditään tunnistaa.

Tällä hetkellä arvioidaan, että lajien häviö olisi jopa tuhatkertainen aikayksikössä - suurimmalta osalta ihmisen aiheuttamana - verratuna sukupuuttojen taustaesiintymiseen. Tämänhetkistä sukupuuttoaaltoa pidetään ainakin yhtä radikaalina kuin sitä, jolloin hirmuliskot hävisivät. Lajien määrän vähenemisellä ei kuitenkaan sellaisenaan ole merkitystä, vaan sillä, miten hävinneet lajit vaikuttavat ekosysteemin toimintaan. Hyvinkin voi käydä niin, että sata lajia häviää ilman mitään vaikutuksia, mutta sitten yhden katoaminen aiheuttaa täydellisen romahduksen. Tämän takia tulisikin tietää, mitä eliöt ekosysteemissä tekevät - mikä niiden merkitys on.

Punaisen Kirjan tietojen perusteella pyöreästi kymmenen prosenttia Suomen eläin- ja kasvilajeista on uhanalaisia. Erityisen paljon niitä on sammalissa, perhosissa, matelijoissa, sammakkoeläimissä ja linnuissa. Suurimpana syynä lajimuutoksiin on metsien käsittely niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Käytännössä monipuoliset metsät, joissa on eri ikäisiä puita mukaan lukien lahopuut on eliöiden kannalta paljon parempIMG_20170808_0006.jpgia kuin hoidetut metsät, "puupellot", joista "biotalouden" nimissä kaikki hakkuujätteet ja kannot on korjattu talteen. Toisena syynä lajihukkaan tuntuu olevan ketojen ja käsittelemättömien soiden väheneminen sekä avoimien maiden umpeutuminen. Yhtenä negatiivisista muutoksista on peltojen monimuotoisten pientareiden väheneminen. Erityisesti vesieliöiden katoamiseen vaikuttavat vesistöihin joutuvat kemikaalit ja vesistöjen rehevöityminen. Ympäristömyrkyt aiheuttavat myös hyönteisten katoa. Tässä suhteessa erityisen huvittavaa on se, että hyönteismyrkkyjen käyttö maanviljelyssä saattaa aiheuttaa kasveja pölyttävien hyönteisten vähenemistä, mutta öljykasveja viljelevien maanviljelijöiden etujärjestö vastustaa jyrkästi EU:n esittämiä rajoituksia tiettyjen hyönteismyrkkyjen käyttöön, vaikka öljykasvisato riippuu tehokkaasta hyönteispölytyksestä. Toisaalta äskettäin paljon julkisuutta saanut kauhukuva hyönteisten häviämisestä kokonaan perustuu mielestäni siihen, että analyysiin otettuun aineistoon ei ollut otettu sellaisia tutkimuksia, jotka olivat havainneet hyönteiskantojen kasvua.

Punaisen Kirjan analyyseissä ilmastomuutoksen vaikutukset lajien uhanalaistumiseen ovat vielä sangen vähäiset. Osittain tämä johtuu siitä, että pienten lämpötilamuutoksien vaikutukset eliöihin säilyvät pitkään vähäisinä, mutta rupeavat näkymään, kun lähestytään eliöiden luontaista sietorajaa.

Epäilen kyllä, että niin kemikalisoitumisen, lämpötilan kuin muidenkin abioottisten ympäristömuutoksien vaikutukset aliarvioidaan, koska niiden vaikutukset eliöiden toimintaan ja sitä kautta kelpoisuuteen tunnetan sangen huonosti. Tämä johtuu siitä, että toimintojen tutkimus ei perinteisesti ole kuulunut ympäristöbiologian ydinalaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: biodiversiteetti, ilmastomuutos, ympäristömuutokset, metsien käyttö, punainen kirja

Ympäristön merkitys eduskuntavaaliohjelmissa

Sunnuntai 10.3.2019 klo 20:28 - Mikko Nikinmaa

Ensiksi hyvät uutiset. Yhtä merkittävää puoluetta (Perussuomalaiset) lukuun ottamatta kaikilla puolueilla ovat ympäristöasiat selkeästi huomioonotettavana kokonaisuutena tulevan vaalikauden tehtävissä. Tämä on Suomessa täysin uutta. Muistan vielä median ihmettelyn Ruotsin edellisten vaalien edellä: ”Miksi ne eivät puhu politiikasta vaan ympäristö näyttää olevan tärkein vaaliteema.” Onneksi alle kymmenessä vuodessa Suomenkin poliitikot ovat vähän heränneet. Tätä tuskin olisi tapahtunut ilman ilmastomuutosuutisointia. Mutta Perussuomalaiset on koko ilmastoasiassakin toista mieltä kuin kaikki muut. Heidän vaaliohjelmassaan sanotaan: ”Itseruoskintaan ja moraaliposeeraukseen perustuva ilmastopolitiikka nostaa suomalaisen teollisuuden kustannuksia ja yhä edelleen vaikeuttaa työpaikkojen pysymistä Suomessa sekä lisää tavallisen kansalaisen asumisen, liikkumisen ja muun elämisen kustannuksia.”

Sitten huonommat uutiset. Tulevaisuuden takiahan ympäristön pitäisi olla ensi sijalla kaikkeen muuhun verrattuna. Vain siinä tapauksessa, että ympäristö säilyy elinkelpoisena voivat työllisyys-, sosiaalitoimi- ym. hyvät tavoitteet toteutua. Lisäksi on muistettava, että meillä ei ole mitään varaplaneettaa ja että Suomi ei ole maapallosta irrallinen saareke, joka voi tehdä päätöksensä niin että niissä ei koko ajan mietitä yhteyttä muuhun maapalloon. Kun puolueiden vaaliohjelmat lukee nämä reunaehdot mukaan ottaen, suurimmasta osasta jää pelkistetysti seuraava yhteenveto: Ympäristöasiat ovat tärkeitä ja ne tulee ottaa huomioon, kunhan ne eivät häiritse kansantaloutemme toimintaa.

Pelkistetysti ympäristön merkityksen politiikassa tulisi olla seuraava: Kaikki poliittiset päätökset tulee tehdä niin, että ne pitävät ympäristön tilan kelvollisena lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Jos tämä edellyttää muutoksia taloudellisissa toiminnoissa, elämäntavoissamme, kansainvälisissä yhteyksissä tai elintason alentumista, ne on vain hyväksyttävä. Periaatteena on oltava, ettemme käperry menneiden aikojen malleihin vaan etsimme uusia ratkaisuja mikä edellyttää erityispanostusta koulutukseen ja tutkimukseen.  

Puolueiden vaaliohjelmista vain Vihreiden ohjelma on lähellä tätä. Muille palkintosijoille pääsevät Vasemmistoliiton (hopea) ja SDP:n (pronssi) ohjelmat. Ylivoimaisen jumbosijan ottaa Perussuomalaisen vaaliohjelma, joka on jäänne vuosikymmenien takaa. Kaikkeen ratkaisu on isolaatio ja käpertyminen entisiin tapoihin. On vain yksi keino selvitä kaikista ongelmista: estetään suomalaisista poikkeavan näköisten maahanmuutto. (Ehkä vähän ajan päästä havaitaan, että me vasenkätiset olemme suurin uhka suomalaisuudelle ja meitä ruvetaan poistamaan yhteiskunnasta).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastomuutos, bruttokansantuote, tulevaisuus

Työn verotuksesta haittaveroihin - ilmastotekoko?

Keskiviikko 6.3.2019 klo 7:17 - Mikko Nikinmaa

Tämä kirjoitus täytyy aloittaa sanomalla, etä itse olen niitä korkeastiverotettuja palkansaajia, joiden verotuksen alentaminen on näyttänyt politiikan tärkeimmiltä päämääriltä. Minua, hyvätuloista palkansaajaa, tämä on vähän ihmetyttänyt, kun samaan aikaan on esiin tullut suuri joukko epäkohtia, jotka vaativat rahaa ja kun muistan maksaneeni suurempaa tuloveroa pienemmistä tuloista aiemmin. En voi vetää muuta johtopäätöstä kuin sen, että me hyvätuloiset olemme ensisijaisesti ahneita. Tämä näkyy maailmanlaajuisesti: mitä suuremmat tulot ovat, sitä enemmän ne ovat viime vuosina nousseet.

Viime aikoina on työn verotuksen alentamista, erityisesti progressiivisuuden pienentämistä ehdotettu toteutettavan niin, että erilaisia haittaveroja nostettaisiin. On jopa sanottu, että näin toimimalla edistettäisiin ilmastonmuutoksen torjumista. Mahtaakohan näin olla?

Verotuksen painopisteen muuttaminen progressiivisesta työn verotuksesta muuhun verotukseen muuttaa verotuksen luonnetta progressiivisesta tasaverotuksen suuntaan. Tällöin hyvätuloisille jää entistä enemmän tuhlattavaa käteen kun taas pienituloisen varoista menee entistäkin suurempi osa tuloista välttämättömyyksiin. Kun hyvätuloisen verotus kevenee, hän voi tehdä esimerkiksi yhden sijasta kaksi matkaa Thaimaaseen vuodessa tai ostaa kalliin mutta ilmastoystävälliseksi luokitellun sähköauton, jonka polttoaineesta ei joudu maksamaan haittaveroa. Pienituloinen puolestaan joutuu edelleen ajamaan vanhalla Corollallaan, jonka polttoaineeseen tulee lisää haittaveroa, joka osaltaan rahoittaa hyvätuloisen Thaimaanlennot.

Hyvätuloisen käteen jäävästä rahasta menee paljon suurempi osa tarpeettomaan, usein ilmastoa kuormittavaan kulutukseen kuin pientuloisen hankinnoista. Näin ajatellen voikin sanoa, että meidän hyvätuloisten veroasteen nousu onkin ilmastoprogressio. Miksi sitä ei ruveta ajamaan niin. "Progressiivinen verotus on ilmastomuutoksen vastustamista parhaimmillaan." Työn verotuksen ajaminen ilmastoverona olisi lähtökohta, jota voisi vastustaa vain jos on niin ahne, että mieluummin menee tuhoon ensimmäisessä luokassa kuin jättää mitään lapsilleen.

Ja sitten lentovero - ilmastomuutoksen vastainen toimi, jota useimmat kannattavat. Summat, joita lentoveroksi on ajateltu, ovat niin pieniä, etteivät ne ole edes sen suuruisia kuin hyvätuloisille ajatellut työn verotuksen pienennykset. Siispä lentoveron huomioonottaen hyvätuloinen ei voisikaan lentää kahdesti Thaimaaseen vaan joutuisi ottamaan toiseksi lomakohteeksi Kreikan. Tämä osoittaa, että lentoveroksi ajatellut summat ovat naurettavia. Veron tulisi olla niin suuri, että se rupeaisi heti vähentämään lentokoneiden käyttöä ja ohjaisi ilmaliikenteen kehitystä kohti zeppelin-tyyppisiä ratkaisuja. Zeppelin-tyyppiset ilmaliikenneratkaisut olisivat useimpiin käyttöihin riittävät. Matkanopeus hidastuisi ehkä viisinkertaisesti, mutta niin vähenisi energiankulutuskin. Ja niissä tapauksissa, joissa nopea lentoyhteys olisi välttämätön, sellaisia olisi edelleen tarjolla. Ei tarvitse mennä ajassa edes viittäkymmentä vuotta taaksepäin, jotta lentämisen hinta suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin oli 5-10-kertainen nykyiseen verrattuna. Niinpä lentoverojen pitäisi maailmanlaajuisesti olla tuota luokkaa, niiden vaikutuksesta nykyisenkaltaisen lentämisen hinnan tulisi moninkertaistua. Kun lentoveroa ei olisi syytä periä sähkölentämiseltä, veikkaan, että sähkökäyttöisien lentokoneiden kehitys nopeutuisi jopa vuosikymmenillä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kulutus, ilmastomuutos, tulonjako

Environmental Biology Depends on Functions

Sunnuntai 24.2.2019 klo 12:14 - Mikko Nikinmaa

The difference between a stone and an organism is function. A stone could have exactly the same DNA molecules as an organism, but without function it would be just a stone. For evolution and heritability the organisms need to reproduce; there can only be environmental effects on organisms, if the functions are affected. Consequently, any ecological response requires functional changes. For example, climate change can only influence ecosystem response via the effects of temperature on organismal function.

The study of functions is physiology. In view of the above, it is very surprising that when one studies the functional responses that determine, how environmental changes affect ecosystem function, they are not considered to be of "general interest". In contrast, studies, which look at species changes observed or changes in the genetic composition of populations without trying to understand the underlying functional mechanism are of "general interest". The reason for this cannot be anything biological, but related to the nIMG_20170730_0119.jpgumber of scientists working in the field. The number of scientists studying the functional environmental responses, i.e. ecophysiology, is very small, whereas environmental ecology, ecological and evolutionary genetics are very popular fields of biology. I am afraid that there are two major reasons for this. First, it appears that scientist are crowding in popular fields, whereby even if a field is potentially important, but not very popular to start with, it remains small. Second, it appears that the tedious laboratory work, which is needed for studying functional responses, is keeping people from doing the difficult physiological work. In physiology any determination is difficult and requires that the scientist is much more careful and accurate than in many simple ecological observations. Further, to successfully work in environmental pysiology, one needs to have good knowledge both of ecology and of animal physiology, i.e. more or less double the understanding which is common, if only ecological approach is utilized.

However, to study the responses of organisms to environmental changes and environmental contamination, physiological responses need to be studied. The common recent approach determining only mRNA level (quantitative PCR or RNA sequencing) does not say anything of the functional responses unless the transcriptional changes can be tied to protein function. It is completely plausible that the transcript is not translated to functional protein. If the transcript information is said to show functional responses, it is like saying: since we have increased the number of instuction books of how to build a machine, the amount of product the machine makes has increased.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, ecology, genetics, environmenal responses

Ilmastovaalit?

Lauantai 23.2.2019 klo 10:21

Niin on sitten viimeisetkin vaaliohjelmat julkaistu. Ja täytyy sanoa, että järkyttävän vähän ymmärrystä on siihen, mitkä ongelmat tulevaisuuteen liittyvät. Kokoomuksen mainoskampanja "autot kuuluvat tielle" on menneisyyteen tuijottamista sekin, mutta perussuomalaisten vaaliohjelma on täydellinen pohjanoteeraus. Koska heidän kyselynsä on osoittanut, että ihmiset eivät halua laittaa kuin korkeintaan sata euroa ilmastomuutoksen vastaisiin toimiin, on lähdettävä siitä, että ilmastomuutokselle ei vaaliohjelmassa anneta minkäänlaista painoarvoa - tai annetaan siinä mielessä, ettei mitään toimia pitäisi ruveta tekemään. Hetkinen! Jos ihmiset, jotka eivät asiasta mitään tiedä haluavat, että toimitaan niin, että maapallolla ei ole tulevaisuutta, niin vaalivoiton saamiseksi näin tehdään. Oikeastaan samaa päättömyyttä edustavat tiukka maahanmuuton vastustaminen ja kehitysavun vähentäminen säästökohteena. Kun ilmastopakolaisuus rupeaa saavuttamaan suuret mittasuhteet (oikeastaan jo nyt pakolaisuus Afrikasta Eurooppaan on ilmastopakolaisuutta), ei mikään "kansallisen turvallisuuden lisäämiseen" sijoitettu rahasumma ole riittävä. Ainut keino vähentää ilmastopakolaisuutta on parantaa elinoloja lähtömaissa - eli panostaa ilmastomuutoksen torjumiseen ja lisätä ihmisten elinoloja parantavaa kehitysapua. Jotta voimme pitää lapsiemme elämisen laadun kunnossa, emme voi lähteä menneisyyteen perustuvista ratkaisuista. Mikä oli mahdollista 1960-luvulla, jota kaikki populistit tuntuvat ihailevan, ei ole mahdollista enää. Kansallisvaltioiden aika on ohi, koska kaikki maapallon ongelmat ylittävät valtioiden rajat. Miksi muuten kaikkien puolueiden mielestä aivan marginaaliseen juttuun kuin hävittäjähankintaan voidaan laittaa yli kymmenen miljardia euroa, mutta ilmastomuutoksen vastaiset toimet, jotka ratkaisevat sen, säilyykö maapallo elinkelpoisena, pitäisi pystyä hoitamaan ilman rahallisia vaikutuksia?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastomuutos, eduskuntavaalit, perussuomalaiset

Only half-a-degree temperature increase affects aquatic invertebrate communities

Torstai 14.2.2019 klo 15:38 - Mikko Nikinmaa

When the threats caused by climate change are discussed, it is often brought forward that temperature increase above 1.5 degrees would be critical. Usually verified data of what has already happened is not brought forward. Another proSci_Total_Environ.jpgblem with most biological climate change studies is that conclusions are based on experiments lasting days or weeks instead of the many years that are required for the temperature increase in nature that is rapidly achieved experimentally. A recent study in the Science of the Total Environment avoided both problems. Haase et al. (Sci. Total Environ. 658, 1531-1538; 2019) have followed the invertebrate communities in some Central European streams for 25 years. During that time the temperature has increased only 0.5 degrees. However, despite the minute temperature change, the invertebrate communities were markedly affected. At first sight, as compared to the recently reported decrease of insect diversity, the findings look good: both the total abundance and the diversity of invertebrates increased by approximately 40 %. However, when the groups were differentiated on the basis of their temperature preferences, it was observed that the abundance and diversity of cold-water taxa was halved. For the species living in the north this is very bad news. Temperature changes occurring already, and not ones expected to occur 30 years from now, may cause their extinctions.

So, political decision-makers should start taking the school-children demonstrating for climate actions instead of going to school seriously, not just saying that we are taking climate issues into account in our decisions, as long as they affect economic growth minimally.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, community ecology, freshwater biology

Hävittäjähankinnat vai ilmastomuutoksen vastustaminen

Sunnuntai 10.2.2019 klo 12:48 - Mikko Nikinmaa

Meillä on näköjään varaa laittaa kymmenen miljardia euroa uusien hävittäjien hankintaan, vaikka jopa kansalaisten turvallisuusuhkien joukossa hankinnasta saatava hyöty on mitätön. Kaikki poliittiset puolueet hyväksyvät sen, että miljardeja käytetään hävittäjähankintaan samaan aikaan kun vanhustenhuolto, tutkimus, ilmastomuutoksen vastaiset toimet ym. kärvistelevät rahanpuutteessa. Valtiovarainministeriönkin esittämät miljardisäästötkin ovat vain viidesosa siitä, mitä "puolustushankintaan" on menossa. Eiköhän nyt olisi aika tehdä priorisointeja!

Samaan aikaan kun hävittäjähankintoja tuskin lainkaan kyseenalaistetaan, poliittiset päättäjät sanovat, että meillä on varaa ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin vain, jos ne eivät häiritse taloudellista kasvua. Tämä siitä huolimatta, että kansalaisten elämään liittyvistä uhkista useimmat ovat yhteydessä ympäristömuutokseen. Suurin syy maahanmuuttoon rupeaa olemaan se, että alueilta, joissa ilmastonmuutos on johtanut vedenpuutteeseen, ihmiset lähtevät vaaralliselle matkalle Euroopan paratiisiin Välimeren yli hukkumista uhmaten. Ja kyllähän niin on, että television ja netin antama kuva Euroopasta on afrikkalaiselle kuva paratiisista. Mutta entäpä jos laittaisimme kymmenen miljardia euroa ilmastomuutoksen vastaisiin toimiin hävittäjähankintojen sijasta? Tämä vähentäisi suurta osaa niistä huolista, joita kansalaiset tuntevat.

Tässä mielestäni näkyy pahimmillaan se, kuinka nykyiset päättäjät ratkovat ongelmia menneisyyden lähtökohdista  näkemättä sitä, että panostuksia pitäisi muuttaa uusiin asioihin. Kaameimpana esimerkkinä tästä on mielestäni Trumpin vaatimus 5.7 miljardin dollarin laittamiseksi USA:n ja Meksikon väliseen rajamuuriin - jos tuo rahasumma laitettaisiin Keskiamerikan köyhien elinolosuhteiden parantamiseen, muuriin olisi tuskin mitään tarvetta. Samaten jos hävittäjähankinnan sijasta suuri osa rahoista käytettäisiin ilmastomuutoksen astaiseen kehitysapuun, joka parantaisi elinoloja vedenpuutteen vaivaamilla alueilla, ainakin osa maahanmuuton potentiaalisista ongelmista tulisi ratkaistuksi.

Kaiken kaikkiaan meidän ja kaikkien muiden pitäisikin lopettaa omaan napaamme tuijottaminen - sitähän hävittäjähankinnatkin ovat - ja ruveta hyväksymään se, että elämme yhdellä pienellä maapallolla, jonka kaikkien osien säilyttäminen elinkelpoisina on meidän kaikkien tehtävä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastopakolaisuus, maahanmuutto, maanpuolustus

Sukupolvien Kuilu

Lauantai 9.2.2019 klo 16:53 - Mikko Nikinmaa

Kun kuuntelee tarkalla korvalla sekä poliitikkojen että äänestäjien ja myös äänestysoikeudettomien nuorten puheita ja huolia siitä, mitkä asiat tulisi päätöksenteossa ottaa huomioon, ei voi välttyä toteamasta, että sukupolvien välinen kuilu on harvinaisen suuri. Siina missä me vanhempi sukupolvi vaadimme vain taloudellisen kasvun jatkumista ja kansallisen aseman vahvistamista, nuorempi sukupolvi kaipaa ympäristön merkityksen korostamista, jotta maapallo olisi hyvä elinpaikka vielä viidenkymmenen vuoden päästä. Usein me vanhemman sukupolven ihmiset haluamme takaisin nuoruuden aikoihin - silloinhan kaikki oli parhaiten. IMG_20170728_0045.jpg

Tavallaan näin onkin. Mitään tämän hetken ympäristöongelmia ei olisi, jos edelleenkin olisi 1960-luku. Silloin maapallon väkiluku oli vain kolmisen miljardia - verattuna nykyiseen lähes kahdeksaan. Silloin muovien käyttö oli vasta alkanut. Muistan vieläkin, kuinka saunassa oli peltiämpärit ja leikkikalut olivat puisia tai peltisiä. Ympäristön kemikalisoituminen oli vasta alkanut ja vesistöjen rehevöityminenkin oli aivan alussa. Silloinen rahallinen elintaso oli nykyiseen verrattuna vaatimaton, mutta hyvin tulimme toimeen ilman vuosittaisia Thaimaanlentoja tai kaukomailta tuotuja karamboloita. Oikeastaan ainut merkittävä puute, joka saisi jäädä 1960-luvulle, oli täydellinen vedenpuhdistuksen puute.

Eli kun me vanhempi sukupolvi usein toivomme paluuta vanhaan, niin itse asiassa toiveemme on suunnilleen sama kuin mitä nuorempi sukupolvi toivoo. Meidän tulisi vain luopua päättömästä kasvuajattelusta ja sijoittaa kaikki se varallisuus, joka ylittää 1960-luvun tason, siihen, että maailmanlaajuisesti - eikä vain suomalaisittain - ilmastomuutosta torjutaan. Tuollainen toiminta olisi myös parasta maahanmuuttopolitiikkaa. Emme ehkä voi säilyttää äärimmäistä rikkauttamme, mutta tulisimme ihan hyvin toimeen. Ja tuskin haluamme jättää lapsillemme seuraavaa perintöä: "Vanhempamme olivat niin ahneita, että he mieluummin tuhosivat maapallon, jotta voivat pitää rikkautensa, kuin tinkivät mukavuudestaan, jotta maapallo olisi myös jälkipolville asuttava."

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastomuutos, väestönkasvu, ympäristön saastuminen

Riittääkö vesi?

Sunnuntai 3.2.2019 klo 17:42 - Mikko Nikinmaa

 Maailman makean veden varannot ovat vain prosentin verran kaikista vesivaroista. Lisäksi sadanta ja uusiutuvat vesivarat jakautuvat ihmisten asuinpaikkoihin suhteen äärimmäisen epätasaisesti. Paljon ihmisiä elää alueilla, joiden vuodessa saama vesimäärä on selvästi pienempi kuin heidän kuluttamansa. Tämän tuloksena joet ja järvet kuivuvat ja pohjavesivarat hupenevat. Lisäksi maaperä muuttuu aikaisempaa suolaisemmaksi ja viljavuus heikkenee.DSC00226.JPG

Vesipulan onkin ajateltu muodostuvan yhdeksi suurimmista tulevaisuuden uhkista ihmiskunnalle. Ilmastomuutos aiheuttaa tässäkin merkittäviä lisäongelmia. Ei välttämättä siten, että maapallon kokonaissadanta vähenisi, vaan seuraavasti. Viimeisen kymmenentuhannen vuoden aikana säätilat ja sateet ovat olleet hyvin säännöllisiä ja helposti ennustettavia. Monsuuni- ja muut sateet ovat aina tulleet ajallaan, minkä ansiosta kylvöt ja sadonkorjuut on voinut ajoittaa useimmiten optimaalisesti ja ihmisten saama sato on koko ajan kasvanut. Ilmastomuutoksen vaikutuksesta säätilan ennustettavuus heikkenee. Sateet ovat usein muuttuneet rankkasateiksi, jotka eivät jää maaperään vaan valuvat nopeasti mereen. Myrskyt ja kuivat kaudet näyttävät lisääntyneen ja niiden esiintyminen on tullut hankalammaksi ennustaa - hirveitä helleaaltoja esiintyy eri puolilla maapalloa. Myrskyihin ja tulviin kuolleiden ihmisten määrä on kasvanut jopa tuhansiin vuodessa. Jopa tämän talven lumenpaljous ja USA:n keskilännen paukkupakkaset ovat vain tätä samaa säätilan ennustamattomuutta.

Veden riittävyys on merkittävä ongelma ja voi aiheuttaa ilmastopakolaisuutta. Keinokastelu maataloustuotannon lisäämiseksi on uusiutumattoman luonnonvatan käyttämistä, kun Israelin, Kalifornian tai Aral järven ympäristön keinokastelu on aiheuttanut pohjaveden laskua Kaliforniassa, Kuolleen Meren ja Jordan joen kutistumisen ja Aral-järven lähes täydellisen katoamisen. Keinokastelu voi olla osasyynä Kalifornian metsäpaloihin - kun keinokastelun ulkopuolella maapohja on koko ajan kuivunut, se on otollista maata tulen leimahdukseen.

Kun veden riittävyydestä on tullut ympäristöuhka, meitäkin on syyllistetty liiasta veden käytöstä. On kauhisteltu sitä, kuinka suomalainen käyttää jopa satakertaisesti sen vesimäärän päivässä, minkä sudanilainen. Veden osalta täytyy kuitenkin muistaa, että suomalainen ei käytä vettä enemmän kuin sitä on kestävästi käytettävissä. Me olemme vain niin onnellisessa asemassa, että täällä uusiutuva veden määrä on niin suuri, että sitä riittää tuhlattavaksi. Kun suurimittainen veden kuljetus ei ole kannattavaa, ei saavuteta mitään muuta kuin pahaa mieltä sillä, että Suomessa veden käytöstä ihmisiä syyllistetään. Meidän vain tulee muuttaa veden käyttöämme sen mukaan, kuinka kuivassa ympäristössä vierailemme.  

1 kommentti . Avainsanat: ilmastomuutos, makea vesi, aavikoituminen

Tukia menneisyyteen vai tulevaisuuteen?

Lauantai 26.1.2019 klo 15:56 - Mikko Nikinmaa

Niin teollisuustyönantajat kuin palkansaajajärjestöt ovat voimakkaasti liputtaneet sen puolesta, että ilmastomuutosta hillitsevät toimet eivät saa vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn.  Tämän takia kaikki perinteiset teollisuustuet pitäisi säilyttää. Kuitenkin nämä tuet ovat kaikki entisten aikojen perua ja niihin kuuluvat pahimpana esimerkkinä puoli miljardia verohelpotuksina fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Jos koko tuen perusteita ei muuteta, teollisuus ei modernisoidu, vaan säilyy antiikkisena niin kauan kuin mahdollista. Kyllä ilmastomuutoksesta välittävien tulisi huolestua siitä, että suomalaisen teollisuustuotannon hiilijalanjälki yksikköä kohti on kaksinkertainen verrattuna ruotsalaiseen. 

Kun samaan aikaan kuin perinteisiin teollisuustukiin ei ole juuri lainkaan puututtu, on Suomen julkinen tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus vähentynyt merkittävästi verrattuna lähes kaikkiin EU-maihin. Tämä tarkoittaa melko yksiselitteisesti sitä, että vanhoja perinteitä tuetaan uusien mahdollisuuksien sijasta. Kun ilmastomuutos etenee, tämä lähtökohta on erityisen huono, koska se tarkoittaa sitä, että jäämme vanhojen tapojen vangiksi silloin kun jotkut muut käyttävät joustavammin hyväkseen mahdollisuudet, joita taloudellinen toiminta ilmastomuutoksen torjumisessa vaatii. Ne, jotka käyttävät mahdollisuudet hyväkseen, voivat myydä tuotteet menneisyyteen jähmettyneille talouksille kuten Suomi.

Tai olisihan meillä vaihtoehto -voisimme hyväksyä sen, että perinteiset tavat eivät kuulu tulevaisuuteen ja että tulevaisuuden ratkaisujen mahdollistaminen edellyttää sitä, että tuet ohjataan tuotekehitykseen. Vanhakantiaset ammattiliitot ja teollisuustyönantajaliitot eivät tietenkään tätä vaihtoehtoa hyväsy, mutta ne ovatkin niin menneeltä vuosituhannelta...

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastomuutos, fossiliset polttoaineet, tukipolitiikka

Feeding people - Agricultural practises and land use

Lauantai 19.1.2019 klo 12:20 - Mikko Nikinmaa

Ohdake.jpgOut of the world's area, 71 % is sea and 29 % land (including inland water). Out of this 29 %, about 71 % is habitable. About 50 % of this habitable area is used for agriculture: the area is much larger than that occupied by real forests (36-37 %), scrubland (10 %, much of this is eroded farmland) or urban areas (2 %). Most of the agricultured land is pasture (77 %). Thus, all the crops for human food are cultivated in less than 25 % of the agricultural area.

The absolute amount of land that is used for agriculture is not increasing any more. New land is taken into use more or less in the same area as is lost as cultivated soil becomes infertile. The new cultivated land is mainly obtained through deforestration in the tropics. This means the loss of biodiversity and a decrease of the carbon dioxide sink of the forests. 

Although the human population has increased markedly in the past fifty years, the amount of feed per capita has also increased. This has happened via "green revolution", the increased yields per area partly as a result of the use of artificial fertilizers, irrigation, pesticides and high-yield strains of cultivated plants. There are, however, several downsides of the high-efficiency agriculture. First, it depletes the soils, which can become uncultivable. However, even if the fertility of the soil can be maintained with the use of artificial fertilizers, they leach in the inland waters, which are a limiting commodity anyway, and their eutrophication generates all sorts of problems for aquatic life. Irrigation improves the immediate water availability in cultivation, but it leads to overall decrease in ground- and lake water, as seen in Aral lake, Israel and California. Decreased groundwater levels can be one of the reasons for the Californian wildfires. Artificial fertilizers are, further, mined, and easily reached sites are more or less depleted. The use of pesticides is counterproductive, since non-target species are affected. Because of marked insecticide use it has already been suggested, and the results indicate clear correlation, that the decrease of beneficial pollinator populations is caused by the indiscriminate use of insecticides. The above examples indicate that the yield increases of "green revolution" may be temporary, and carry a heavy cost to the environment.

In view of this, it appears that there are three possibilities to decrease the need for inreased agricultural land use. All of these are also important ways to combat climate change. The first is to limit population growth. To do this, especially women's education should be improved. The second is to decrease the number of farm animals, especially ruminants whereby the proportion of agricultural land as pasture fields can be decreased and crop cultivation increased. This will decrease the amount of methane produced. Third, production ofedible plants close to their sites of consumption, e.g., aquaponics in cities, should be encouraged. This decreases transport distances for agricultural production.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, erosion, insecticides, biodiversity

A vicious circle is functioning already? Warming liberates methane and methane causes warming

Perjantai 18.1.2019 klo 20:26

Methane is about 20 times as effective in causing climate warming as carbon dioxide. Much of the methane is in deposits under permafrost in the Arctic areas. Recently, another source under the permanent ice in Greenland has become apparent. The estimations of atmospheric methane level indicate that the amount liberated from agricultural sources, ruminants and swine, industrial sources, and waste treatment is not enough to explain the measured level in the last years. This means that the Arctic deposits are already contributing to the level. Notably, people visiting permafrost areas have reported that small craters can be found in permafrost, suggesting that underground methane has escaped in those places. Also, the ice cover in Greenland has been melting with simultaneous liberation of methane.

The possibility of getting close to temperature increase, which generates vicious methane cycle; methane causes temperature increase which liberates methane, is demanding that climate actions restrict temperature increase to the 1.5-2 degrees agreed in the Paris Climate Accord. By doing this, it is probably possible to prevent entering the vicious circle. However, it is most likely not possible to do it cheaply, so that the "climate promises" of different political and economic circles, which say that we do climate actions as long as they do not disturb economic growth, are utter nonsense. If real climate asctions were the goal, growthnideology would be scrapped, and the high-GNP countries would dacrease their "standard of living" to half to enable funding of climate actions to be able to avoid entering the vicious methane circle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, natural gas, temperature, permafrost

Ilmastovaalit?

Perjantai 11.1.2019 klo 15:45 - Mikko Nikinmaa

Kevään eduskuntavaalien on jo toitotettu olevan ilmastovaalit. Eri puolueet ovat tehneet ilmastopoliittisia ohjelmiaan. Suurelta osalta niiden lähtökohtana on ollut, että ilmastotekoja on tarpeen tehdä, mutta siten, ettei se haittaa taloudellista kasvua.

Hetkinen! Ilmastonmuutoksen torjunta ja taloudellinen kasvu eivät mahdu samaan lauseeseen. Jos haluamme, että ilmastonmuutos pystytään pysäyttämään, meidän täytyy luopua taloudellisen kasvun lähtökohdasta. Usein kuulee väitettävän, että taloudellinen kasvu on välttämätöntä, jotta köyhyys voidaan poistaa. Mitkään tilastot eivät tue tätä: niin maiden kuin yksittäisten ihmisten osalta taloudellinen kasvu on koko ajan merkinnyt sitä, että köyhät valtiot tai ihmiset eivät ole hyötyneet juuri lainkaan kun taas varakkaat valtiot ja ihmiset ovat taloudellisen kasvun entisestään rikastuttamia.

Merkittävin ilmastonmuutoksen aiheuttaja on ihmismäärän kasvu. Sitä voisi parhaiten pienentää erityisesti naisten asemaa ja koulutustasoa nostamalla. Maahanmuuton vastustajat ovat sitä mieltä, että parasta politiikkaa olisi estää maahanmuutto - asiat olisi hoidettava lähtömaissa niin, etteivät ihmiset lähtisi muuttamaan. Tästä olen täysin samaa mieltä. Mutta sitten kun maahanmuuton vastustajat sanovat, että kehitysapu pitäisi vähentää tai lopettaa, olen täysin eri mieltä.

Kun ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi täytyisi väestönkasvu saada loppumaan ja maahanmuuttoa pitäisi pystyä rajoittamaan, ainut tehokas keino on toimia niillä alueilla. joissa väestö kasvaa räjähdysmäisesti ja joista lähdetään parempien olojen perään. Toisin kuin suurten kansainvaellusten aikaan, nykyihmiset esimerkiksi Afrikassa näkevät päivittäin, kuinka ihanaa elämä Euroopassa on. Ei ihme, että kun näkee television kiiltokuvat täältä, eteenpäin haluava ihminen on valmis uhmaamaan erilaisia vaikeuksia päästäkseen paratiisiin. Tähän voidaan vaikuttaa vain, jos niillä alueilla, joista lähdetään, oloja pystytään muuttamaan paremmiksi. Tällöin väestönkasvukin pienenee ja ilmastonmuutosta pystytään torjumaan. Jos sen sijaan, että haluamme kasvun jatkuvan ja kehitysavun pienenevän, laskisimme täällä Euroopassa elintasoamme 20 % ja sijoittaisimme sen rahan olosuhteiden parantamiseen Afrikassa ja Aasiassa, vaikuttaisimme sekä ilmastonmuutokseen että maahanmuutto-ongelmaan. Huomattava on, että huimasti suureneva kehitysapu ei tietenkään olisi vastikkeetonta ja se käytettäisiin alueen asukkaiden mahdollisuuksia kunnioittaen (aluksi meinasin kirjoittaa ...omilla ehdoilla, mutta silloin tulisi hyväksytyksi sukupuolten syvä epätasa-arvo, mikä on ehkä suurin syy suureen väestönkasvuun ja sitä kautta ilmastonmuutokseen).

Niin, ilmastovaalit? Enpä ole kenenkään kuullut yllä olevan kaltaista politiikassa puhuvan. Jos olisi, tietäisi ainakin yhden äänen saavansa. Jos niin toimisimme, voisimme saada aikaan hallitun muutoksen sen sijaan että nykymenolla ajaudumme katastrofeihin - vain ahneutemme tähden.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, taloudellinen kasvu, maahanmuutto, kasvun rajat

Voidaanko uusia materiaaleja käyttäen poistaa muoviongelma?

Torstai 3.1.2019 klo 15:38 - Mikko Nikinmaa

Kun kuvat muovijätteestä pitkin ja poikin maapalloa, erityisesti Tyynen Meren jätepyörteestä, ovat saaneet ihmiset heräämään ja vaatimaan muovin korvaamista luonnosta lähtöisin olevilla tuotteilla, on tarpeen miettiä, estäisikö uusien tuotteiden käyttö roskaantumisongelman. Suurelta osinhan muoviongelma johtuu siitä, että muovijätettä ei kerätä vaan se heitetään ympäristöön. Kun muovit hajoavat hitaasti. nopeimmillaan muutamassa vuosikymmenessä ja hitaimmillaan useissa vuosisadoissa, ne kertyvät ajan myötä ja aiheuttavat jätevuoria. Tällöin, jotta muoveja korvaavat tuotteet pienentäisivät roskaongelmaa, niiden pitäisi hajota nopeasti. Näin ei kuitenkaan ole laita, vaan "tyypilliset öljypohjaisia tuotteita korvaavat puumateriaalit eivät maadu kovin nopeasti".

Niinpä, myös ilmastomuutoksen kannalta on ihan sma, tehdäänkö muovia vastaava tuote puusta vai öljystä. Tuotteen hiili ei ole mukana ilmastomuutosta aiheuttamassa niin kauan kuin tuote kestää. Ilmaston muutoksen kannalta onkin siis hyvä, että muovi hajoaa hitaasti. Muoviongelmassa ei oleellista olekaan se, että muovi korvattaisiin jollakin muulla, vaan se, että muovit eivät roskaisi ympäristöä. Maailmanlaajuisesti yli puolet käytetystä muovista roskaa ympäristöä, vähän yli 20 % poltetaan ja vain kymmenisen prosenttia kierrätetään.

Muoviongelma onkin suurimmaksi osaksi roskaamisongelma: jos öljypohjainen muovi korvataan muulla materiaalilla, roskaamisongelma säilyy. Vain siten, että muovista otetaan talteen 99%, saadaan muovin aiheuttama roskaantuminen radikaalisti vähentymään. Tietysti myös turhasta muovin käytöstä pitäisi luopua - on aika hullunkurista että keksipaketin muovipakkauksen sisällä yksittäiset keksit ovat muovipakkauksessa, mutta tärkein muoviongelman ratkaisukeino on saada muovijätteen heittäminen ympäristöön loppumaan. Tämä ei edes maksaisi mitään, vaan vaatisi vain ihmisten asennoitumisen muutosta kaikkialla maapallolla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jätteenkäsittely, kierrätys, muovijäte

Verotaakkaa on pienennettävä - Näinkö ilmastomuutosta torjutaan?

Maanantai 31.12.2018 klo 12:16 - Mikko Nikinmaa

Ilmastomuutoksen torjunta on johtavien puolueiden puheissa tullut mantramaiseksi hokemaksi. Kuitenkaan puhe ei valitettavasti ole muuttunut miksikään teoiksi, vaan käytännöllisesti katoen kaikki ratkaisut tehdään taloudellisen kasvun, kilpailukyvyn ja ostovoiman - eli kulutuksen lisäämisen ehdoilla. Kaikkein huvittavinta on se, että samaan aikaan kun hallituspuolueet suu vaahdossa puhuvat ilmastotekojen tärkeydestä, ei lähes puolen miljardin edestä annettavaa verotukea fossiilisten polttoaineiden käytölle saatu poistetuksi.

Hallituksen esitysten biotalous ei näytä olevan juuri muuta kuin keino lisätä taloudellista kasvua puutuotteita käyttäen. On tietysti niin, että useat puuperäiset tuotteet olisivat hyviä vaihtoehtoja nykyisille, mutta metsien hiilinielut eivät saisi vähentyä, niin kuin nyt parin vuosikymmenen ajan käy, jos hallituksen toiveet toteutuvat. Kun olen maailman tapahtumia seurannut 1960-luvulta lähtien, näyttääkin siltä, että nimellä biotalous Keskustapuolue ajaa MTK:laista metsä- ja maatalouspolitiikkaa vanhan Maalaisliiton malliin - 1960-luvun tapaan. Ja jo silloin Kokoomuksen tärkein päämäärä tuntui olevan ansioveron laskeminen. Tätä päämäärää nykyhallitus on toteuttanut ansiokkaasti - ja toteuttaa edelleen ensi vuonna. Päämääränä näyttää olevan, että hyvätuloisten kulutus voisi kasvaa; mitä sillä on väliä, että sähkönsiirrolla, TV-signaalin välityksellä, terveyspalveluilla ym. usein ulkomaiset yhtiöt voivat tehdä voittoja, kunhan vain ansiotuloverotusta saadaan alas ja kulutusta lisätyksi. Onko tämä ilmastomuutoksen vastustamista? Ei todellakaaIMG_20170728_0030.jpgn!

Jos ilmastomuutosta haluttaisiin oikeasti vastustaa, maan hallitus säätäisi, että ansiotuloverotuksen aiotut alennukset ja pari prosenttia lisää otettaisiin ilmastoverona. Veron olisi parasta olla jyrkän progressiivinen, koska mitä korkeampi tulotaso sitä enemmän kulutuksesta on ilmastoa rasittavaa tarpeetonta kulutusta. Veron tuotot käytettäisiin toimiin, joilla ilmastomuutosta voitaisiin torjua kuten lisämetsitykseen (myös ulkomaisilla aavikkoalueilla), ilmastomuutoksen torjuntaa palvelevaan tutkimukseen jne. Jos tällaista veroa hyvätuloiset (joihin itsekin kuulun) vastustavat, voi ilman muuta todeta, että vastustajat ovat niin ahneita ja itsekkäitä, että heidän mielestään tulevalla sukupolvella saa olla minkälaisia ongelmia vain, kunhan vain minun veroni pysyvät pieninä ja tuloni suurina. Ilmastovero voitaisiin muuten välittömästi laittaa kaikkiin pääomatuloihin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kulutus, ilmastovero, ostovoima

Kaivosvero - ympäristön vuoksi

Sunnuntai 30.12.2018 klo 19:43 - Mikko Nikinmaa

Suomi on ulkomaisten kaivosyhtiöiden mieleen. kun tämä on toimiva yhteiskunta, jonka kaivoslaki antaa yritysten kuitenkin huseerata kuin Kongossa ja muissa vähemmän kehittyneissä maissa. Kun yleensä kaivosyhtiöt esimerkiksi Australiassa ja Kanadassa joutuvat maksamaan veroa kaivostoiminnasta, samanlaista kaivosveroa ei Suomessa ole. Otin Australian ja Kanadan esimerkiksi, koska näistä maista suuret kaivosyhtiöt ovat tulleet Suomeen ja yhtenä suurimmista syistä on se, että kaivosyhtiöt voivat täällä tehdä paljon enemmän voittoja kuin kotimaissaan ja viedä ne pois Suomesta. Yhtiöt ovat jopa kehuneet, että ne ehtivät tyhjentää kaivokset malmista ennen kuin mitkään ympäristöluvat ehditään käsitellä tai yrityksen ympäristövaikutuksiin puuttua. Kaivosvero olisikin mielestäni välttämätön haittavero, jonka tuotot voitaisiin edellyttää käytettäväksi kaivosympäristön parantamiseen malmin louhinnan loputtua. Jos kaivosveron kerääminen vähentää ulkomaisten kaivosyhtiöiden kiinnostusta Suomeen, sillä ei ole mitään väliä, kun nykytilanteessa yhtiöt tulevat maahamme, vievät voitot ulkomaille ja jättävät ympäristöhaittojen maksamisen suomalaisille veronmaksajille. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: malmin etsintä, kaivoslaki, ympäristönsuojelu

Ban Fireworks

Sunnuntai 30.12.2018 klo 9:21 - Mikko Nikinmaa

It is again time that billions of euros are burned. Thrown away in skies to have fine fireworks. There is probably no more unnecessary consumption than fireworks in new year's eve. One could compare it to lighting up and burning money - except that burning money as such would be much less harmful than fireworks. All the colours that the fireworks give out are the colours of burning metal ions - and many metal ions are quite poisonous. In fact, many people who complain about metal pollution from mines are ready to pollute their imIlotulitus.jpgmediate surroundings with poisonous metals.In adddition to the poisonous metals themselves, the empty firework trash fills the surroundings.

Then the noise. We had a dog, whom it was impossible to get out between the time that shooting fireworks starts and the time it finished. At home it always  tried to find a place, where there was least noise. It is quite common that dogs and other pets are really scared of the noide. In the media there are every year columns giving advice to people with fireworks-scared pets. Avoiding this problem would be simple. Ban fireworks. 

In addition to causing metal and noise pollution and trash, accidents with fireworks cause a high amount of medical cost with some peopple becoming permanently blind. Further, sustainability can only be reached, if unnecessary consumption is stopped. And if anything, shooting fireworks is unnecessary consumption. Since there are several negative points, and only one supporting one - fireworks look pretty, they should be banned. In Finland, people's petition at kanslaisaloite.fi has reached an adequate number of signatures so that the fireworks ban must be taken up in the parliament. I hope it is successful

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metal pollution, noise, consumption

Individual variability is the key for tolerating environmental change

Tiistai 25.12.2018 klo 13:10 - Mikko Nikinmaa

When animal (or plant) populations must face environmental change such as increased themperature, eutrophication etc. the greater the variability bIMG_20170803_0035_NEW.jpgetween organisms, the more likely it is that at least some specimens are able to tolerate the disturbed conditions. Hitherto it has been virtually always been thoght that the only important thing in this regard is genetic variability. However, individual variation is possible also without genetic variation: a single genotype can have quite different phenotypes, which tolerate different conditions. 

In the case that the environment is very labile such phenotypic plasticity - i.e. individual variations in physiological function of one genotype - is better way of tolerating unfavourable environment than having genetically heterogenous populatio with one genotype tolerating that environmental problem. This is because the plasticity of the individuals that tolerate the unfavourable environment is as large as that of the original population. If, however, the tolerance depends on the genotypic variation, it is likely that the overall plasticity of the tolerant genotype is smaller than that of the original, genetically variable population. Genetical variability can be of significant benefit only in cases where the change is to one direction. The possible importance of measures of individual variation in environmental response has recently been discussed in our article (Nikinmaa and Anttila, Aquatic Toxicology, 207, 29-33; open access). Our experimental results on oil-exposed water fleas also indicate that a change in individual variability can occur even when no change is seen in the mean of the measured parameter.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, environmental pollution, phenotypic plasticity

Gaia is sick: It is not only Climate Change

Lauantai 22.12.2018 klo 13:35 - Mikko Nikinmaa

Gaia hypothesis was generated in 1970's by chemist James Lovelock (and co-developed by microbiologist Lynn Margulis). It states that organisms interact with their inorganic environment so that the Earth is a complex self-regulating system, where chemical, physical and biological components all affect the state of Gaia (=Earth). In the early 1990's there was a computer game simulating the development of Gaia.

Gaia concept is very fitting to climate change, bIMG_20170728_0063.jpgecause any change is the result of changes in atmospheric chemistry, energy production, the use of fossil fuels, radiation, respiration of organisms, environmental pollution, photosynthesis etc. However, although climate change is at the moment the most serious complex disease of Gaia, there are many other, which all generate problems, and require active combatting. They include land use, waste production, environmental pollution and biodiversity loss. If one tries to pinpoint a single factor causing the diseases of Gaia, the increase of human population is that. If there were less than two billion of us like there were a hundred years ago, none of the problems - climate change, environmental pollution, biodiversity loss etc. would have occurred provided that today's technologies were used.

With regard to land use, large population needs space for housing and food production. This results in cutting forests, and both decreases carbon dioxide utilization worsening climate change and causes biodiversity loss. It is notable that organic farming is actually a bigger problem than modern agriculture, since the same amount of food production requires larger area whereby carbon dioxide sink is reduced as more forest needs to be cut. (It is clear that plants used for food production also take up some carbon dioxide, but the amount is smaller than for trees). Land use also includes mines and such like. Much of metal mining could be stopped, if all metals were recirculated.

Increased food production is necessarily causing biodiversity loss. It is, for example, thought that overfishing will increasingly result in a decrease in a number of marine species. Largely fisheries-induced biodiversity loss could be decreased by aquaculture. Notably, aquaculture decreases biodiversity loss only if their feed is not fishflour, i.e. fish are not caught to get fodder. One way of increasing land area for food production is to replace cotton fibre with wood fibre and another is to decrease meat use (and thereby production).

The waste collection and recycling of materials can be improved and environmental pollution decreased by effective wastewater treatment plants. However, regardless of what is done, the problems become more difficult to solve with increasing human population. So, Gaia is sick, and the best remedy would be to be able to decrease human population, or since this is not likely to be achieved, at least stop population growth. To be able to do this an important component would be improving women's status and schooling. Also, a major shift in ideology is required - growth ideology must be scrapped.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: land use, population increase, growth, energy production

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »