Carbontech - technologies for future, but not enough alone

Maanantai 28.6.2021 klo 12:02 - Mikko Nikinmaa

Carbontech means technologies that use more carbon dioxide than is released to the environment, thereby acting as carbon dioxide sinks. There are already many such applications, one being producing carbon-neutral concrete. This application is very significant as presently building using concrete causes 5-10 % of all carbon dioxide production. In the carbontech concrete production carbon dioxide is bubbled in the material. Virtually all the applications depend on being able to utilize the carbon dioxide produced in energy production thus cleaning the chimney fumes. Although this can be done, at present the carbon dioxide capture is relatively expensive and thereby the products made are not pricewise very competitive in the market. This will naturally change with increasing use of the technologies.

However, although carbontech solutions may become important with regard to sequestering carbon dioxide, other problems with our overuse of the earth remain. Biodiversity loss, increasing land use and degradation, environmental pollution etc. are all questions that require increased attention. The present way of life in developed world requires too much resources and generates too much waste. The population growth, although it is decreasing and may completely stop during this century, leads to need of increased land use and, unfortunately, decreased land productivity. While we are presently 7.8 billion, it is estimated that sustainable population on earth is 2-3 billion provided that people in rich countries allow their standard of living decrease somewhat in favour of poor people in developing countries, who then should stop population growth more rapidly than the present estimations suggest. 

Population must actually be decreased, and to do this we require a change in thinking everywhere. It is invariably shown that when women's schooling and position in society is improved, population growth decreases markedly. Thus, one needs to change patriarchal societies to gender-equal ones. Also, in rich countries one needs to change the notion that they need population growth. In addition to carbontech we need controlled population decrease to enable sustainable life

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, biodiversity loss, population control

Turverekat ja Elokapina

Torstai 24.6.2021 klo 18:19 - Mikko Nikinmaa

Kun tässä vähän aikaa sitten turpeesta toimeentulonsa saavat rekkayrittäjät häiritsivät liikennettä Mannerheimintiellä, siitä uutisoitiin käytännössä vain positiivisesti ja viranomaiset toivoivat vain välttämään reittejä, jotka voisivat osua rekkamarssin häiritsemille katuosuuksille Helsingissä. Näin suhtauduttiin siis mielenosoitukseen, joka kohdistui toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on pienentää ilmastonmuutosta ja muutenkin vähentää luonnon pilaamista. Kun puolestaan Elokapina häiritsi Mannerheimintien liikennettä yrittäen tuoda esiin sen, että ilmastotekoihin on ryhdyttävä ripeämmin kuin nyt ollaan valmiit, viranomaiset näyttivät, ainakin uutisten ja lehtikirjoitusten perusteella, nopeasti pyrkivän estämään mielenosoituksen aiheuttaman häiriön. Lisäksi yleisön suhtautuminen mielenosoitukseen näytti pääosin negatiiviselta.

Suhtautuminen ilmastomuutoksen torjuntaan tulee näkyviin ylläolevassa ristiriidassa. Ilmastotekoja ollaan nimellisesti valmiit tekemään, kunhan ne eivät häiritse normaalia elämää ja aiheuta epämukavuutta. Tämä suhtautuminen on valitettavan yleistä kaikessa luonnonsuojelussa: siihen ollaan valmiita, kunhan se ei mitenkään häiritse jokapäiväistä elämää. Aina kun tämänhetkiset taloudelliset arvot ja ympäristö ovat vastakkain, taloudelliset näkökohdat jäävät voitolle. Oikeastaan tämä tulee karmeimmillaan näkyviin siinä, kun kauhistellaan, ettemme voi jättää jälkeläisillemme perinnöksi rahallista velkaa.  Velan välttämiseksi voi ympäristöä pilata talouden nimeen: voimme siis jättää jälkeläisillemme ympäristön, jossa eläminen on vaikeaa, sen sijaan, että ottaisimme velkaa ympäristöinvestointien tekemiseksi.

Oikeastaan ongelmana ovat talouden mittarit. Niiden pitäisi ottaa huomioon ympäristövaikutukset. Talouden pitäisi ottaa huomioon ympäristötase. Vain silloin kun se on neutraali tai positiivinen, voidaan puhua kestävästä kehityksestä. Lisäksi kestävä kehitys ei voi olla pelkästään yhtä kansallisvaltiota koskeva, vaan meidän on päästävä uudenlaiseen globalismiin, ympäristöglobalismiin. Ympäristöongelmat kun eivät noudata valtioiden rajoja, vaan maapallo on yksi kokonaisuus.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristötalous, ilmastonmuutos, kestävä kehitys

Ending the use of antifouling paints on boat hulls?

Lauantai 19.6.2021 klo 14:58 - Mikko Nikinmaa

A significant problem with boat and ship hulls is that barnacles and algae attach to them especially in marine environment and, in addition to aesthetic problem cause both increased fuel consumption and decreased maximal speed. Because of these problems, antifouling paints have been used to prevent the growth of organisms on hulls. The problem with the organisms growing on hulls is that they are both animals and algae. Thus, to be effective, the antifouling paints must kill every type of organism.

Paints containing organic tin compounds, especially tributyltin, were used in hulls until it was found that the compounds cause imposex and loss of fertility in oysters in areas close to boat harbours. In addition to these toxic effects, they can cause various other toxic effect at environmentally occurring concentrations. Because of this, paints with these antifouling compounds are banned throughout the world today. Since tributyltin breaks down in a few weeks in pure, oxygenated water in the presence of sunlight, it was thought that toxicity of organic tin compounds would disappear in a year or maximally two of their ban. However, it has now become clear that their toxicity persists for tens of years. This is due to the fact that the compounds are quite stable in anaerobic sediments for tens of years, and become available to aquatic organisms whenever the sediments are dredged.

The organic tin-containing paints have been replaced with copper-containing paints often with booster biocides such as Irgarol 1051 and Diuron. In the paints copper has usually the valency of one. Cu+ is by far more toxic then Cu2+, and the toxicity caused to the aquatic environment is close to that of the organic tin-containing paints. Furthermore, the toxic copper compounds can persist even longer than the organic tin compounds. Consequently, one should be able to stop using the toxic paints altogether.

One possible solution is attaching coating with miniature spikes on boat hulls. Such coating has been developed and has recently received a European Innovation Award. If and when the coating becomes a large-scale solution for antifouling in boat hulls, we may see the end of toxic antifouling paints altogether.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tributyl tin, paints, aquatic toxicity, ship hulls

Sateet ja Itämeren rehevöityminen

Perjantai 18.6.2021 klo 19:24 - Mikko Nikinmaa

Yksi ilmastonmuutoksen näkyvimmistä vaikutuksista on se, että sateet Suomessa ovat rankempia kuin ennen ja niitä tulee paljon kasvukauden ulkopuolella, jolloin erityisesti viljelysmaa on paljaana. Rankkojen sateiden takia maata huuhtoutuu Itämereen valuviin jokiin. Huuhtoutumista on vielä lisännyt soiden ja metsien ojitus. Suothan ovat alun perin syntyneet tasaamaan veden virtausta. Kun ne ojitetaan, veden kokonaisvirtaus vuodessa ei muutu, mutta veden virtauksen vaihtelut aikayksikössä suurenevat huomattavasti, minkä takia huippuvirtaukset aiheuttavat huomattavaa maa-aineksen huuhtoutumista.

Kun maa-ainesta kulkeutuu jokien mukana Itämereen, myös sen sisältämät ravinteet ja kaikki kuona-aineet seuraavat mukana. Tuskin on yleisesti tiedossa, että jokiveden mukana Pohjanlahteen valuva metallikuorma aikayksikössä on suurempi kuin kovasti kauhistellun Talvivaaran metallivalumat. (Tosin ne tietysti tapahtuvat paljon suuremmalla alueella.) Suuri syy meriveden samentumiseen on sinne jokiveden mukana kulkeutuva maa-aines, jonka kertymisen lisääntyminen on viime vuosina tapahtunut pelkästään ilmastonmuutokseen liittyvien rankkasateiden vuoksi.

Koska lisääntyviin sateisiin on hankala vaikuttaa muuten kuin yleisesti ilmastonmuutosta estämällä ja koska niiden aiheuttamaan ravinnekuormaan voi vaikuttaa vain hyvin rajallisesti maanviljelyn ravinnekuormaa vähentämällä, täytyisi kehittää uusia keinoja maan huuhtoutumisen vähentämiseksi. Näitä on erityisesti kaksi. Ensimmäinen on soiden ennallistaminen, minkä jälkeen suot jälleen toimisivat vettä vähin erin vapauttavina pesusieninä. Toinen on maanviljelymenetelmien muuttaminen niin, että maan peitteisyyttä yritetään lisätä koko ajan. Tämä olisi tarpeen myös siitä syystä, että nykyinen kyntö-äestys sykli aiheuttaa maaperän viljavuuden heikkenemistä vuosi vuodelta ja lisää lannoitustarvetta lisäten mereen kulkeutuvien ravinteiden määrää.

Niinpä, ilmastonmuutos aiheuttaa suurelta osin myös nykytilanteessa hallitsemattoman ravinteiden valuman Itämereen. Lisäksi se aiheuttaa lämpötilan nousua, minkä seurauksena levät ja vihreät kasvit kasvavat nopeammin. Tämä osaltaan lisää sinileväkukintoja ja heikentää muutenkin veden laatua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, rehevöityminen, maatalous, soiden ojitus

Kierrätys korvaisi kaivoksia

Maanantai 14.6.2021 klo 14:55 - Mikko Nikinmaa

Tietotekniikan ja akkuteollisuuden tarvitsemista metalleista on tulossa pula, minkä vuoksi kaivoksien tarve kasvaa. Lisäksi erityisesti tietotekniikan tarvitsemien metallien tuotanto on keskittynyt Kiinaan ja akkuteollisuuden tarvitsemien mineraalien louhinnassa käytetään paljon lapsityövoimaa Kongossa, tärkeimmässä tuottajamaassa.

Vaikka uuden metallin louhintaan onkin tarve lisääntyneen metallien käytön vuoksi, suuri osa metallien saatavuudesta voitaisiin varmistaa, mikäli tuotteet pääosin kierrätettäisiin. Ehkä kierrätys tehostuisi, jos kaikkialla maailmassa metallituotteisiin tulisi palautuspantti. Pantilliset pullot ja tölkit palautetaan Suomessa 95-prosenttisesti, joten saman palautusinnon saavuttaminen metallituotteissa kattaisi suuren osan metallitarpeesta. Kosketusnäyttöisten puhelimien palauttamisen ansiosta suuri osa näyttöjen tarvitsemasta metallista tulisi uudelleen käytetyksi.

Kiertotalous tässäkin vähentäisi resurssienkäyttöä, säästäisi ympäristöä ja olisi kestävän kehityksen edellytys. Niinpä meidän tulisi luopua kokonaan nykyisestä ”käytä ja heitä menemään” kulttuurista, mikä on luonnonvaroja tuhlaava, kiertotalouden hyväksi, missä kaikki resurssit käytetään uudelleen niin kauan kuin voidaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiertotalous, kestävä kehitys, metallit

Luonnolliset monopolit kuuluvat yhteiskunnan haltuun

Perjantai 11.6.2021 klo 15:47 - Mikko Nikinmaa

Vesilaitoksien siirtymiselle yksityiseen omistukseen tuli onneksi yksimielinen vastustava kanta. Olisihan sangen kummallista, jos kraanavedestämmekin rupeaisimme maksamaan jollekin yksityiselle taholle, jonka tärkein tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Valitettavasti vastaavien luonnollisten monopolien yksityistämistä on jo tapahtunut: meille on koko ajan toitotettu, että voimme kilpailuttaa sähkömme eri yritysten välillä. Niin voimmekin, mutta sähkönsiirtoa emme voi kilpailuttaa, vaan siirtoverkko on jonkun voittoa tuottavan yksityisen yrityksen hallussa ja se maksattaa siitä lähes haluamansa hinnan. Vuosittaisesta sähkölaskusta tämä tavallisella kuluttajalla on useimmiten selvästi yli puolet. Yksityistämistä ajavat tahot ovat halunneet rautateiden raideverkon yksityistämistä. Ehkä tähän haluun tuli nyt takapakkia, kun Iso-Britanniassa, jossa rautatiet on kokonaan yksityistetty, raiteiden ylläpito on jätetty vähälle huomiolle ja junamatkojen hinnat nousseet tästä huolimatta niin, että nyt siellä on päätetty siirtää raideliikenteen hallinnointi ja rataverkon ylläpito valtion yrityksen harteille. Luonnollinen monopoli, josta koko ajan maksamme yksityiselle sijoitusyhtiölle, on myös televisiosignaali. Toisaalta tietoliikenne on käytännössä koko ajan ollut yksityisissä käsissä, minkä takia eri yhtiöt rakentavat tukiasemiaan suurelta osin hyvin lähelle toisiaan siellä, missä käyttäjiä on paljon (ja harvaan asutuille alueille ei tukiasemia juurikaan riitä). Merkittävää tässä on se, että nykyisin suurelta osin televisiosta katsottu kuva tulee näiden kaupallisten toimijoiden verkkojen kautta. Ainut luonnollinen monopoli, jonka yksityistämisestä ei ole puhuttu, on tieverkko, vaikka ei ole mitään syytä, miksi se poikkeaisi sähköverkosta tai rautateistä. 

Miksi tässä ympäristöblogissani kiinnitän huomiota siihen, että luonnolliset monopolit on syytä pitää yhteiskunnan valvonnassa? Se johtuu siitä, että tällöin ei ole tuottovaatimuksia, vaan vaadittavat toimet voidaan tehdä esimerkiksi ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Kaksi räikeätä esimerkkiä tulee heti mieleen siitä, kuinka ympäristönäkökohdat on jätetty tai jätetään huomiotta. Vesivoimayhtiöt onnistuivat aikanaan saamaan ehdot, joiden ansiosta sateisina vuosina tapahtuvasta veden tulvajuoksutuksesta me kansalaiset maksamme yhtiöille, koska ne eivät voi käyttää vettä energiantuotantoon. Lisäksi vesistöjen pinnankorkeus saattaa vaihdella metritolkulla, jotta voimalan kautta virtaavan veden määrä säilyy vakiona. Kaivosyritykset puolestaan saavat käyttää maapinnan alapuolista kallioperää maapinnan omistajasta riippumatta (mikäli olen oikein ymmärtänyt). Lisäksi tällä hetkellä mineraalien etsintä ja hyväksikäyttö ajavat ohi kaikkien luonnonsuojelutoimien.

 Jos pidämme huolen siitä, että luonnolliset monopolit ovat yhteiskunnan (valtio, kunnat) omistamia, se raha, joka muuten valuisi (ulkomaisten) omistajien taskuun, voitaisiin käyttää ympäristöinvestointeihin ja esimerkiksi erilaisten verkkojen sijainninohjaus olisi paljon vaivattomampaa kuin silloin, jos ne ovat yksityisten yritysten hallussa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristötalous, sähköverkot, vesivoima

Disruption of rhythms - a significant toxicant effect

Tiistai 20.4.2021 klo 17:25 - Mikko Nikinmaa

Virtually all animal functions are rhythmical. If you measure a parameter, the value is different in the morning than in the evening or in the summer and in the winter. Despite this fact, the rhythmicity is seldom taken into account in considering the effects of toxicants on animals. We have earlier published an article indicating the importa

Fent_Environment_International.jpg

nce of disturbed rhythms in environmental responses (Prokkola and Nikinmaa Journal of Experimental Biology, 2018, 221, jeb179267). Now in Environment International (149,  106159, 2021) Zheng et al reviewed how “Environmental chemicals affect circadian rhythms: An underexplored effect influencing health and fitness in animals and humans.”

Zheng et al showed how tens of environmental toxicants including pesticides, steroids and metals can be considered circadian disrupters. Thus, the toxicants cause disturbances if normal rhythms. Considering this, the responses to toxicants will disturb the daily and seasonal rhythms of animals. Since the rhythms are an important 

aspect of animal fitness, the circadian disrupters will affect the success of animals. At the moment the rhythmical responses are further disturbed as the light-temperature relationship is altered by climate chang
e

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: circadian disruptors, aquatic toxicology

Ilmastomuutoksen torjunta vaikuttaa väistämättä perinteisiin työpaikkoihin

Maanantai 12.4.2021 klo 12:04 - Mikko Nikinmaa

 

Olen tässä lukenut voivottelua siitä, kuinka Nesteen Öljyjalostamon lopettaminen Naantalissa vähentää työpaikkoja, kuinka turpeen energiakäytön vähentäminen vie työpaikkoja. Niinpä. Voivottelu on samanlaista kuin Trumpin lähtökohta siitä, että hiili- ja öljyperusteisten työpaikkojen pitää säilyä!

Totta kai työelämässä täytyy tapahtua muutos! Jos haluamme, että fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto korvataan kestävästi tuotetulla energialla, kaikkien fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien työpaikkojen on häivyttävä. Se ei ole edes voivottelukysymys, vaan on keksittävä uusia työmahdollisuuksia. Minusta vain näyttää siltä, että uusia avauksia ja innovaatioita yritetään jopa keksiä paljon vähemmän kuin lehtien palstatilaa käytetään voivotteluun siitä, kuinka ilmastomuutosta aiheuttavan teollisuustuotannon työpaikat vähenevät.

Fossiilisen alan työpaikkojen väheneminen on väistämätöntä ja välttämätöntä, mikäli ilmastonmuutosta halutaan torjua. Tässä tulee mieleen muutaman vuoden takainen tilanne, jolloin laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden laskun piti nostaa vientikustannuksia niin, että vienti Suomesta tulisi niin kalliiksi, että vienti loppuisi kokonaan. No, mitään negatiivisia vaikutuksia ei tullutkaan.

Niinpä, lopetetaan valitus ja käytetään se energia uuden ympäristöystävällisen työn innovointiin

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, työllisyys, innovaatiot

Out of Sight, Out of Mind

Keskiviikko 24.2.2021 klo 16:55 - Mikko Nikinmaa

People throw all kinds of thrash all around the place. As a school boy I did a little survey of  trash in roadsides and swimming strands in South Wales. Already at that time the cigarette ends  were very common. And they are a major source of microplastics. With the tide they are washed to the ocean, and start their long-lasting voyage in the sea.

Similarly, people throw all the wrappings, bags and everything else out of the car windows after they have eaten in the car. The car needs to be tidy, but the roadside doesn't since it is soon out of sight. Similarly, bikes, refridgerators etc are just dumped into rivers and lakes, as they sink to the bottom and are out of sight. All kinds of trash are flowing via short pipes to the ocen as long as they are not visible. When the trash is seen, the length of pipes is increased. Different poison barrels are just sunk from boats to the bottom of lakes and seas - out of sight, out of mind.

Environmental crimes, dumping of toxic material, plastic etc, are hardly ever investigated. It is  commonly considered that environmental contamination is not a crime. This attitude has now resulted in the massive plastic waste gyres in the ocans. What has earlier been out of sight has now become visible. Further, the toxins that have been dumped all around the place, start causing effects on organisms. So, it is not out of sight, out of mind any more, since harmful effects are visible.

What should be done is to start collecting all the trash, and make environmental crimes punishable. If both of those things were done the out of sight, out of mind attitude would soon disappear. That would be important for the sake of the environment. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: trash, plastic pollution, environmental contamination

Ikirouta sulaa, metaani purkautuu, ilmastonmuutos kiihtyy

Perjantai 19.2.2021 klo 11:57 - Mikko Nikinmaa

”Ilmastonmuutoksella on ilman muuta vaikutusta räjähdyskraattereiden syntyyn arktisella ikiroudan alueella”, Skolkovon tutkija Jevgeni Tšuvilin sanoi CNN:lle.

Jo 2016 kirjoitin tässä blogissa, että Siperian ikiroudan sulaminen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta voi johtaa metaanipurkauksiin. Viimeisen vuoden aikana on havaittu metaanin sulamiskraatereita.

2016 pelkäsin, että voimakas kasvihuonekaasu, metaani, lisääntyy lämpötilamuutoksen vaikutuksesta. Nyt pelolleni on tullut vahvistus, mikä merkitsee, että meidän tekojemme ilmastomuutoksen hillitsemiseksi täytyy olla vielä aikaisempaa tehokkaampia. Ilmastomuutoksen kieltäjien populismin aika on ohi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, arktinen alue

Cold winter and power failures - it is because fossil fuel industry and economic circles

Torstai 18.2.2021 klo 12:16 - Mikko Nikinmaa

A real winter throughout the Northern Hemisphere. Or actually worse that that. It has snowed in Madrid and the weather has been colder than ever in Texas. The climate change deniers say, pointing to this one incidence, how the whole concept is faulty. However, unexpected cold spells are something that is predicted based on an overall warming of the globe. The worming of the areas near the poles pushes the cold air south in the northern winter.

In Texas the energy production has stalled in most places. The Governor of Texas has claimed that this shows how green energy, wind and solar power, do not function when it is cold. As for many fossil fuel lobbyists, this is a lie. Out of the energy produced in Texas, wind and solar energy account for approximately 1/10. Energy is produced using mainly oil and natural gas. The reason for the huge power outages in the extreme cold was largely that the natural gas could not be pumped from the wells because of the extreme cold. That is actually due to the fossil fuel and economic lobbyists. If , instead of the need to pump natural gas from wells, there had been storage of the natural gas, energy could have been produced even in the cold. Now it was not possible. It was cheaper not to have natural gas storage, so since the likelihood of natural gas distribution because of extreme cold was not likely, storing was not done.

So the fossil fuel lobbyists claim that the problems they have themselves caused are caused by the environmentalists. The ways of oil industry remind me of how tobacco industry claimed for many years that tobacco didn’t cause any problems – against all scientific evidence. Now fossil fuel lobbyist are doing the same – lying against all the scientific evidence.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, fossil fuel, temperature

Noise in the seas ? another anthropogenic problem which could be solved

Keskiviikko 10.2.2021 klo 14:08 - Mikko Nikinmaa

Sound moves faster and longer in water than in air. Different animals use all sorts of sounds in communication. Dolphins top the list with up to 70000 different sounds. It is probably even higher than human sounds – a person with 20000 words has a good vocabulary. Grey whales’ mating calls travel many kilometers in water in order to reach a suitable mate. Thus, the biogenic sounds are important for the functioning of animal populations in aquatic environment. Notably, when I was a child, and we were angling, one needed to be very quiet so that fish would not hear us, because they would do it a long way away.

With an increase of marine traffic and all sorts of other human endeavours in the seas and their shores, the soundscape of the oceans has changed immensely during the recent decades. Anthropogenic noises have even been suggested to be behind the shoring of whales.  In a recent number of Science (Duarte et al., Science 371, eaba4658 (2021)), Duarte et al. reviewed “The soundscape of the Anthropocene ocean” indicating the many problems for aquatic life. However, it would be possible to modify the anthropogenic sounds so that the soundscape of marine life would be acceptable. Thus, with this human-induced problem it is more or less the same as with climate change: we know what should be done, and we have the technical means to do it. However, we lack the political and economic will to do it.

GREED of the present generation decreases the possibilities for sustainable life of future generations.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: noise pollution, anthropogenic disturbances

It is not Environment against Economy: Environment needs to be part of economic decisions.

Tiistai 26.1.2021 klo 18:04 - Mikko Nikinmaa

In the age of Coronavirus Pandemic, the news has virtually nothing else now that Trump is not in the White House any more. In the news it is completely forgotten that environmental scientists warned about pandemics becoming ever increasing threat because of population growth and increased land use already 25 years ago (Daily, G. C., and Ehrlich, P. R. 1996. Global change and human susceptibility to disease. Ann. Rev. Energ. Environ. 21, 125–144). However, the link between environmental distraction and human diseases is rarely brought forward in media, although presently three quarters of new human diseases result from microbes being transferred from animals to humans.

Bradshaw et al. (Bradshaw et al. 2021. Underestimating the Challenges of Avoiding a Ghastly Future. Front. Conserv. Sci. 1:615419. doi: 10.3389/fcosc.2020.615419) have recently written a perspective article about the environmental problems we currently have. The major point is that, although the scientific evidence clearly shows that the present environmental actions are not adequate to enable sustainable development, the political and economic circles still think that environmentalists are overblowing the problems. In fact, the populists everywhere have gained ground everywhere by saying that nothing needs to be done. As they say: “The predominant paradigm is still one of pegging “environment” against “economy”; yet in reality, the choice is between exiting overshoot by design or disaster—because exiting overshoot is inevitable one way or another.” Overshoot means that at present the planet’s resources are overused, human population is too big, and land use causes biodiversity decrease.

The economic and political circles are very worried about leaving monetary debt to future generations, although that is just numbers on databases, and can be cancelled if one so wishes. In contrast, environmental destruction can make life of future generations very difficult, yet policy makers do not think that the life of future generations needs to be thought about by carrying out environmental actions.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, biodiversity loss, economic growth

Kestävä kehitys edellyttää väestön pienemistä eikä sillä ole pitkäaikaisia kustannuksia

Maanantai 18.1.2021 klo 20:15 - Mikko Nikinmaa

Väestön kasvun arvellaan olevan loppumassa. Maksimissaan maapallon väestömäärän arvellaan jäävän alle kymmenen miljardin. Väestön kasvun loppumisesta on jo ruvettu olemaan huolissaan, kun taloudellinen kasvu kärsii, tulee kestävyysvajetta, työperäinen maahanmuutto rupeaa olemaan ongelma jne. Mitään näistä väitteistä ei ole kuitenkaan osoitettu oikeiksi. Ne kaikki perustuvat vain siihen ajatukseen, että rajaton kasvu on mahdollista. Sitähän se ei suinkaan ole. Maapallon pinta-ala, saasteiden sieto, ihmismäärän sieto, luonnonvarojen määrä yms. ovat kaikki rajallisia. Lisäksi kaikki väitteet siitä, että väestönkasvun loppuminen tai jopa väestön väheneminen aiheuttaisi ongelmia, perustuvat vain siihen ajatukseen, että ilman kasvua seuraa tuho.

Tosiasiahan on, että maapallon kantokyky on alle 5 miljardia ihmistä. Jotkut arviot ovat tätäkin paljon alhaisempia, puhutaan vain 1-2 miljardista. Kestävän kehityksen mahdollistava ihmismäärä riippuu pääasiassa siitä, mikä kulutustaso ihmiskunnalle hyväksytään. Jos kaikkien haluttaisiin saavuttavan USA:n kulutustason, maapallolle ei mahtuisi juuri yhtä miljardia ihmistä enemmän. Jos taas kaikkien kulutustaso jäädytettäisiin nykyiseksi, maapallolla voisi olla viisi miljardia ihmistä. Tämä olisi kuitenkin äärimmäisen epäoikeudenmukaista: me pohjoiseurooppalaiset kylpisimme rikkauksissamme eivätkä köyhät maat saisi rikastua lainkaan. Todennäköisesti kelvollinen väestömäärä olisi 2-3 miljardin tasolla eli jokseenkin sama kuin 1950-1960-luvuilla mutta vain kolmannes nykyisestä.

Suuri joukko eri indikaattoreita osoittaa, että ihmismäärän vähentymisen tarve on suuri. Ensimmäisenä on tietysti ilmastonmuutos. Vaikka se on suurelta osin estettävissä teknisen kehityksen avulla, lisääntyvän ja toivottavasti myös rikastuvan ihmismäärän tarpeet yksilöä kohti lisääntyvät niin, että vaikka hiilidioksidijalanjälki Euroopassa on pienentynyt jo muutaman kymmentä vuotta, maapallon kokonaishiilijalanjälki on kasvanut. Toinen ongelma on luonnonvarojen käyttö. Rikkaat valtiot käyttävät niitä niin paljon, että tarvittaisiin kolmen maapallon koko, jotta luonnonvaroja olisi riittävästi nykyiselle kulutukselle. Tätäkin ongelmaa voidaan pienentää, muttei kokonaan poistaa, kiertotaloutta lisäämällä. Kaikkein suurimmat syyt siihen, että ihmismäärän on vähennyttävä ovat toisaalta ruuantuotanto ja maankäyttö ja toisaalta ympäristön saastuminen. Nämä liittyvät tiukasti toisiinsa.

Kaikkien maapallon maiden viljavuus on vähentynyt huimasti viime vuosikymmenien aikana. Tehomaatalous on pystynyt pitämään viljavuuden vähentymisen aisoissa lannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen käyttöä lisäämällä. Viime aikojen havainnot ovat kuitenkin osoittaneet, että nämä keinot ovat tulleet tiensä päähän. Tuholaismyrkkyjen käyttö on ruvennut vähentämään pölyttäjien määrää, minkä seurauksena myrkkyjen käytön lisääminen vähentäisikin satoja eikä päinvastoin. Lisäksi lannoitus lisää vesistöihin joutuvia ravinteita, minkä tuloksena haitalliset sinileväkukinnat lisääntyvät. Jos ihmismäärä ei pienene ja maan viljavuus heikkenee, joudutaan entistä enemmän maata raivaamaan ihmisen käyttöön. Tämä aiheuttaa elämänkirjon kadon: jo nyt on arvioitu, että ihmisen aiheuttama kuudes sukupuuttoaalto ajaa sadassa vuodessa sukupuuttoon saman lajimäärän kuin aikaisemmin on hävinnyt yli 10000 vuodessa. Ja tämä ei ole edes ainut ongelma: luonnonvaraiset eläimet joutuvat yhä useammin kosketuksiin ihmisen kanssa, minkä seurauksena eläimistä ihmiseen siirtyvien virusten todennäköisyys kasvaa. Nykyistä koronaviruspandemiaa on edeltänyt alati tiivistyvällä tahdilla eläimistä ihmisiin siirtyviä mikro-organismeja. Ympäristön saastuminen liittyy suoraan maankäyttöön, viljavuuteen ja elämänkirjoon. Saasteet tappavat niin vedessä kuin maalla. On pelätty, että jopa puolet vesien kalalajeista kuolee tällä vuosisadalla sukupuuttoon osittain liikakalastuksen ja osittain vesien saasteiden vuoksi.

Väestön onkin yllä mainituista syistä ruvettava vähenemään. Aina kun väestön vähenemisestä puhutaan, sitä kauhistellaan, kun väestöstä entistä suurempi osa on hetken vanhoja. Mutta eihän väestöpyramidin epätasapaino ole pysyvä. Jos lapsimäärä laskee tietylle tasolle ja säilyy sillä, vanhusväestön kohonnut osuus kestää vain sen sukupolven, jossa on syntynyt paljon lapsia. Kun nämä vanhenevat, heidän osuutensa eli vanhusväestön osuus on korkea. Kun pienen lapsiluvun lapset vanhenevat, väestöpyramidi tulee taas normaaliksi. Tähän kuluu vain yksi sukupolvi, minkä jälkeen vanhusväestön osuus on taas vähentynyt. Vanhusväestön tilapäisen kasvun kustannukset pystyttäisiin kattamaan niillä menojen vähennyksellä, jotka lastenhoidossa ja kouluissa saadaan lapsien määrän vähentymisen takia. Moni eläkeläinen jatkaisi toisaalta mielellään työuraansa. Ja sitten kun suuren lapsimäärän sukupolvi kuolee, vanhustenhoidon kustannukset taas pienenevät.

Koska väestön pieneminen on välttämätöntä kestävälle kehitykselle ja koska, toisin kuin väitetään, lapsiluvun pieneneminen ei aiheuta pysyviä ongelmia, voidaan väestön pienemiseen pyrkiä maailmanlaajuisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: väestön kasvu, kestävä kehitys, kestävyysvaje

Ilman saastuminen aiheuttaa aikayksikköä kohti suunnilleen kaksinkertaisen määrän kuolemia koronavirukseen verrattuna

Sunnuntai 10.1.2021 klo 18:22 - Mikko Nikinmaa

Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on tilastoidusti kuollut lähes kaksi miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti ja taudin leviämisen rajoittamiseksi eri maissa on tehty hyvin tiukkoja rajoitustoimia, jotta sairaus ei aiheuttaisi terveydenhoitojärjestelmän romahdusta. Suomessa kuolleita on ollut pandemian alusta lähtien alle 600.

Ympäristöongelmista ehkä eniten inhimillistä kärsimystä aiheuttavat ilman saasteet. Yllä oleviin koronaviruslukuihin voidaan verrata ilmansaasteiden aiheuttamia kuolemia. Maailmanlaajuisesti ilman saasteiden arvioidaan aiheuttavan ainakin 5 miljoonaa kuolemaa ja Suomessakin, joka on teollistuneista maista yksi vähiten saastuneista. n. 2000. Nämä luvut ovat sangen karmivia ja osoittavat, että kun me olemme valmiita tekemään huomattavia panostuksia koronaviruksen haittojen estämiseen, olisi vastaavalla tavalla ruvettava panostamaan ilman saasteiden vähentämiseen.

Ilma on saanut saastua, kun ilman puhdistamisen taloudelliset kustannukset olisivat aiheuttaneet teollisuuspiirien mielestä liiallisia kustannuksia tuotantoon. Kustannukset eivät nyt tulekaan yrityksille vaan yhteiskunnalle. On kuitenkin mielestäni väärin, että esimerkiksi terveydenhoidossa maksetaan suuria summia hoidosta, jota ei tarvittaisi, jos yritysten, liikenteen ja asumisen aiheuttama ilmansaastuminen olisi hoidettu. Teknisesti tämä olisi mahdollista, mutta se maksaa. Olisi paljon oikeudenmukaisempaa, jos kustannukset lisättäisiin kaikkien niiden tuotteiden ja palveluiden hintoihin, jotka aiheuttavat ilman saastumisen.

Koska maapallomme on rajallinen, kaiken taloudellisen toiminnan kustannuksiin tulisi kuulua myös niiden aiheuttamat ympäristövahingot. Vasta silloin pystytään saavuttamaan kestävä kehitys.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristön saastuminen, kestävä kehitys, ympäristötalous

Something to read/watch from world scientists' warning

Torstai 7.1.2021 klo 11:26 - Mikko Nikinmaa

Suggested social media post copy: Despite promising developments, the need for climate action has grown even more urgent this year - read “The Climate Emergency: 2020 in Review”: https://bit.ly/3nk4QXt

Suggested social media post copy: Climate action is needed in 2021 – watch this video on “six steps” for climate mitigation https://youtu.be/sEHot7F_dnI

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, sustainability

Ennätyslämmin 2020 - mitä voisimme tehdä

Sunnuntai 3.1.2021 klo 19:27 - Mikko Nikinmaa

Viime vuosi oli Suomessa kautta aikojen lämpimin. Maapallon kokonaislämpötiloissa viimeiset kuusi vuotta ovat olleet kuuden lämpimimmän vuoden joukossa. Arktisen alueen merijään pinta-ala oli pienin koskaan mitattu arktisen kesän aikana. Kuten kaikki ilmastoennusteet sanovat, arvaamattomien sääilmiöiden tiheys on lisääntynyt: Amerikassa aakkoset eivät riittäneet Atlantilla syntyneiden hurrikaanien nimiin; eri puolilla maailmaa rankkasateiden aiheuttamat tulvat ovat tuhonneet asutusta ja viljelysmaata; kuivat kaudet ovat tuhonneet satoja ja olleet ennätysmäisten maastopalojen taustalla esimerkiksi Kaliforniassa, Australiassa ja Siperiassa; lunta on satanut Floridassa kun Suomessa on saatu vettä.

Aina kun ilmastomuutoksen vastaisista toimista puhutaan, ilmastoskeptikot sanovat, että niitä ei kannata tehdä taloudellisista syistä: ne kun maksavat. Tämän ajattelutavan mukaan tekemättä jättäminen ei maksa mitään. Kuitenkin käytännössä ilmastomuutokseen liittyvien vahinkojen korvaamiseen käytetty vakuutusraha on suunnilleen 150 miljardia €. Tämän vahinkosumman arvellaan olevan korkeintaan 10 % todellisista suoranaisista vahinkokustannuksista, eli ilmastomuutoksen aiheuttamat suorat kustannukset ovat jo 1-2 biljoonaa euroa. Tämä suunnaton rahasumma ei siis ilmastomuutoksen kieltäjien mielestä ole rahallinen kustannus. Ja se on vain vakuutettavissa oleva materiaalinen kustannus.

Hyvä ehdotus onkin se, että ilmastomuutoksen aiheuttamat kustannukset sisältyisivät tuotteiden tai palvelujen hintaan. Nyt kun USA:n presidentti vaihtuu, tämä voisi olla mahdollista: EU ja USA yhdessä edustavat niin suurta osaa maailmankaupasta, että näiden alueiden yhteinen päätös voisi riittää siihen, että asia toteutuisi.

EU ilmastotekojen edelläkävijänä ei ole aivan tuulesta temmattu ajatus. EU:n hiilijalanjälki on viime vuosina pienentynyt ja on nykyisin pienempi asukasta kohti kuin Kiinan, USA:n, Venäjän ja Japanin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: imastonmuutos, hiilijalanjälki

Temperature increases faster than fish can adapt

Tiistai 29.12.2020 klo 16:28 - Mikko Nikinmaa

A temperature increase will affect fish populations everywhere. Depending on the species, the depth of the aquatic body and its accessibility the effects can be drastic – the most extreme outcome being  the total disappearance of the fish from the habitat. Because of this, the research on temperature biology of fish has become an important field of study in climate change research. The importance of fish studies is strengthened, as they can be an primary source of animal protein in food.

Fish can be either stenothermal or eurythermal. The definitions indicate the phenotypic plasticity of species with regard to temperature. Stenothermal species tolerate only small temperature changes, whereas eurythermal species can live in wide temperature range. It should be noted that most of the preferred fisheries species have narrow genotypic temperature tolerance. If they live in environments with different temperatures, their genotypes are different, each still having narrow temperature tolerance so that the cold-temperature genotype would not be able to tolerate the temperatures that the warm-temperature genotype lives in and vise versa. Although a temperature increase may actually increase the amount of fish flesh produced per unit time, the species accounting for the increased productivity are not preferred catch or food.

The roles of phenotypic plasticity and the speed of heritable genetic adaptation to temperature changes has been surprisingly little studied. 

zebrafish.jpg

Further, it is almost completely unknown, if the temperature tolerance is affected by environmental contaminants. One important recent study with zebrafish (Morgan et al. PNAS 2020: https://www.pnas.org/cgi/doi/10.1073/pnas.2011419117) suggests that the genetic adaptation to increased temperature is not fast enough to keep pace with the temperature increase that is currently occurring. It also appears that the plasticity of tolerated temperatures decreases, when the population adapts to increased maximal temperature.

So, this is bad news throughout. The fish that we like to eat are stenothermal. The eurythermal species could substitute for them, but even they have problems in genetic adaptation. Furthermore, it seems that tolerance to reduced temperature evolves faster than that to increased temperature. All of these points make the case for markedly slowing down and stopping the current temperature increase stronger. If we want to eat fish, climate change must be stopped.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, fisheries, phenotypic plasticity, genetic adaptation

Mitä lapsillemme jää

Sunnuntai 20.12.2020 klo 17:18 - Mikko Nikinmaa

Kun puhutaan rahallisesta velasta, päättäjät korostavat vastuutamme jälkipolville. Emme saa jättää lapsillemme velkaa!! Rahallinen velka on kuitenkin vain sopimuskysymys. Tälläkin hetkellä olisi mahdollista nollata suurin osa rahallisista veloista, jos niin vain päätettäisiin tehdä. Tietysti siitä kärsisivät useat pääomapiirit, mutta mikäli koko maapallolle tulisi katastrofi, velka nollautuisi joka tapauksessa. 

Sen sijaan silloin, kun puhutaan lapsillemme jäävästä ympäristöstä, eivät päättäjät puhu juurikaan siitä, mitä lapsillemme jää. Itse asiassa samat piirit, jotka puhuvat vastuusta lapsillemme kun rahallisesta velasta on kyse, ovat valmiita siihen, että ympäristön tila jätetään vähälle huomiolle, jottei rahallista velkaa aiheuttavia kustannuksia koidu. Sillä ei näytä olevan väliä, että jos ympäristön tila tulee riittävän huonoksi, jälkipolvien elämää haittaava vahinko ei olekaan  sopimuskysymys. Ympäristön tilan huononeminen voi aiheuttaa katastrofin, jonka seurauksena kaikki rahalliset velat nollautuvat. Se ei kuitenkaan auta mitään, kun ympäristövelka haittaa lastemme elämää, vaikka rahallinen velka olisi nollautunut. 

Tätä pohdin, kun luin uutisen, jossa kerrottiin, että Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin oli ottanut käsiteltäväkseen portugalilaisnuorten kanteen, jossa he sanovat, etteivät nykypäättäjät ota jälkipolvien tulevaisuutta huomioon. Sitten mietin, mistä moinen johtuu. Keksin vain yhden syyn: koko taloudellinen ajattelu perustuu rajattomaan kasvuun, vaikka maapallo on rajallinen kokonaisuus. Rajattoman kasvun lähtökohdat olivat mahdollisia silloin, kun ihmisten lukumäärä oli riittävän pieni. Rajaton kasvu ei kuitenkaan enää ole mahdollinen Euroopan ja Pohjois-Amerikan korkean kulutustason ja koko maapallon suuren ihmismäärän vuoksi. 

Niinpä, kun mietimme vastuutamme jälkipolville, onko tärkeämpää ottaa huomioon sopimuskysymys vai ympäristön tila?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristön tila, taloudellinen kasvu, kasvun rajat, valtion velka

Big Oil Is Past

Perjantai 11.12.2020 klo 13:08 - Mikko Nikinmaa

In the 20th century, finding oil made you rich. The prosperity of many people and nations has been generated with oil profits. Oil as a source of wealth is now rapidly becoming to its end, although oil companies still try to maintain their status. Their methods remind me very much of what tobacco industry did in the latter part of the 20th century: although the scientific community has been quite unanimous about Climate change and the role of burning oil in generating it since 1970’s, the oil lobby has denied Climate change and presented pseudoscience suggesting that there is no interaction with oil burning and temperature change.

However, the oil companies are now seeing the end approaching. As a major indication is that investment companies are advising against buying oil stocks. As the latest big institutional investor, the New York Pension Fund (226 billion dollars) has indicated that it will sell all its oil and coal company stocks by 2040. Because oil use has dropped, so has oil price. Denmark just recently indicated that it will stop oil drilling by 2050 and also stop oil prospecting. In Finland, the national oil company is closing its second oil refinery next year.

Whenever any oil refinery, coalmine or power plant using fossil fuels including peat is closed, the local media are full of news complaining about the employment losses. It is naturally sad that people lose their work, but since the use of fossil fuels is not sustainable, it must be done. If the oil-dependent companies had prepared for the future, they would have started to develop commerce, which is not oil-dependent.

So big oil is past. What happens to the Middle Eastern countries, which are in the desert, but have become rich drilling oil?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, fossil fuels, investments

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »