Verotaakkaa on pienennettävä - Näinkö ilmastomuutosta torjutaan?

Maanantai 31.12.2018 klo 12:16 - Mikko Nikinmaa

Ilmastomuutoksen torjunta on johtavien puolueiden puheissa tullut mantramaiseksi hokemaksi. Kuitenkaan puhe ei valitettavasti ole muuttunut miksikään teoiksi, vaan käytännöllisesti katoen kaikki ratkaisut tehdään taloudellisen kasvun, kilpailukyvyn ja ostovoiman - eli kulutuksen lisäämisen ehdoilla. Kaikkein huvittavinta on se, että samaan aikaan kun hallituspuolueet suu vaahdossa puhuvat ilmastotekojen tärkeydestä, ei lähes puolen miljardin edestä annettavaa verotukea fossiilisten polttoaineiden käytölle saatu poistetuksi.

Hallituksen esitysten biotalous ei näytä olevan juuri muuta kuin keino lisätä taloudellista kasvua puutuotteita käyttäen. On tietysti niin, että useat puuperäiset tuotteet olisivat hyviä vaihtoehtoja nykyisille, mutta metsien hiilinielut eivät saisi vähentyä, niin kuin nyt parin vuosikymmenen ajan käy, jos hallituksen toiveet toteutuvat. Kun olen maailman tapahtumia seurannut 1960-luvulta lähtien, näyttääkin siltä, että nimellä biotalous Keskustapuolue ajaa MTK:laista metsä- ja maatalouspolitiikkaa vanhan Maalaisliiton malliin - 1960-luvun tapaan. Ja jo silloin Kokoomuksen tärkein päämäärä tuntui olevan ansioveron laskeminen. Tätä päämäärää nykyhallitus on toteuttanut ansiokkaasti - ja toteuttaa edelleen ensi vuonna. Päämääränä näyttää olevan, että hyvätuloisten kulutus voisi kasvaa; mitä sillä on väliä, että sähkönsiirrolla, TV-signaalin välityksellä, terveyspalveluilla ym. usein ulkomaiset yhtiöt voivat tehdä voittoja, kunhan vain ansiotuloverotusta saadaan alas ja kulutusta lisätyksi. Onko tämä ilmastomuutoksen vastustamista? Ei todellakaaIMG_20170728_0030.jpgn!

Jos ilmastomuutosta haluttaisiin oikeasti vastustaa, maan hallitus säätäisi, että ansiotuloverotuksen aiotut alennukset ja pari prosenttia lisää otettaisiin ilmastoverona. Veron olisi parasta olla jyrkän progressiivinen, koska mitä korkeampi tulotaso sitä enemmän kulutuksesta on ilmastoa rasittavaa tarpeetonta kulutusta. Veron tuotot käytettäisiin toimiin, joilla ilmastomuutosta voitaisiin torjua kuten lisämetsitykseen (myös ulkomaisilla aavikkoalueilla), ilmastomuutoksen torjuntaa palvelevaan tutkimukseen jne. Jos tällaista veroa hyvätuloiset (joihin itsekin kuulun) vastustavat, voi ilman muuta todeta, että vastustajat ovat niin ahneita ja itsekkäitä, että heidän mielestään tulevalla sukupolvella saa olla minkälaisia ongelmia vain, kunhan vain minun veroni pysyvät pieninä ja tuloni suurina. Ilmastovero voitaisiin muuten välittömästi laittaa kaikkiin pääomatuloihin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kulutus, ilmastovero, ostovoima

Kaivosvero - ympäristön vuoksi

Sunnuntai 30.12.2018 klo 19:43 - Mikko Nikinmaa

Suomi on ulkomaisten kaivosyhtiöiden mieleen. kun tämä on toimiva yhteiskunta, jonka kaivoslaki antaa yritysten kuitenkin huseerata kuin Kongossa ja muissa vähemmän kehittyneissä maissa. Kun yleensä kaivosyhtiöt esimerkiksi Australiassa ja Kanadassa joutuvat maksamaan veroa kaivostoiminnasta, samanlaista kaivosveroa ei Suomessa ole. Otin Australian ja Kanadan esimerkiksi, koska näistä maista suuret kaivosyhtiöt ovat tulleet Suomeen ja yhtenä suurimmista syistä on se, että kaivosyhtiöt voivat täällä tehdä paljon enemmän voittoja kuin kotimaissaan ja viedä ne pois Suomesta. Yhtiöt ovat jopa kehuneet, että ne ehtivät tyhjentää kaivokset malmista ennen kuin mitkään ympäristöluvat ehditään käsitellä tai yrityksen ympäristövaikutuksiin puuttua. Kaivosvero olisikin mielestäni välttämätön haittavero, jonka tuotot voitaisiin edellyttää käytettäväksi kaivosympäristön parantamiseen malmin louhinnan loputtua. Jos kaivosveron kerääminen vähentää ulkomaisten kaivosyhtiöiden kiinnostusta Suomeen, sillä ei ole mitään väliä, kun nykytilanteessa yhtiöt tulevat maahamme, vievät voitot ulkomaille ja jättävät ympäristöhaittojen maksamisen suomalaisille veronmaksajille. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: malmin etsintä, kaivoslaki, ympäristönsuojelu

Ban Fireworks

Sunnuntai 30.12.2018 klo 9:21 - Mikko Nikinmaa

It is again time that billions of euros are burned. Thrown away in skies to have fine fireworks. There is probably no more unnecessary consumption than fireworks in new year's eve. One could compare it to lighting up and burning money - except that burning money as such would be much less harmful than fireworks. All the colours that the fireworks give out are the colours of burning metal ions - and many metal ions are quite poisonous. In fact, many people who complain about metal pollution from mines are ready to pollute their imIlotulitus.jpgmediate surroundings with poisonous metals.In adddition to the poisonous metals themselves, the empty firework trash fills the surroundings.

Then the noise. We had a dog, whom it was impossible to get out between the time that shooting fireworks starts and the time it finished. At home it always  tried to find a place, where there was least noise. It is quite common that dogs and other pets are really scared of the noide. In the media there are every year columns giving advice to people with fireworks-scared pets. Avoiding this problem would be simple. Ban fireworks. 

In addition to causing metal and noise pollution and trash, accidents with fireworks cause a high amount of medical cost with some peopple becoming permanently blind. Further, sustainability can only be reached, if unnecessary consumption is stopped. And if anything, shooting fireworks is unnecessary consumption. Since there are several negative points, and only one supporting one - fireworks look pretty, they should be banned. In Finland, people's petition at kanslaisaloite.fi has reached an adequate number of signatures so that the fireworks ban must be taken up in the parliament. I hope it is successful

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metal pollution, noise, consumption

Individual variability is the key for tolerating environmental change

Tiistai 25.12.2018 klo 13:10 - Mikko Nikinmaa

When animal (or plant) populations must face environmental change such as increased themperature, eutrophication etc. the greater the variability bIMG_20170803_0035_NEW.jpgetween organisms, the more likely it is that at least some specimens are able to tolerate the disturbed conditions. Hitherto it has been virtually always been thoght that the only important thing in this regard is genetic variability. However, individual variation is possible also without genetic variation: a single genotype can have quite different phenotypes, which tolerate different conditions. 

In the case that the environment is very labile such phenotypic plasticity - i.e. individual variations in physiological function of one genotype - is better way of tolerating unfavourable environment than having genetically heterogenous populatio with one genotype tolerating that environmental problem. This is because the plasticity of the individuals that tolerate the unfavourable environment is as large as that of the original population. If, however, the tolerance depends on the genotypic variation, it is likely that the overall plasticity of the tolerant genotype is smaller than that of the original, genetically variable population. Genetical variability can be of significant benefit only in cases where the change is to one direction. The possible importance of measures of individual variation in environmental response has recently been discussed in our article (Nikinmaa and Anttila, Aquatic Toxicology, 207, 29-33; open access). Our experimental results on oil-exposed water fleas also indicate that a change in individual variability can occur even when no change is seen in the mean of the measured parameter.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, environmental pollution, phenotypic plasticity

Gaia is sick: It is not only Climate Change

Lauantai 22.12.2018 klo 13:35 - Mikko Nikinmaa

Gaia hypothesis was generated in 1970's by chemist James Lovelock (and co-developed by microbiologist Lynn Margulis). It states that organisms interact with their inorganic environment so that the Earth is a complex self-regulating system, where chemical, physical and biological components all affect the state of Gaia (=Earth). In the early 1990's there was a computer game simulating the development of Gaia.

Gaia concept is very fitting to climate change, bIMG_20170728_0063.jpgecause any change is the result of changes in atmospheric chemistry, energy production, the use of fossil fuels, radiation, respiration of organisms, environmental pollution, photosynthesis etc. However, although climate change is at the moment the most serious complex disease of Gaia, there are many other, which all generate problems, and require active combatting. They include land use, waste production, environmental pollution and biodiversity loss. If one tries to pinpoint a single factor causing the diseases of Gaia, the increase of human population is that. If there were less than two billion of us like there were a hundred years ago, none of the problems - climate change, environmental pollution, biodiversity loss etc. would have occurred provided that today's technologies were used.

With regard to land use, large population needs space for housing and food production. This results in cutting forests, and both decreases carbon dioxide utilization worsening climate change and causes biodiversity loss. It is notable that organic farming is actually a bigger problem than modern agriculture, since the same amount of food production requires larger area whereby carbon dioxide sink is reduced as more forest needs to be cut. (It is clear that plants used for food production also take up some carbon dioxide, but the amount is smaller than for trees). Land use also includes mines and such like. Much of metal mining could be stopped, if all metals were recirculated.

Increased food production is necessarily causing biodiversity loss. It is, for example, thought that overfishing will increasingly result in a decrease in a number of marine species. Largely fisheries-induced biodiversity loss could be decreased by aquaculture. Notably, aquaculture decreases biodiversity loss only if their feed is not fishflour, i.e. fish are not caught to get fodder. One way of increasing land area for food production is to replace cotton fibre with wood fibre and another is to decrease meat use (and thereby production).

The waste collection and recycling of materials can be improved and environmental pollution decreased by effective wastewater treatment plants. However, regardless of what is done, the problems become more difficult to solve with increasing human population. So, Gaia is sick, and the best remedy would be to be able to decrease human population, or since this is not likely to be achieved, at least stop population growth. To be able to do this an important component would be improving women's status and schooling. Also, a major shift in ideology is required - growth ideology must be scrapped.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: land use, population increase, growth, energy production

Tulevaisuusmanifesti

Torstai 6.12.2018 klo 11:02 - Mikko Nikinmaa

Vuonna 1972 ilmestyi kirja Kasvun Rajat (Limits to Growth). Siinä arvioitiin, että maapallon kantokyky ylitetään parissakymmenessä vuodessa, jos taloudelliseen kasvuun perustuva ideologia jatkuu. Kun kirja ilmestyi, sen varoitukset kaikuivat kuuroille korville. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Kasvun Rajat-kirjan kirjoittajat arvioivat maapallon tilanteen uudestaan teoksessa Beyond the Limits (Rajat on Rikottu) ja päätyivät siihen, että maapallon kantokyky oli jo kokonaisuudessaan ylitetty. Tästä vielä kymmenen vuoden päästä heidän tekemänsä arvion mukaan kasvuun perustuva ideologia ei mitenkään voi jatkua. Huolestuneiden tutkijoiden joukko (suunnilleen 20000 allekirjoittajaa) julkaisi syksyllä 2017 toisen varoituksen siitä, että toiminta maapallolla ei voi jatkua ennallaan. Nyt on jo 45 vuotta varoitettu siitä, että jos muutosta kasvuideologiaan ei tehdä, meitä uhkaa katastrofi.

Vaikka ympäristön saastumisesta, luonnon monimuotoisuuden katoamisesta, muoviroskien leviämisestä ja ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta on uutisoitu taajaan, ihmiskunta toimii kuin Titanic-laivan matkustajat ja miehistö: mitään ei voi käydä, joten jatketaan niin kuin ennenkin. Vertaus Titaniciin on aika osuva, koska sielläkin oli tähystäjiä, jotka olivat huomanneet ja joita ei uskottu, että jos kurssia ei muuteta, laiva törmää jäävuoreen. Kun kurssia ei muutettu, vain pieni osa laivalla olijoista säilyi hengissä. Pelkään, että niin käy maapallon ihmisillekin, jos taloudellisen ajattelun kurssia ei muuteta. Sinänsähän se ei ole mitään ihmeellistä. Suurin osa ilmastonmuutoksenkin ongelmista johtuu siitä, että ihmismäärä on kasvanut liikaa. Aina, kun eläinpopulaatiosta tulee ylitiheä, se pienenee räjähdysmäisesti jonkin katastrofin seurauksena. Niin käy ihmisellekin, jos mitään ei tehdä.

Mutta meillä olisi vaihtoehtoja. Ja ensimmäinen teko, johon pitäisi ryhtyä, on luopua kasvuun perustuvasta ajattelusta. Kasvun rajat saavutettiin jo 25 vuotta sitten. Niinpä se, että Suomen väestö olisi vähenemässä lähivuosikymmeninä ei ole mikään huono uutinen. vaan jotakin, johon pitäisi pyrkiä kaikkialla maapallolla. Jos maapallon väestö vähenisi puoleen, tuskin mitään ilmastonmuutokseen, ruuantuotantoon, jätteiden kertymiseen tai luonnon monimuotoisuuteen liittyviä ongelmia olisi. Tässä onkin huima ristiriita: samaan aikaan kuin ollaan huolestuneita ilmastonmuutoksesta, lähdetään siitä, että kansantalouden ja väestön pitää kasvaa. Sen sanoivat maapallon tärkeimmät johtajat: päämäärämme on torjua ilmastonmuutos ja edistää kasvua. On valitettavasti vain niin, että vain toinen voi toteutua: kestävä kehitys on mahdollista vain, jos kasvuideologiasta luovutaan.

Nyt on puhuttu siitä, että Suomen seuraavat eduskuntavaalit olisivat ilmastovaalit. Samaan aikaan puolueet kuitenkin yhteen ääneen puhuvat kasvun tärkeydestä. Kestävän kehityksen saavuttamiseksi tämä ei ole mahdollista. Kaiken kaikkiaan on taaskin tullut ilmeiseksi, että ilmastoteot ovat tärkeitä, kunhan ne maksaa joku muu eivätkä ne vaikuta omaan elintasoon. Räikeimmillään tämä näkyy Norjan teoissa: maa sanoo olevansa esimerkkimaa ilmastomuutoksen vastaisessa taistelussa käyttäen huomattavan summan rahaa vuosittain ilmastotekoihin. Mutta käytännössä ilmastomuutoksen torjuntaan saatavat rahat tulevat öljyn myynnistä. Jos Norja olisi pyyteettömästi ilmastomuutoksen vastustaja, se lopettaisi yksipuolisesti öljyn myynnin. Tämä nostaisi öljyn hintaa ja vähentäisi öljystä riippuvan toiminnan kannattavuutta.

Norja voi tietysti sanoa, ettei se yksin voi tehdä tuollaista ratkaisua. Mutta jos se tosissaan olisi ilmastomuutoksen vastaisen taistelun edelläkävijä, se toimisi juuri noin. Vastaavalla tavalla Suomen toimet yksin eivät muuta maailmaa suuntaan tai toiseen, mutta ne voisivat toimia esimerkkinä ja suunnannäyttäjinä. Tärkeintä ilmastomuutoksen vastaisessa taistelussa on luopua kasvuideologiasta. Tässä tiedotusvälineillä olisi ratkaiseva osuus. Jos radio, tv ja lehdistö päivästä päivään toisivat esiin sitä, kuinka kansantalouden pieneneminen on ympäristöteko, vähitellen mielikuva kasvun tarpeellisuudesta rupeaisi häviämään.

Vaikka ilmastomuutos onkin nostettu yhdeksi  tulevien eduskuntavaalien tärkeäksi teemaksi, mikään poliittinen puolue ei ole esittänyt, että se, että pystymme turvaamaan lapsillemme hyvän tulevaisuuden, voisi vaatia merkittäviä muutoksia nykyisiin tapoihimme. Koska näin kuitenkin on, listaan muutamia toimia, joita tulisi toteuttaa kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Ensimmäiseksi kasvuun perustuvasta kansantaloudesta on luovuttava. Tällöin niin kulutuksen kuin palkkojen ja muiden korvausten on pienennyttävä. Kulutuksen pieneneminen voidaan saada aikaan siten, että tuotteiden tarpeellisuus mietitään ja sen mukaan kaikille tuotteille määritellään tulevaisuusvero. Tästä tulevat varat siirrettäisiin tulevaisuusrahastoon. Rahastoa käytettäisiin toimiin, jotka edistävät ilmastomuutoksen hillitsemistä sekä koulutusta ja tutkimusta, mitkä ovat välttämättömiä tulevaisuuden hallitsemiselle. Kun yritysten maksamat palkat laskevat, niille maksettavat tuet voidaan poistaa ja vastaavat rahasummat siirtää myös tulevaisuusrahastoon. Vastaavalla tavalla erilaiset maksut voivat alentua, kun työvoimakustannukset pienenevät. Hintojen tarkistus tulevaisuudessa tarkoittaisikin hintojen laskua eikä niin kuin nykyisin hintojen nousua. Kun ennen muuta vientiyritysten voitot kasvaisivat kustannusten pienenemisen ansiosta, saatava voittojen kasvu sijoitettaisiin myös tulevaisuusrahastoon eikä sitä jaettaisi omistajille. Tietysti palkkojen pieneneminen vähentäisi mahdollisuuksiamme esimerkiksi Thaimaan lomiin, mutta lentämisen väheneminen olisi ilman muuta vain hyödyksi ilmastolle. Ja jos elintasomme laskisi 1960-luvun tasolle, minkä ansiosta aiheuttamamme ilmastokuorma pienenisi riittävästi kestävän kehityksen saavuttamiseksi, ainakin vanhemmat ihmiset muistavat, että elämä sujui onnellisissa merkeissä silloinkin. Emmekö voisi tehdä tämän oman ahneutemme unohtaen jälkipolvien hyväksi. Lopuksi täytyy miettiä kehitysapua. Koska ilmastomuutoksen ja maapallon riittämättömyyden suurin aiheuttaja on väestönkasvu, kehitysavun ensisijaisen päämäärän tulisi olla löytää keinot, joilla maapallon väestö rupeaisi pienenemään niin, että sitä haluttaisiin avun saaja-alueilla. Ensimmäinen keino tähän on se, että kehitysavun pyrkimyksenä on nostaa naisten koulutustasoa ja parantaa heidän asemaansa. Patriarkaalinen yhteiskunta on tullut samalla tavalla tiensä päähän kuin kasvuun perustuva talous. Seuraavaksi voisi ajatella sellaista ratkaisua, että kehitysapu jaettaisiin suoraan kohdemaiden perheille siten, että lisääntymisiässä olevien vanhempien perheiden tuki pienenisi lapsimäärän kasvaessa. Kun tämä olisi edeltä käsin tiedossa, se pienentäisi väestönkasvua tehokkaasti.

Mutta, ennen kaikkea tulevaisuuden toimissa täytyy unohtaa kansallisvaltioiden rajat. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että meillä ei olisi identiteettiämme. Olemme suomalaisia maailmankansalaisia.      

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastomuutos, väestönkasvu, taloudellinen kasvu

G20 and climate change

Sunnuntai 2.12.2018 klo 12:55 - Mikko Nikinmaa

Invariably, older people are looking in the golden past - how things were good then. This is actually the breeding ground for the populism of today: none of today's threats existed in1960's. However, the gross natioal products of all the rich countries were only a fraction of what they are now, and many things everyone of us now take for granted were extremely rare.

The book "Limits to Growth" was published in 1972. The book introduced the idea that there would in future be limitation for many needed resources.  At the time, virtually all economists rejected the idea, and the continued thinking that economic growth is needed is still prevalent, although all the calculations and exrtapolations indicate that Earth's limits IMG_20170728_0079.jpghave been reached long ago. The major problem resulting from exceeding Earth's limits, and accepted by most givernments in the world, is the climate change. However, although it should be accepted that growth economics ha come to an end, and should be replaced by sustainability economics, it is qurious that there is G20 meeting going on, and that is completely based on securing economic growth. Simultaneously, a meeting on climate change in Katowice, Poland, is starting, where the same governments are participating. 

It is notable that economy and climate change actions are kept strictly separate, although the truth is that economy depends on environment. And even more, the sad truth is that the growth economy isn't possible if we want to have an Earth that is habitable for future generations. So, instead of trying to calculate, how much economic growth is decreased by climate actions, the outset should be: how much should the world's economies (and population) need to be reduced in order to have sustainability. The new economic thinking, based on sustainability of natural capital, should be the major direction that economics goes into. We have reached the limits to growth about twenty years ago, and the future requires completely new way of thinking, which has little to do with the economic theories of growth economy. If the choice were made clear by governments and media that the choice is between a balanced diminishing of economies - back to 1960's - or a catastrophe, I am pretty sure that people would choose the first alternative. As has been said by many climate scientists, the question is not that we would not have the solutions to solve the problem, but that solving it requires the change of attitudes.

In short, all the media should start praising the situation that is taking place in many developed countries today, the population has stopped growing. Further, the media and governents should start campaigns in developed countries to say thet our material well-being could easily go back 50 years without much disturbing our daily life. Since the problem iss not that we would lack solutions to combat climate change, to save the planet we would need to scrap the attitudes pertaining to growth economy - the need for population and economic growth. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: economic growth, population, Paris agreement

To combat climate change with farming subsidies

Sunnuntai 25.11.2018 klo 20:15 - Mikko Nikinmaa

Much of the farmers' income in Europe is subsidies from state or European Union. This simple fact makes it feasible to do the actions in farming, which are required for combatting climate change, without much affecting farmers' income. Now that all political parties claim that they are in favour of climate actions, this should be eElokuu6.jpgasy to do. All it would take is to direct production towards products, which have less effects on climate than the present agricultural products. This could be done by giving subsidies on the basis of their climate effects. As a result, for example, having sheep for meat production would be discouraged and number of meat cattle would be reduced. Instead, cultivating, e.g., root plants like carrot and turnip could be encouraged. The exact ways by which the subsidies should be redirected should be planned by expert committees with knowledge of the direct and indirect climate effects of cultivation. One point in addition to the subbsidies themselves is that the transport of produce should be minimized, so that local production would be favoured. This could actually be included in the subsidies: increasing them, if the product is used close to the area of production. In this way the carbon dioxide footprint of transport of agricultural products would be decreased. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agricultural policy, land use, climate change

Recirculation of Plastics

Tiistai 20.11.2018 klo 15:32 - Mikko Nikinmaa

A huge problem has been generated for most Western countries. China has stopped importing any plastic waste. Exporting plastics for reuse in China has been the way most West European and North American countries have got rid of accumulated plastics. While much of the plastic waste has been reused in plastic toys and such like, some of it has ended up in the huge amount of plastics in the ocean near China. In principle the reuse in, e.g., plastic toys is a good way of getting rid of plastic waste, but one should be able to ascertain that all the waste is going for the intended purpose and not ending up in oceans. One thing is that plastic waste should be clean and uniform. Earlier on one did not care if plastics had toxic components, since they were thrown away anyway (one did not care that the toxicant ended up in the environment). However, recycling of plastics requires that the new products made are not toxic. Also, people sorting the plastics should not be exposed to the toxicants. The need for toxicants in plastics has actually disappeared making large-scale sorting feasible. It can be done more and more automatically - and should be done, if not in China then in the places of origin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: garbage gyres, reuse, sustainability

Väestömuutokset Suomessa - eivätkö ennusteet ole positiiviset kestävän kehityksen kannalta?

Lauantai 17.11.2018 klo 13:48 - Mikko Nikinmaa

Tlastokeskuksen väestöennuste julkaistiin juuri. Kun siinä arvioitiin Suomen väkiluvun rupeavan vähentymään parinkymmenen vuoden päästä, on uutisointi ollut pelkästään negatiivista. (Ilman maahanmuuttoahan väestö olisi jo alkanut pienetä). Mutta jos ajatellaan kestävää kehitystä, eikö arvio ole juuri sitä mitä pitäisi tapahtua. Maapallon ihmismääränhän pitäisi ruveta kokonaisuudessaan vähenemään tai säilyä korkeintaan ennallaan.IMG_20170730_00822.jpg Työvoiman riittävyyden ongelmat tai eläkkeiden maksamisen ongelmat pikku kansallisvaltiossamme voisi ratkaista siten, että maahanmuuton avulla väestömme pysyisi tasapainossa. Itse asiassahan väestöpyramidin epätasapaino pysyy vain sen aikaa, kun aikaisemmat isot ikäluokat säilyvät hengissä. Tämän jakson ajan rahastoidut eläkevarat pystyvät todennäköisesti pitämään huolen siitä, että "kestävyysvaje" ei aiheuta eläkkeiden maksun ongelmia ennen kuin väestöpyramidi on tasapainossa vakioväkiluvulla. Ja laskevan syntyvyyden takia väestömäärän säilyminen vakiona edellyttää maahanmuuttoa.

Lisääntyvä maahanmuuton tarve - ja nimenomaan tarve - ei tietenkään ole lainkaan sitä, mitä perussuomalaisten kannattajat haluavat. Kaikessa kasvatuksessa pitäisikin pyrkiä siihen, että erilaisuuden hyväksyminen lisääntyä. Tämä koskee niin vammaisia, ruotsinkielisiä kuin eri "rotuisia" ihmisiä. (Rotu on lainausmerkeissä, kun jos kolmen henkilön genomi sekvensoidaan ja henkilöt ovat kaksi valkoista ja musta, niin saattaa käydä niin, että valkoisen ja mustan geenistö on samankaltaisempi kuin kahden valkoisen). Erilaisuuden hyväksyminen ei tietenkään tarkoita sitä, että selvästi negatiivisia perinteitä maahantulijoilla - kuten sukupuolten epätasa-arvo - hyväksyttäisiin. Mutta kun maahantulijoille selvästi viestitettäisiin, että he ovat tarpeellisia ja tervetulleita, uskon, että heidän olisi helpompaa huomata uuden kotimaansa hyvät piirteet ja kotoutua liberaaliseen ja demokaattiseen Suomeen, jossa ketään ei vihata.

Niinpä, tilastokeskuksen väestöennuste on pääosiltaan positiivinen - väestö täällä vähenisi ilman maahanmuuttoa. Tämän ansiosta tarvitsemme maahantulijoita, joten voimme omalta pieneltä osaltamme absorboida muualla tapahtuvaa väestönlisäystä ennen kuin sielläkin päästään siihen, että västön kasvu loppuu. Vasta tällöin päästään kestävään kehitykseen. 

1 kommentti . Avainsanat: väestön kasvy, työvoima, maahanmuutto

Growth - threat to Earth

Lauantai 10.11.2018 klo 11:17

Reading the news, two problems are invariably brought forward: population growth in Japan and Europe have completely stopped and economic growth is again slowing down.  These are given as negative news, although at the same time the news bring forward that this year the day that the resources of the world that could be used per year if sustainability were the aim was reached earlier than ever. Consequently, both news items about the stop of population growth and and decrease of economic growth are positive news for the Earth, hopefully more of them follow.

As a need for economic growth, it is invariably said that if economic growth does not continue, one cannot continue with the present benefits - but wait a minute, those if us who lived in 1970s lived quite happily then, even though all the economic indicators were much worse than today .- the gross national product was only a fraction of today's and there are many things all of us consume now, which were not needed then: and honestly, do we really need them.

As a need for population growth it is usually said that without it there is not enough working force to pay pensions to retired people (and jobless atc.). Again, wait a minute, at the moment immigration is the most negatively thought-about aspect of life in Europe. Wouldn't it be actually right to welcome immigrants and say that they are needed to make it possible to continue the welfare states of Europe. If this were the attitude, I bet the majority of immigrants would soon assimilate to society. And if immugration were mostly young people and children, taken in with a positive attitude, they wood soon see their new living place as home and try to make the normal habits there their own. The hostile apartheid mentality of the right wing populists generates hate and conflicts, which is good for nobody.

To combat the major environmental problems in the world, we would need to forget nation satates, and think that we are citizens of the world. This does not mean that we would need to forget our identity or that we should not try to convince other people about the points done well in our societies. But - I can say that I am a Finnish World citizen, against inequality, male white domination, environmental distruction etc. However, although my aims are good, I make mistakes - human as I am.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: population growth, economic growth, sustainability, gross national product

Climate change, biodiversity loss - reincarnations of population bomb

Perjantai 2.11.2018 klo 12:46 - Mikko Nikinmaa

Very recently several important contributions on environmental questions have been published. First, the IPCC report on Climate Change, and, second, the WWF Living Planet 2018 report  (WWF. 2018. Living Planet Report 2018. Aiming Higher. Grooten, M. and Almond, R.E.A.(Eds). WWF, Gland, Switzerland.). In addition, an article in Nature (Resplandy et al. 2018   Quantification of ocean heat uptake from changes in atmospheric O2 and CO2 composition, Nature 563, 105-108) indicates that more heat has been absorbed by the oceans than conservative estimates suggest, i.e. that climate change may be worse than previously thought

Surprisingly, the reports do not give virtually any attention to the size of human population, although looking at the above two pivtures, a striking similarity in the population increase and athospheric carbon dioxide level graphs can be seen. In the future, it can unfortunately be estimated that if climate actions are not effective, carbon dioxide production increases much more than population growth, since population growth occurs in areas, where carbon dioxide production per person has increased markedly during recent past. Also, the major reasons for the huge (60 %) biodiversity loss are habitat loss and exploitation, both the result of the need of increasing population to get food and other commodities.

It is shocking that economic circles and politicians throughout the world forget that all economic activity ultimately depends on healthy environment. As a result, growth is not possible indefinitely, and economic theories should center not around growth but around sustainability. And one of the major aims of future global planning should be to limit world population. However, as long as the growth-based ideology predominates, population growth is needed. Naturally, actions to corb population growth should be such that nobody is offended. I have toyed with the idea that foreign aid would be given to individuals, not the (mostly corrupt) governments. The direct funding would depend on the size of the family, increasing with a decrease in the number of children. Another significant action would be the schooling of women: this would significantly decrease the population growth, and would also foster equality - certainly opposed by many in male-dominated societies.

Many innovative solutions to decrease the exploitation of wild animals and habitat distruction have been already advanced. Also, there are a plenty of possibilities to decrease the energy needed for transporting goods and new ways of energy production. However, in my opinion, a success in combatting both climate change and biodiversity loss requires that we are succesful in limiting population growth. If we cannot do that, there is bound to be a collapse resembling one that is always seen with animal populations, which have become too dense.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: land use, extinctions, energy consumption, carbon dioxide

Climate change- the reason for the collapse of Western civilization

Sunnuntai 28.10.2018 klo 17:57 - Mikko Nikinmaa

It has now started -books are written about how western civilization collapses, because adequate actions are not taken to prevent climate change. In the book by Naomi Oreskes and Eric M. Conway a future historian from about year 2400 writes about the Collapse of Western Civilization a little before 2100. The book recounts how scientists are not adequately listened to by populace, and how the self-serving interests of the oil and coal lobbying groups lead to political collapse. The book, although fiction, is scaringly close to reality. And what is more scary, it was written in 2014 - before Trump got to power, and is doing everything that a politician can do to destroy both American ideals and the rest of the Western World. Actually, the climate crisis shows the problem with democracy: required actions, which are unpopular among the common people, cannot be done. The direction virtually all populists take, going back to the good old days, is not possible, because in the good old days there were 3 billion people in the world, now there are close to 8. If the population were less than half of what it is today, the climate change problem would not be acute.

I only fear that even though books of fiction start to address climate change, they are only read by people, who are aware of the problem and ready to do something, not the ones that would need the change of mind.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, democracy, science fiction

Ilmastomuutoksen torjuminen rakentamisessa

Tiistai 23.10.2018 klo 16:17

Sementtiteollisuus ja betonin käyttö rakentamisessa ovat suuria hiilidioksidin tuottajia ihmisen toiminnassa. Näin ollen ilmastomuutosta torjuttaessa pitäisi pyrkiä välttämään betonitalIMG_0227.JPGojen rakentamista. Onneksi tälle olisikin vaihtoehto jopa kerrostaloissa. Talot voitaisiin tehdä puusta. Tällöin hakattuun puuhun keräytynyt hiili olisi pois kierrosta jopa satoja vuosia - niin kauan kuin talo kestää. Tämä olisi todellista biotaloutta eikä hakkuiden lisääminen rakentamiseen olisi Suomen hiilidioksidinielujen kannalta lyhyellä aikavälillä haitallista. Lisäksi suomalainen sahateollisuus saisi merkittävän lisämarkkinan. Puun käytöstä näin olisi vaikeata keksiä mitään haitallista ja siirtymisen betonirakentamisesta puurakentamiseen voisi sangen helposti tehdä veroja ja maksuja ohjailemalla. Valtio voisi tehdä niin, että maksuohjauksella rakentaminen siirtyisi puurakentamiseen.

Ilmastomuutoksen torjumisen kannalta saavutettaisiin hyödyt sekä sitä kautta, että betoni/sementtiteollisuuden suuri hiilijalanjälki lähes katoaisi että metsänhakkuiden muuttumisella lyhytaikaisesti hiilineutraaleiksi. Tämähän ei tapahdu, jos hakattu puu käytetään polttoaineeksi. Tällöin lyhytaikaisesti hiilidioksidikuorman lisääntyminen on jopa suurempi kuin vastaavan energiamäärän tuottamisessa fossiilisilla polttoaineilla. Miksiköhän ilmastonmuutosta "biotaloudella" vastustava hallitus ei tätä yksinkertaista ja metsänomistajia hyödyttävää ajatusmallia ole voimakkaasti ajanut? 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hiilijalanjälki, sementtiteollisuus, puutalot

Ilmastomuutos, kansantalous ja ympäristö

Sunnuntai 21.10.2018 klo 19:06

Lähes kymmenentuhatta ihmistä osoitti mieltä Helsingissä ilmaston muutosta vähentäviä tekoja vaatien. Tämä osoittaa, että ihmiset puoluerajojen yli ovat heränneet ajattelemaan, mitä jätämme lapsillemme. Mikään ei kuitenkaan muutu, jos paria asiaa ei saada iskostetuksi johtavien poliittisten päättäjien mieliin.

1. Ympäristövaikutukset ovat osa kansantaloutta. Kaiken taloudellisen toiminnan lähtökohdan pitäisi olla se, että mikäli toiminta aiheuttaa ympäristöhaittoja jossakin suhteessa, ne täytyy kompensoida ympäristön tilaa toisissa suhteissa parantaen. Vain tämän lähtökohdan toteutuessa voi kestävä kehitys toteutua.

2. Taloudellinen kasvu ei voi olla toimeliaisuuden päämäärä. Jotta maapallo voi säilyä asuinkelpoisena pysyvästi, niin ihmismäärän, energiankulutuksen kuin tavaratuotannon tulee vähetä. Kansantalouden tulisi ottaa päämääräkseen, miten tämä voidaan parhaiten ihmiset huomioonottaen toteuttaa. Jos ilmastomuutos halutaan pysäyttää kasvu on lähtökohtaisesti mahdoton. Jos ajatellaan eläinpopulaatioita, liiallista kannan kasvua seuraa väistämättä kannan romahdus. Ihmispopulaation osalta ilmastomuutos näyttää olevan tämä ekologinen häiriö, josta seuraa hallitsematon populaation romahdus. Me ihmiset puhumme aina, että pystymme rikkomaan perinteiset lainalaisuudet. Mikään kasvua vaativa toiminta ei kuitenkaan mahdollista tätä. 

3. Kansallisvaltioihin perustuva ajattelu on tullut tiensä päähän. Ilmastonmuutoksen aiheuttavat teot vaikuttavat kaikkiin maailman ihmisiin tehtiinpä ne sitten Suomessa, Kiinassa, Intiassa tai USA:ssa. Samoin hyödylliset toiminnot Brasiliassa, Ranskassa tai Tunisiassa hyödyttävät myös meitä. Näin ollen meitä yhtä lailla koskevat Amerikka ensin lausunnot, Ugandan väestönkasvu ja Moskovan lisääntynyt taksinkäyttö kuin omat ratkaisumme. Toisaalta emme voi vetäytyä kuoreemme, vähentää kehitysapua ja sanoa, että Suomi on niin pieni kansakunta, ettei meidän teoillamme ole mitään merkitystä. Meillä on vain yksi maapallo, jossa me kaikki elämme ja tekoja täytyy tehdä siellä, missä ne eniten vaikuttavat eikä lähteä siitä, että me vastaamme omasta maastamme ja muiden pitää vastata muista alueista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansainvälisyys, energiankulutus, ympäristönsuojelu, poliittinen vastuu

Biofuel from wood - is it climate-friendly?

Sunnuntai 14.10.2018 klo 15:21 - Mikko Nikinmaa

To be climate-friendly, the production of biofuels from wood should be associated with an increase of forest growth, which covers both the burned wood, and the carbon dioxide production during harvesting the material and transporting it to the biofuel factories and transporting the ready fuel to the fuel stations. If this requirement is not fulfilled, and new cuts done to obtain biofuel, then the new carbon dioxide produced is no better climatewise than carbon dioxide produced from oil and coal.

Climate-friendly biofuel can be produced from waste material, if new forest is planted at the same time. Then one increases the carbon sink, and simultaneously does environment-friendly treatment of waste.

I cannot understand, why production of biofuels without the above requirements is marketed as climate action, because it is definitely not that. To market something on grounds that is good for certain economic sectors and political parties, but against the most crucial requirements needed to have a sustainable world future, is something that our children do not thank us for, because we would have a choice. It would probably be against the interests of some groups, and probably more expensive than the cheapest choices, but it would in any case be a choice that we can decide on. Our children and grandchildren do not have the choice, but have to accept the situation we have generated through our choices.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, energy production, fossil fuels, bioenergy

Population explotion and climate change - close connection

Tiistai 9.10.2018 klo 20:26 - Mikko Nikinmaa

In the late 1960s, when I became an environmentlaists (and still am 50 years later), the major worry was population growth. Then it was estimated that food production would soon become a problem. However, as a result of advances in agricultural methods, the absolute hunger in the world has decreased, although the population has increased threefold. However, one can say that virtually all of the present mejor global problems are due to population growth. I was shocked to see two charts superimposed: the population growth and the energy consumption in the world. The graphs were more or less identical. So, the climate change is very much to do with population growth. If the population could decrease to the level that it was in 1960s, there would be no climate change, nor would there be the global plastic problem etc.

Naturally we cannot forcefully decrease world population, but one of the ways to migitate  climate change should be to decrease population growth in Asia and Africa. And there could be quite a simple way to do this with everyone being happy. Much of the developmental aid could be tied to birth control: if a family had maximally two children, they would be given a certain yerly sum of money. This would probably be more effective way of combatting climate change in developing counties than anything else.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: population growth, energy consumption, carbon dioxide

From cotton to more eco-friendly clothing

Keskiviikko 3.10.2018 klo 20:10 - Mikko Nikinmaa

Kuva, joka sisältää kohteen puu, ulko

Kuvaus luotu, erittäin korkea luotettavuusCotton is undoubtedly the least sustainable agricultural product. Yet, cotton clothing is used by everyone. The dark sides of cotton cultivation are many. Cotton fields cover large areas of arid landscape and virtually all the water and land are used for producing cotton instead of food in countries, where people are starving. It would not really matter, if the income from cotton sales came to the starving people enabling them to buy food. Unfortunately, this is not the case: typically the income from producing cotton goes to foreign companies or to rich land-owners. Cotton cultivation can be considered to be a reason for the African immigrants trying to cross the Mediterranean Sea to come to rich Europe. Most cotton these days is from gene modified plants. And even people strongly resisting GMOs have GMO cotton clothing. Copious amounts of insecticides and other pesticides are used in cotton fields. Cotton cultivation with its high pesticide usage can be considered as being one reason in the possible decline of insect populations -there is yet no insecticide which would kill only the harmful ones but leave, e.g., the beneficial pollinators intact. In addition to insects, it has been supposed that the heavy insecticide use is the cause of death of millions of birs: birds eat insecticide-affected insects, and get enough poison to be affected, so that their likelihood of death directly because of poisoning or indirectly because of the insecticide-induced alterations in behaviour. There are also reports of much declining bird populations, and the insecticide use of cotton cultivation is a likely contributor to them.

So what kind of material should sustainably produced clothing be made of? After all, we need clothing. Artificial fibres are not an option, since they are normally oil-based, and can be said to contribute to the (micro)plastics problem. That leaves wood fibres. Earlier on their use has not been considered environmentally friendly, because of toxic chemicals, which were needed for making wood fibres suitable for cloth-making. However, the new methods for producing cloth using wood fibre does not require toxic chemicals, and the process can be considered almost fully closed, i.e. virtually no effluents are produced before the final product is in the hands of consumers. The first pilot factories producing cloth from wood with the new methodology are being taken to use. So, compared with cotton: agricultural land is returned to food production, no pesticides are used – thus, the eco-friendly solution, clothing from wood fibre. In the beginning the wood-cloth is probably more expensive than cotton, but regardless should be used by anybody preaching sustainable way of life.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pesticide use, cloth production, sustainable agriculture

Metsien ja soiden ojitus - suuria haittoja jokieläimille

Sunnuntai 30.9.2018 klo 20:05

Suomessa on paljon metsää ja soita. Varsinkin ennen soita pidettiin vain turhana haittana ja metsänhoidon edistämiseksi ja metsien kasvun lisäämiseksi ajateltiin, että ainut hyvä suo on ojitettu suoJoki.jpg. Metsien kasvun nopeuttamiseksi ajateltiin myös, että metsätkin pitäisi ojittaa. Tässä suo- ja metsäojitusten innossa ei lankaan mietitty sitä, minkä vuoksi maassamme on paljon soita ja minkä takia useat metsäpohjatkin ovat kosteita - ja entisen ajattelutavan mukaan tärkeitä ojittaa.

Soiden ja kosteiden metsäpohjien syntysyy ja ansio on se, että ne ottavat satavan veden ja päästävät sen jokiin vain vähitellen. Ne ovat kuin pesusienet toimien luonnollisina tulvien estäjinä sulamisvesien kertyessä ja vapauttaen vettä koko kesän ajan hidastaen viljelysmaiden kuivumista. Sama vesimäärä kulkee ojien kautta jokiin parissa päivässä kuin ojittamattomista soista kuukaudessa. Yksi kevät- ja muiden tulvien suurimmista syistä onkin metsien ja soiden ojitus.

Ojituksien suurimmat haitat eivät kuitenkaan liity siihen, että ojitus lisää tulvia, vaan siihen, että ojituksien tuloksena vesiin pääsee suuria metallimääriä. Jokiveden mukana pääsevät metallimäärät ylittävät kaikkien kauhistelemat Talvivaaran metallipäästöt. Jokien metalli- ennen kaikkea rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat niin korkeita, että ne aiheuttavat nahkiaisen likomatojen, raakkujen toukkien ja vaelluskalojen ruskuaispussipoikasten sekä mädin akuuttia kuolevuutta, erityisesti kun ojien vesi on usein hapanta. Tällöin kuoleman aiheuttaa todennäköisimmin se, että eläinten lähiympäristön (kidusten pinnan yms.) veden pH nousee, ja metallit saostuvat aiheuttaen eläinten tukehtumisen. Nahkiaisen osalta tulokset on raportoitu 1997 julkaistussa artikkelissamme Myllynen ym. Ecotoxicology and Environmental Safety 36, 43-48. Metallisaastuminen ja alhaiset pH:t ovat paljon pahempia metsien ja soiden ojituksen aiheuttamia ongelmia kuin ojaveden mukana kulkeutuvat ravinteet, koska suomalainen metsämaaperä on sangen ravinneköyhää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metallit, vesien saastuminen, happamoituminen, tulvat

Itämeren saastuminen - asiantuntijat olivat huolissaan jo 50 vuotta sitten

Perjantai 28.9.2018 klo 16:51 - Mikko Nikinmaa

Itämeren tilasta oli jo vuonna 1968 tutkijakokous, jossa arveltiin rehevöitymisen ja siihen liittyvien lieveilmiöiden olevan merkittävä uhka. Vuonna 1977 Helsingin Yliopiston biologian opiskelijat järjestivät Itämeri-illan, jossa käsiteltiin meren rehevöitymistä ja muuta saastumista. Tuolloin Itämereen päästettyjen ympäristömyrkkyjen ja ravinteiden määrä oli maksimissaan. Hylkeet eivät pystyneet lisääntymään ja nerikotkat saivat vain muutaman poikasen. Tilaisuuteen oli kutsuttu tiedotusvälineidKuva14.JPGen edustajia - joita ei kuitenkaan paikalle tullut yhtään.

Itämeren tila ei ollut ongelma, kun vain tutkijat ja biologian opiskelijat olivat huolestuneita. Ketään ei häirinnyt silloin, että ne uhkakuvat, joita tutkijat esittivät, ovat nyt osoittautuneet tosiksi. Silloin ei havaittu mitään, kun myrkyt estivät näkyvimmän ilmiön, mikä rehevöitymisestä aiheutuu, sinileväkukinnot. Tämän täytyy olla totta, koska meriveden ravinnepitoisuudet olivat korkeimmillaan 1970-luvun lopussa ja 1980-luvulla ja kaikki ovat yksimielisiä siitä, että ravinteiden lisäys veteen aiheuttaa sinileväkukintoja.

Syynä siihen, että kirjoitan tämän, on ennen kaikkea se, että kannattaisi tarkalla korvalla kuunnella, mitä ongelmia ympäristötutkijat nyt pitävät mahdollisina. Ongelmien ehkäisy silloin, kun ne ovat vasta tulossa, on monin verroin halvempaa kuin korjaustoimet silloin, kun katastrofi jo häämöttää. Esimerkiksi Itämeren tapauksessa olisi 1960-1970-luvulla rakennettujen vedenpuhdistuslaitoksien hinta ollut jopa pienempi kuin nykyisin yhden vuoden budjetissa Itämeren hoitoon kuluva raha. Emmekä olisi kärsineet yhdestäkään pahasta sinilevävuodesta.

Mahtoivatko teollisuuden ja taajamien säästöt tuolloin olleet niin suuret, että toiminta oli pitkällä aikavälillä kannattavaa? Talouspiirit pitävät meitä ympäristötutkijoita aina vain kustannusten aiheuttajina, mutta eiköhän meidän kuuntelemisestamme olisi tullut jo yhden ihmisiän aikana merkittäviä rahallisia säästöjä. Säästyneet rahat olisi voinut laittaa muihin tarkoituksiin. Näin kannattaa toimia ympäristötutkijoiden arvioimien tulevien uhkien osalta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristömyrkyt, rehevöityminen, vesien saastuminen

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »