Kalaparat

Keskiviikko 14.7.2021 klo 17:14 - Mikko Nikinmaa

Suomen vesistöille on tyypillistä niiden mataluus. Lisäksi ne ovat usein ruskeavetisiä, mikä nopeuttaa lämpenemistä. Myös meidän meremme, Itämeri, on suhteellisen matala ja sen syvänteet ovat melkein hapettomia. Niiden veden happipitoisuus on alhaisempi kuin happipitoisuus, jossa melkein kaikki kalat kuolevat. Lisäksi Itämeren veteen sopeutuneet kalat eivät yleensä siedä 35 promillen suolapitoisuutta, joten ne eivät pysty pakenemaan lämpötilan nousua viileämpään Atlanttiin. Siispä useimpien kalojen kannalta Itämeri lahtineen on vain suuri järvi.

Suomessa elävien kalojen tärkein ominaisuus on vuosituhansien ajan ollut kyky toimia alhaisessa lämpötilassa. Tämän vuoksi niiden solukalvoissa on paljon juoksevuutta lisääviä monityydyttämättömiä rasvahappoja. Näiden ansiosta solukalvot suomalaisilla kaloilla 10oC:ssa ovat suunnilleen yhtä juoksevia kuin meillä ihmisillä 37oC.ssa. Hermoston toiminta, muu signaalinvälitys, ionikuljetus solukalvojen läpi jne. perustuvat valkuaisaineiden liikkeeseen solukalvolla, mikä vaatii kalvojen oikean juoksevuuden. Jos kalvo on liian juokseva, rupeaa sydän lyömään kiivaasti ja epäsäännöllisesti. Tämän seurauksena veren pumppaus kudoksiin häiriintyy. Kun samaan aikaan hermojen toiminta häiriintyy niin, että lihakset alkavat supistella tahdosta riippumattomasti, vähentynyt veren pumppaus kudoksiin aiheuttaa hapenpuutetta. Tämä tapahtuu suomalaisilla kaloilla alhaisemmassa lämpötilassa kuin Keski- ja Etelä-Euroopan kaloilla puhumattakaan tropiikin kaloista.

Nyt kesän helleaalto on jatkunut jo toista kuukautta. Kouvolassa on mitattu kaikkien aikojen Suomen ennätys peräkkäisissä hellepäivissä tänään, 27 päivää. Tämän takia Suomen järvien veden lämpötila saattaa olla pohjaan asti noussut. Jos näin on, kalat eivät enää voi paeta liian lämmintä vettä viileisiin syvänteisiin. Lisäksi ensimmäiseksi kuolevat pohjakalat, jotka eivät koskaan ole joutuneet kokemaan lämmintä vettä. Kiiski on tällainen pohjakala. Minusta onkin hyvinkin mahdollista, että Pyhäjärven kiiskikuolemien ensisijainen syy on lämpötilan nousu alusvedessäkin. Kala ei pääse enää viileämpään, jolloin sen elintoiminnat häiriintyvät. Jos helle vielä jatkuu, pelkään että Saimaan nieriät ja siiat kaikkialla rupeavat kuolemaan. Mateet ja muikut menehtyvät. Laajat kalakuolemat koskettavat jokseenkin kaikkia muita lajeja paitsi ruutanaa, suutaria ja kuhaa, jotka elävät täällä levinneisyysalueensa pohjoisrajalla ja uisivat mieluummin lämpimämmissä vesissä. Niille tämä kesä on nautinto.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, kalafysiologia, lämpötila

Onko ilmasto muuttunut?

Perjantai 25.9.2020 klo 16:03 - Mikko Nikinmaa

Ilmatieteen laitoksen sivuilta näkee viimeisen 60 vuoden säätilastot eri puolilta Suomea. Kun ilmastonmuutoksen kieltäjät edelleenkin väittävät, että havaitut sään muutokset ovat liian vähäisiä, jotta niiden perusteella voisi sanoa yhtään mitään, olen alle laittanut kuinka monena vuotena kuukausittaiset keskilämpötilat ylittivät ja alittivat 1981-2010 vuosien keskiarvon 60-40 v ja 20-0 v sitten Helsingissä ja Rovaniemellä.

Helsinki

kuukausi          60-40 v sitten                       20-0 v sitten

Tammikuu       8 v yli, 12 v alle keskiarvon    12 v yli, 8 v alle keskiarvon

Helmikuu         7 v yli, 13 v alle                    12 v yli, 8 v alle

Maaliskuu       7 v yli, 13 v alle                     13 v yli, 7 v alle

Huhtikuu         3 v yli, 17 v alle                    16 v yli, 4 v alle

Toukokuu        4 v yli, 16 v alle                    13 v yli, 7 v alle

Kesäkuu          10 v yli, 10 v alle                  10 v yli, 10 v alle

Heinäkuu         4 v yli, 16 v alle                   11 v yli, 9 v alle

Elokuu            6 v yli, 14 v alle                    15 v yli, 5 v alle

Syyskuu         7 v yli, 13 v alle                    18 v yli, 2 v alle                        

Lokakuu         8 v yli, 12 v alle                    13 v yli, 7 v alle

Marraskuu      10 v yli, 10 v alle                  14 v yli, 6 v alle

Joulukuu        7 v yli, 13 v alle                    14 v yli, 6 v alle

Rovaniemi

kuukausi          60-40 v sitten                     20-0 v sitten

Tammikuu       8 v yli, 12 v alle keskiarvon   13 v yli, 7 v alle keskiarvon

Helmikuu         8 v yli, 12 v alle                   13 v yli, 7 v alle

Maaliskuu       8 v yli, 12 v alle                     12 v yli, 8 v alle

Huhtikuu         4 v yli, 16 v alle                    15 v yli, 5 v alle

Toukokuu        5 v yli, 15 v alle                    15 v yli, 5 v alle

Kesäkuu           9 v yli, 11 v alle                   10 v yli, 10 v alle

Heinäkuu         6 v yli, 14 v alle                   12 v yli, 8 v alle

Elokuu            8 v yli, 12 v alle                    16 v yli, 4 v alle

Syyskuu         7 v yli, 13 v alle                    17 v yli, 3 v alle                        

Lokakuu         7 v yli, 13 v alle                    12 v yli, 8 v alle

Marraskuu      9 v yli, 11 v alle                    15 v yli, 5 v alle

Joulukuu        10 v yli, 10 v alle                  15 v yli, 5 v alle

Kummassakaan kaupungissa ei ollut yhtään kuukautta, jolloin 20 vuoden jaksoon olisi osunut enemmin keskiarvon ylittäviä kuin alittavia lämpötiloja (60-40 v sitten) tai keskiarvon alittavia kuin ylittäviä lämpötiloja (20-0 v sitten). Niinpä ne lapsuuden lämpimät kesät eivät ole muuta kuin kultaisia muistoja.

Vaikka yksittäisen vuoden säästä ei voikaan tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä ilmastonmuutoksen etenemisestä, nämä kahden kaupungin 20-vuotiset kuukausikeskilämpötilojen muutokset osoittavat sen tapahtuneen elinaikanani.

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, lämpötila

Huh hellettä - kalaparat

Perjantai 26.6.2020 klo 19:32 - Mikko Nikinmaa

Nyt on kuuma. Ja vesien lämpötila on viisi-kuusi astetta normaalivuotta lämpimämpää. Se, että veden lämpäötila on paljon normaalia korkeampi jo kesäkuussa on melkoinen ongelma kaloille, koska se merkitsee melkoisen varmasti sitä, että korkea vesien lämpötila on pitkäaikainen ilmiö. Suurin osa Suomen arvokaloista – ja muistakin kaloista – on kylmän veden lajeja, jotka lämpimäna aikana menevät pohjan lähelle, harppauskerroksen alapuoliseen veteen, joka säilyy kylmänä. Mitä pitempään korkea lämpötila jatkuu sitä syvemmälle harppauskerros  vaipuu, kunnes kylmää vettä ei ole missään. Pitkäaikaisen lämpimän jakson johdosta matalille järville tyypilliset kalakuolemat rupeavat esiintymään myös syvissä järvissä ja meressäkin.

Yksi esimerkki kylmän veden lajeista on härkäsimppu. Laji kutee siniset mätimunansa kaikkein kylmimmän veden aikaan helmikuussa. Se tuli pohjoisesta Harkasimppu1.jpgItämereen kun meriyhteys valtamereen oli Vienan meren kautta. Kalaa ei esiinny eteläisellä Itämerellä eikä Atlantilla Norjan ulkopuolella, todennäköisesti sen takia, että lämpötila on liian korkea. Muistan pikkupoika-ajoista kuinka niitä sai verkolla itäisellä Suomenlahdella niin paljon, että puuskahdin isona kirjoittavani Lyhyen Simpunpäästöopin; nelisarvinen ja piikikäs kala kun jäi verkkoon niin tiukasti, että sitä ei helposti pois ottanut. Nykyisin kalaa ei paljoakaan löydy.

Suuret ongelmat korkeat lämpötilat aiheuttavat myös kalankasvatukselle. Erityisesti viime aikoina suosituksi syömäkalaksi tullut nieriä rupeaa aikuisena kuolemaan yli 15 asteen lämpötilassa. Suunnilleen mistään ei pitkäaikaisen lämpimän jakson lopussa sitä kylmempää vettä löydy.

Ja kaikkeen tähän taitaa olla syynä ilmastonmuutos. Kaikki mallit povaavat sateisia, lauhoja talvia ja suhteellisen kuivia, kuumia kesiä. Pohjois-Suomen syvät nietokset ja Etelä-Suomen vesisateinen talvi  sopivat ensimmäiseeen skenaarioon ja juuri loppuva kuuma kesäkuu jälkimmäiseen.

Huh hellettä, mutta voi kalaparkoja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, veden lämpötila, kalankasvatus