Kalaparat

Keskiviikko 14.7.2021 klo 17:14 - Mikko Nikinmaa

Suomen vesistöille on tyypillistä niiden mataluus. Lisäksi ne ovat usein ruskeavetisiä, mikä nopeuttaa lämpenemistä. Myös meidän meremme, Itämeri, on suhteellisen matala ja sen syvänteet ovat melkein hapettomia. Niiden veden happipitoisuus on alhaisempi kuin happipitoisuus, jossa melkein kaikki kalat kuolevat. Lisäksi Itämeren veteen sopeutuneet kalat eivät yleensä siedä 35 promillen suolapitoisuutta, joten ne eivät pysty pakenemaan lämpötilan nousua viileämpään Atlanttiin. Siispä useimpien kalojen kannalta Itämeri lahtineen on vain suuri järvi.

Suomessa elävien kalojen tärkein ominaisuus on vuosituhansien ajan ollut kyky toimia alhaisessa lämpötilassa. Tämän vuoksi niiden solukalvoissa on paljon juoksevuutta lisääviä monityydyttämättömiä rasvahappoja. Näiden ansiosta solukalvot suomalaisilla kaloilla 10oC:ssa ovat suunnilleen yhtä juoksevia kuin meillä ihmisillä 37oC.ssa. Hermoston toiminta, muu signaalinvälitys, ionikuljetus solukalvojen läpi jne. perustuvat valkuaisaineiden liikkeeseen solukalvolla, mikä vaatii kalvojen oikean juoksevuuden. Jos kalvo on liian juokseva, rupeaa sydän lyömään kiivaasti ja epäsäännöllisesti. Tämän seurauksena veren pumppaus kudoksiin häiriintyy. Kun samaan aikaan hermojen toiminta häiriintyy niin, että lihakset alkavat supistella tahdosta riippumattomasti, vähentynyt veren pumppaus kudoksiin aiheuttaa hapenpuutetta. Tämä tapahtuu suomalaisilla kaloilla alhaisemmassa lämpötilassa kuin Keski- ja Etelä-Euroopan kaloilla puhumattakaan tropiikin kaloista.

Nyt kesän helleaalto on jatkunut jo toista kuukautta. Kouvolassa on mitattu kaikkien aikojen Suomen ennätys peräkkäisissä hellepäivissä tänään, 27 päivää. Tämän takia Suomen järvien veden lämpötila saattaa olla pohjaan asti noussut. Jos näin on, kalat eivät enää voi paeta liian lämmintä vettä viileisiin syvänteisiin. Lisäksi ensimmäiseksi kuolevat pohjakalat, jotka eivät koskaan ole joutuneet kokemaan lämmintä vettä. Kiiski on tällainen pohjakala. Minusta onkin hyvinkin mahdollista, että Pyhäjärven kiiskikuolemien ensisijainen syy on lämpötilan nousu alusvedessäkin. Kala ei pääse enää viileämpään, jolloin sen elintoiminnat häiriintyvät. Jos helle vielä jatkuu, pelkään että Saimaan nieriät ja siiat kaikkialla rupeavat kuolemaan. Mateet ja muikut menehtyvät. Laajat kalakuolemat koskettavat jokseenkin kaikkia muita lajeja paitsi ruutanaa, suutaria ja kuhaa, jotka elävät täällä levinneisyysalueensa pohjoisrajalla ja uisivat mieluummin lämpimämmissä vesissä. Niille tämä kesä on nautinto.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, kalafysiologia, lämpötila