Pitäisikö ilmastotoimia viivyttää sähkön hinnan nousun vuoksi? NO EI!

Keskiviikko 31.8.2022 klo 16:33 - Mikko Nikinmaa

Nyt kun sähkön hinta on noussut pilviin, ovat useat tahot ruvenneet vaatimaan, että ilmastotoimia pitäisi viivyttää, jotta sähkön hintaa saataisiin lasketuksi. Erityisen kovaäänisiä ovat olleet perussuomalaiset, joiden mielestä tämänhetkiset ilmastosuunnitelmat ovat täysin järjettömät ja ajavat Suomen haaksirikkoon. Ilmastotoimien viivyttäminen olisi kuitenkin askel Venuksen tielle. Eli ne samat tahot, jotka ovat niin huolestuneita rahallisen velan jättämisestä jälkipolville, eivät piittaa lainkaan siitä, onko ilmasto ihmiselämälle kelvollinen.

Melkein puolet suomalaisista on edelleenkin sitä mieltä, ettei mitään merkkejä ilmastonmuutoksesta ole. He naureskelevat IPCC:n kauhuraportoinnille väittäen, etteivät mitkään raporteissa esitetyt skenaariot ole toteutuneet. Ja sitä paitsi, Suomi on asujamäärältään niin vähäinen, ettei millään täällä tehdyillä toimilla ole maailmanlaajuisesti mitään merkitystä. Tuo väite ei aivan pidä paikkaansa. Yhden suomalaisen hiilijalanjälki on sama kuin 20-50 afrikkalaisen. Kun meitä on 5,5 miljoonaa, tämä tarkoittaa, että vastaamme 110-275 miljoonaa afrikkalaista. Jos vähentäisimme hiilidioksidin tuotantomme henkeä kohti puoleen nykyisestä, sen merkitys olisi sangen huima. Sitä paitsi hiilidioksidipäästöjen vähentäminen henkeä kohti puoleen nykyisestä jo tällä hetkellä ei olisi mikään mahdottomuus. Tuskin kukaan perussuomalainenkaan on sitä mieltä, että ruotsalaiset ovat köyhiä. Kuitenkin keskimääräisen ruotsalaisen tämänhetkinen hiilijalanjälki on vain puolet suomalaisen vastaavasta.

Sähkön hinnannousuhan ei johdu ilmastotoimista vaan siitä, että olemme olleet liian riippuvaisia fossiilisista polttoaineista energiantuotannossakin. Nyt kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja käyttää fossiilista energia-asettaan Eurooppaan, kärsimme siitä, että emme ole ajoissa luopuneet fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Mikäli nyt tehdään toimia, jotka suosivat fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa, tilannehan vain pahenee.

IPCC:n raportit eivät valitettavasti ole olleet kauhuraportointia. Minkä ensimmäisissä raporteissa ennustettiin tapahtuvan alhaisella todennäköisyydellä, on viimeisissä muuttunut lähes varmaksi. Tänä vuonna tapahtuneiden ilmiöiden on ennustettu sattuvan vasta 2050. Ja tapahtumiahan riittää. Keski- ja Etelä-Euroopassa ei ole ollut koskaan niin kuumaa ja kuivaa kuin tänä kesänä. Tämän vuoden metsäpaloissa vapautunut hiilidioksidimäärä on suurempi kuin koko Euroopan Yhteisön vuodessa tuottama hiilidioksidi. Tuhannet ihmiset ovat kuolleet rankkasateiden aiheuttamiin tulviin Pakistanissa, osassa Intiaa, USA:ta ja Australiaa. Helleaalto Kiinassa on pahempi kuin ainakin 500 vuoteen. Grönlannin jäätikkö on sulanut ennätystahtia, minkä seurauksena merien vedenpinta on noussut keskimäärin yli 30 senttiä. Arktisten alueiden ikirouta on ruvennut sulamaan niin, että sulaneen roudan alapuolelta voi päästä vapautumaan metaania, mikä on parikymmentä kertaa hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu.

Venuksen tie. Niin Venuksen lämpötilahan on 400-500 astetta. Siihen on onneksi matkaa. Mutta jos metsät palavat ja metaani vapautuu, kun ilmastotoimet jätetään tekemättä, joudutaan nopeasti kierteeseen, jossa lämpötila vain nousee. Eli jyrkkä EI ilmastotoimien viivyttämiselle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, fossiiliset polttoaineet, energiantuotanto

Putinin hyökkäys Ukrainaan ja öljyn hinnannousu - sysäys vihreään siirtymään

Keskiviikko 16.3.2022 klo 16:10 - Mikko Nikinmaa

Putinin Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut karmealla tavalla, miten haavoittuva fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuva yhteiskunta on. Venäjä on ollut tärkein Euroopan käyttämän maakaasun lähde ja yksi tärkeimmistä öljyn viejistä maapallolla. Jos rupeaa miettimään öljynviejämaita, eipä joukossa ole monta, jotka olisivat stabiileja yhteiskuntia ilman konfliktien uhkaa lähialueilla: Iran, Irak, Saudi-Arabia, Kuwait, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Venezuela, Nigeria. Pelkästään tästä syystä, energian saannin varmistamiseksi riippumatta kriiseistä eri puolilla maapalloa, öljyn käytöstä olisi päästävä eroon. Tämä on vihdoin tiedostettu Euroopan Yhteisön maissa, joista useat ovat olleet ällistyttävän sinisilmäisiä Venäjän kaasu- ja öljytuonnin suhteen. Kun Putinin järjestämä kriisi tuli nyt samaan aikaan, kun EU:n ilmastorahaston käyttökohteita suunnitellaan, energiaomavaraisuuden lisäys ja ilmastotoimet käyvät käsi kädessä. Jos mikä on kotimaista, se on tuuli, aurinko, vuorovesi, aallot ym. Kun sähkö tuotetaan näillä, riippuvuus Venäjästä ja fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee.

Putinin sota on suurin syyllinen myös bensiinin ja dieselöljyn jyrkkään hinnannousuun. Vaikka lyhyellä aikavälillä on hyväksyttävä, että niiden käyttöä tuetaan esim. verotusta ja sitä kautta hintoja laskemalla, tämä ei voi olla pitkän tähtäyksen ohjelma. Paremminkin öljyn hinnan suuren vaihtelun tulisi kiihdyttää muutosta pois bensiinin ja dieselöljyn käytöstä. Vihreän vedyn tuotantoa ja lisääntyvää käyttöä kuorma-auto- ja laivaliikenteessä tulisi edistää. Toinen tärkeä asia olisi siirtää tavaraliikennettä rekoista rautateille, mikä vähentäisi fossiilisten polttoaineiden kulutuksen lisäksi teiden kulumista ja mikromuovien leviämistä (renkaista vapautuva mikromuovi aiheuttaa lähes puolet ympäristön mikromuovikuormasta). Jos vain rautatieasemilta kulutuspaikalle menevä tavara ajettaisiin kuorma-autoilla, vähenisi polttoaineen ja teiden kulutus merkittävästi. Tämä edellyttäisi juna-rekka konttisiirtosysteemien rakentamista, jälleen ilmastorahaston rahoituksen kohde.

Tässäkin asiassa Putin näyttää Ukrainan hyökkäyksellään ampuneen itseään jalkaan. Euroopan maat siirtyvät venäläisen öljyn ja kaasun käytöstä vihreisiin energianlähteisiin suunniteltua nopeammin ja voivat tehostaa liikennejärjestelmiään vihreään suuntaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, fossiiliset polttoaineet, EU, ilmastorahasto, vihreä vety

Ilmastotutkijatkin rupeavat sanomaan blää, blää, blää

Perjantai 11.3.2022 klo 15:25 - Mikko Nikinmaa

Siitä, että ihmisen toiminnat voivat muuttaa ilmastoa, raportoitiin jo sata vuotta sitten. Viisikymmentä vuotta sitten ilmestynyt kirja Kasvun rajat osoitti maapallon olevan rajallinen. Yhtenä viestinä oli, että hiilen ja öljyn käytöstä pitää vähitellen päästä eroon, jotta kestävä kehitys maapallolla on mahdollista. YK perusti 1988 IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change), joka julkaisi ensimmäisen raporttinsa 1990. Se kokosi yhteen jo tuolloin laajan kirjallisuuden siitä, kuinka ihminen tulee aiheuttamaan kestämättömän ilmaston lämpenemisen, kuivuutta, jäätikköjen sulamista ja meren pinnan kohoamista, jos fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei vähennetä. IPCC on julkaissut sen jälkeen raportin 1995, 2001, 2007, 2014 ja nyt viime ja tänä vuonna. Raportit ovat koko ajan ennustaneet, mitä vaikutuksia erisuuruiset lämpötilamuutokset aiheuttavat, kuinka todennäköistä niiden esiintyminen on ja millaiset toimet estäisivät tai vähentäisivät vaikutuksia.

 

Raporttien tullessa ilmastoskeptikot ovat aina kuorossa huoanneet, että taas se IPCC esittää kauhukuvia, vaikka edellisenkään raportin jälkeen ei juuri mitään muutoksia ole tullut. Heidän mukaansa kaikki kiireelliset toimenpiteet ovat turhia. Raportit eivät kuitenkaan ole samanlaisia. Jokaisessa esitetään räjähdysmäisesti kasvaneeseen kirjallisuuteen pohjautuva analyysi, minkä perusteella voidaan haitallisten ilmiöiden todennäköisyys arvioida: on järkyttävää huomata, että haitallisen ilmiön todennäköisyys on muuttunut 1990 raportin alhaisesta viime viikkoisen raportin mukaan lähes varmaksi. Viime viikon raportti toteaa, että jotkut ilmastomuutoksen negatiiviset vaikutukset näyttävät jo palautumattomilta. Useita mahdollisia muutoksia voidaan vielä estää, mutta siihen tarvitaan nopeita ja konkreettisia toimia – eikä vain puheita ja lupauksia.

 

YK:n ilmastokokouksia on pidetty 1995 alkaen vuosittain, viime syksynä Glasgowssa oli jo 26. kokous. Kokouksista parhaiten muistetaan 1997 Kioton kokous, jossa aikaansaatiin askeleet ilmastonmuutoksen torjumiseksi (Kioton protokolla) ja 2015 Pariisin kokous, jossa tehtiin lupaus lämpötilan nousun rajoittamisesta alle 2 asteeseen. Globaali muutos on tällä hetkellä jo 1.1 astetta. Glasgown viimesyksyisen kokouksen piti olla tapaaminen, jossa puheista päästään konkretiaan. Valitettavasti näin ei kuitenkaan käynyt. Vaikka selvä ilmapiirin muutos olikin päättäjien mielissä tapahtunut, nuoren ilmastokeulakuvan Greta Thunbergin kommentti kuvaa kokouksen annin:

 

”Bläh, bläh, bläh.”

 

Turhautuneena siitä, että IPCC:n raportit eivät ole johtaneet läheskään riittäviin konkreettisiin toimiin, jotkut ilmastotutkijat ovat luopumassa IPCC:n toimintaan osallistumisesta. Mitä virkaa on tehdä huolellista työtä ja siihen perustuvia ennusteita, kun aiemmissakin raporteissa tehdyt konkreettiset ehdotukset jätetään toteuttamatta. Ja siksi ajaudutaan aina vain pahenevaan kierteeseen. Eipä oikein voi olla kuin samaa mieltä heidän kanssaan. Ilmeisesti poliitikot pelkäävät äänestäjien valumista niille tahoille, jotka eivät vastakkaisesta todistusaineistosta huolimatta katso ilmastonmuutoksen olevan totta. Vanhoilliset elinkeinoelämän johtajat puolestaan pelkäävät yritystensä voittojen vähenevän, jos ilmastotoimiin tartutaan. Onneksi suuri osa elinkeinoelämän johtajista on heitä ja poliitikkoja edistyksellisempiä.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, IPCC, fossiiliset polttoaineet

Vihervasemmiston energiahömpötys nostaa sähkön hintaa - tarua vai totta?

Sunnuntai 26.9.2021 klo 18:21 - Mikko Nikinmaa

TARUA!!!

Perussuomalaiset ja muut paluuta entiseen haikailevat sanovat ilmastonmuutoksen torjunnassa vaadittavan siirtymisen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energianlähteisiin aiheuttavan tällä hetkellä havaittavan sähkön hinnan nousun. Heidän mukaansa investoinneista uusiutuviin energianlähteisiin tulisi luopua ja jatkaa entiseen malliin. ”Meidän ympäristömme Suomessa on mainiossa kunnossa, emmekä voi heikentää kilpailukykyämme tekemällä kalliita energiantuotantoratkaisuja ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä.” Näin puhuvat poliitikot, jotka vastustavat siirtymistä uusiutuviin energianlähteisiin.

Mutta onko noissa puheissa mitään perää, kun jopa energiateollisuuden kärkihahmot sanovat, että sähkön hinnan nousu tällä hetkellä johtuu ensi sijassa fossiilisten polttoaineiden hinnannoususta. Itse asiassa tuulivoima on tällä hetkellä edullisin energiantuotannon keino. Se on tällä hetkellä niin hyvin kannattavaa, että energiateollisuus ympäri maailmaa investoi tuulivoimaloihin ilman mitään tukiaisia. Sen sijaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä tuetaan eri tavoin Suomessa lähes 2 000 000 000 eurolla. Niinpä näyttääkin siltä, että vanhakantainen fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuva energiantuotanto on ilmastonmuutoksen aiheuttamisen lisäksi päätekijä sähkön hinnan nousussa.

Ja sitten se huoltovarmuus, jolla turvetukia perustellaan. Turve on kotimainen fossiilinen polttoaine ja näin sitä voi pitää vaihtoehtona vain tuontiöljylle ja -hiilelle. Kaikille näille on yhteistä se, että niistä pitäisi päästä eroon. Miksi muuten huoltovarmuudesta puhuttaessa ei tuoda esiin sitä, että onhan tuulienergiakin täysin kotimaista energiaa, minkä tuotantoa mikään ulkomaa ei voi estää. Eli huoltovarmuuskorttia pitäisi käyttää perusteena tuulivoimaloiden rakentamiseen.

Niinpä, tämä vihervasemmiston syyttely on vain yksi esimerkki siitä, miten menneisyyteen käpertyvät tahot kertovat silkkoja valheita, jotta pystyisivät estämään muutoksen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, fossiiliset polttoaineet, tuulivoima, sähkön hinta

Aikansa kutakin

Tiistai 15.9.2020 klo 13:09 - Mikko Nikinmaa

Ensimmäistä kertaa katsoin televisiota, kun olimme Raisiossa tätini luona kylässä 1958. Tätini mies oli Nesteen Naantalin öljynjalostamon rakennusmestari. Silloin kansallisen öljynjalostuksen avulla oltiin luomassa Suomen unelmaa – kansakunta rikastui kiivasta tahtia 1900-luvun loppupuolen, osittain tuontiöljyä käyttäen.

Nämä muistot tulivat nyt elävinä mieleeni, kun Neste ilmoitti lopettavansa Naantalin öljynjalostamon. Päätöstä on kauhisteltu pääasiassa työllisyysnäkökulmasta, mutta asiaa pitäisi katsoa vähän laajemmin. Öljynjalostuskapasiteettia on väistämättä vähennettävä, kun öljyn energiakäytöstä luovutaan. Ei voida lähteä siitä, että öljynjalostuksen työpaikat säilytetään, vaikka öljynjalostus vähenee.

Kun siirrymme talouteen, joka ei riipu fossiilisin polttoainein, kivihiili, öljy ja turve, tuotetusta energiasta, niiden tuottamiseen ja jalostamiseen kytkeytyvät työpaikat poistuvat. Tämä muutos on täysin riippumaton koronaviruspandemiasta. Emme saa koronaviruksen varjolla jättää tekemättä asioita, jotka ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen tai muiden tulevaisuuden haasteiden torjumiseksi.

Mielestäni suurin ongelma on siinä, että ei ole riittävästi panostettu siihen, että mietittäisiin, mitä asioita kehitetään ja miten. Valitetaan vain entisten aikojen ja työpaikkojen häviämistä. Sen sijaan, että tällöin pyrittäisiin lisäämään investointeja tulevaisuuteen, mikä tarkoittaisi tutkimus ja tuotekehityspanostuksen huimaa lisäämistä, vaikka velkarahallakin, ruvetaan kamreerimaisesti säästämään ja vähennetään tutkimusta ja tuotekehitystä. Näin tehden menetetään kyllä vanhat työpaikat, muttei keksitä, mitä uutta saataisiin tilalle.

Kokonaisuudessaan ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien ratkaisuissa pitäisi mielestäni lähtökohtaisesti uskaltaa tehdä uudentyyppisiä ratkaisuja tulevaisuuden hyväksi maksoi mitä maksoi eikä vastustaa muutoksia sanoen, ettei niihin ole varaa. Minusta on melkoisen varmaa, että tulevat sukupolvet mieluummin maksavat velkaa, jolla on saatu pidetyksi ympäristö mukiinmenevänä ja luotu uudentyyppisiä työpaikkoja kuin ovat velattomia pilatussa ympäristössä ilman työtä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, fossiiliset polttoaineet, kestävä kehitys, tulevaisuusinvestoinnit

Päästökauppa toimii?

Maanantai 27.8.2018 klo 10:17 - Mikko Nikinmaa

Jo sangen aikaisessa vaiheessa Euroopan Yhteisö aloitti hiilidioksidipitoisuuden säätelyyn tähtäävän päästökaupan. Kaupan lähtökohtanahan oli se, että yritys voi ostaa hiilidioksidipäästöjä. Päämääränä on ollut tietysti se, että päästöjen ostaminen olisi niin kallista, että yrityksen ei kannattaisi käyttää energiantuotantoonsa fossiilisia polttoaineita.

Pitkään on näyttänyt siltä, että koko hiilidioksidin päästökauppa ei toimi. Päästöjen hinnat ovat olleet niin alhaiset, että minkäänlaista tarvetta siirtyä fossiilisista polttoaineista muihin energiantuotannon muotoihin ei ole ollut. Viimeisen vuoden kuluessa kuitenkin hiilidioksidin päästöoikeuden hinta yksikköä kohti on kolminkertaistunut. Tällainen muutos ohjaa energiantuotantoa niin, että paljon hiilidioksidia tuottavan energian käyttö vähenee.

Ehkä Euroopan Yhteisön malli onkin toimiva ja auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä ohjaamalla yritysten energiankäyttöä rahan avulla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, fossiiliset polttoaineet, energiantuotano

Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt - haittaverolle

Torstai 22.3.2018 klo 13:12 - Mikko Nikinmaa

Lentokoneiden polttoaine aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä yhtä lailla kuin kaikki muutkin öljynjalostustuotteet. Lentäminen on tullut niin yleiseksi, että ruotsalaisten lentämisestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt rupeavat olemaan samaa luokkaa kuin autoliikenteen. Lisäksi lentopolttoainetta ei veroteta lainkaan toisin kuin bensiiniä tai dieselöljyä.

Nämä totuudet ovat olleet lähtökohtana Ruotsin päätökselle ruveta laittamaan haittavero lentämiselle. Haittavero on ilman muuta aiheellinen, jos lähtökohtana on se, että ihmisten käyttäytymistä voidaan ohjata verotuksella. Onhan jotenkin ironista, että ekologisesta jalanjäljestään huolestunut ihminen rupeaa vegaaniksi ja sitten lentää Goalle, jolloin hänen hiiliioksidipäästönsä tulevat suuremmiksi kuin kotikonnuilla pysyvän lihansyöjän, joka ei piittaa ilmastonmuutoksesta lainkaan. Suomen tulisikin tässä seurata Ruotsin esimerkkiä. Minua on myös ihmetyttänyt, miten vietnamilaista tuoretta kalaa kannattaa lentorahdilla tuoda Suomeen. Ilman muuta lentorahtina tuodulle kalalle ja muille Suomessakin tuotettaville tuoretavaroille ja kaikille lentäen kuljetettaville pilaantumattomille tuotteille tulisi asettaa tuntuva haittavero. Tämä osaltaan vähentäisi näiden tuotteiden ostamista ja sitä kautta lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, fossiiliset polttoaineet, ekologinen jalanjälki

Vain dinosaurukset puuttuvat

Tiistai 16.1.2018 klo 18:49 - Mikko Nikinmaa

Maailmassa on vielä paikkoja, jotka näyttävät siltä kuin muinaiset ajat olisivat vielä täällä.

IMG_20170808_0007.jpgSaniaispuut kasvavat kuin muinoin hiilikaudella. Ei puutu muuta kuin jättisudenkorennot ja dinosaurukset. Tällainen maisema löytyy kansallispuistosta Tasmaniasta. Samoissa maisemissa elelee nokkasiilejä ja voisi kuvitella nokkaeläintenkin viihtyvän. Vettä on eivätkä ihmiset haittaa.

Hiilikaudellahan oli happipitoisuus paljon nykyistä korkeampi, mikä mahdollisti sen, että hyönteiset olivat nykyistä suurempia. Hyönteisten kokoa kun rajoittaa se, että niiden hengityksessä tarvitsemat ilmaputket on vaihdettava kokonaan kuorenvaihdon yhteydessä. Siihen kuluu paljon energiaa, minkä tuottamisen tehokkuus riippuu hapen määrästä. Kun hiilikaudella sitä oli paljon, hyönteiset voivat kasvaa isoiksi.

Hiilikaudella kasvoi paljon kasveja sielläkin, mikä nykyisin on autiomaata. Kasvien jäännökset ovat paineen vaikutuksesta vähitellen muuttuneet fossiilisiksi polttoaineiksi: hiileksi ja öljyksi. Näin käy vähitellen nykyisinkin kasvaville kasveille. Jo turpeen uusiutumisessa menee tuhansia vuosia, joten se täytyy luokitella samaan ryhmään energiantuotantokeinona kuin hiili ja öljy. Samoin puun käyttö energianlähteenä tuottaa yksiselitteisesti kasvihuonekaasuja. Metsä toimii hiilidioksidinieluna vain, kun se kasvaa. Mitä enemmän metsän kasvu ylittää sen energiakäytön, sitä suurempi hiilidioksidinielu on. Minusta viime aikojen väittely onkin ollut hullunkurista: sekä puun käyttö että metsän kasvu pystytään sangen tarkasti mittaamaan, joten hyvin on mahdollista selvittää niin Suomen kuin muiden maiden metsien käytön hiilidioksiditase ilmastosopimuksien perusteeksi. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tasmania, ilmastonmuutos, fossiiliset polttoaineet, puun käyttö

Biodiesel - vanhakantaista tulevaisuutta

Perjantai 14.4.2017 klo 18:06 - Mikko Nikinmaa

Yksi suurimmista panostuksista, joita biotalouden nimissä Suomessa ollaan tekemässä, on biodieselin tuotanto. Tämä tapahtuu samaan aikaan kun maailmanlaajuisesti on huomattu, että dieselmoottorit henkilöautojen voimanlähteenä ovat tulleet tiensä pähän aiheuttamansa ilmansaastumisen takia. Ehkä näkyvin dieselmoottoreihin liittyvä ongelma oli Volkswagenin päästötestihuijaus. Sen jälkeen dieselmoottorien käyttöä on rajoitettu useissa kaupungeissa ja useat henkilöautojen valmistajat ovat luopumassa dieselautoista parissakymmenessä vuodessa. Vaikka raskas maaliikenne ja laivat edelleen tarvitsevat dieselpolttoainetta, sen tarpeen voi täten odottaa vähenevän voimakkaasti (ja merenkulkukin on enenevässä määrin siirtymässä nesteytetyn maakaasun (LNG:n) käyttöön). Niinpä hallitus ei todellisuudessa ole luomassa tulevaisuutta, vaan tekemässä menneisyyteen pohjautuvia tulevaisuuden ratkaisuja. Tämä ei ole biotulevaisuutta vaan taas yksi osoitus siitä, että biotalouden nimissä meille markkinoidaan biomenneisyyttä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: fossiiliset polttoaineet, hiilijalanjälki, biotalous, ilmasomuutos