Ennätyslämmin 2020 - mitä voisimme tehdä

Sunnuntai 3.1.2021 klo 19:27 - Mikko Nikinmaa

Viime vuosi oli Suomessa kautta aikojen lämpimin. Maapallon kokonaislämpötiloissa viimeiset kuusi vuotta ovat olleet kuuden lämpimimmän vuoden joukossa. Arktisen alueen merijään pinta-ala oli pienin koskaan mitattu arktisen kesän aikana. Kuten kaikki ilmastoennusteet sanovat, arvaamattomien sääilmiöiden tiheys on lisääntynyt: Amerikassa aakkoset eivät riittäneet Atlantilla syntyneiden hurrikaanien nimiin; eri puolilla maailmaa rankkasateiden aiheuttamat tulvat ovat tuhonneet asutusta ja viljelysmaata; kuivat kaudet ovat tuhonneet satoja ja olleet ennätysmäisten maastopalojen taustalla esimerkiksi Kaliforniassa, Australiassa ja Siperiassa; lunta on satanut Floridassa kun Suomessa on saatu vettä.

Aina kun ilmastomuutoksen vastaisista toimista puhutaan, ilmastoskeptikot sanovat, että niitä ei kannata tehdä taloudellisista syistä: ne kun maksavat. Tämän ajattelutavan mukaan tekemättä jättäminen ei maksa mitään. Kuitenkin käytännössä ilmastomuutokseen liittyvien vahinkojen korvaamiseen käytetty vakuutusraha on suunnilleen 150 miljardia €. Tämän vahinkosumman arvellaan olevan korkeintaan 10 % todellisista suoranaisista vahinkokustannuksista, eli ilmastomuutoksen aiheuttamat suorat kustannukset ovat jo 1-2 biljoonaa euroa. Tämä suunnaton rahasumma ei siis ilmastomuutoksen kieltäjien mielestä ole rahallinen kustannus. Ja se on vain vakuutettavissa oleva materiaalinen kustannus.

Hyvä ehdotus onkin se, että ilmastomuutoksen aiheuttamat kustannukset sisältyisivät tuotteiden tai palvelujen hintaan. Nyt kun USA:n presidentti vaihtuu, tämä voisi olla mahdollista: EU ja USA yhdessä edustavat niin suurta osaa maailmankaupasta, että näiden alueiden yhteinen päätös voisi riittää siihen, että asia toteutuisi.

EU ilmastotekojen edelläkävijänä ei ole aivan tuulesta temmattu ajatus. EU:n hiilijalanjälki on viime vuosina pienentynyt ja on nykyisin pienempi asukasta kohti kuin Kiinan, USA:n, Venäjän ja Japanin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: imastonmuutos, hiilijalanjälki

Temperature increases faster than fish can adapt

Tiistai 29.12.2020 klo 16:28 - Mikko Nikinmaa

A temperature increase will affect fish populations everywhere. Depending on the species, the depth of the aquatic body and its accessibility the effects can be drastic – the most extreme outcome being  the total disappearance of the fish from the habitat. Because of this, the research on temperature biology of fish has become an important field of study in climate change research. The importance of fish studies is strengthened, as they can be an primary source of animal protein in food.

Fish can be either stenothermal or eurythermal. The definitions indicate the phenotypic plasticity of species with regard to temperature. Stenothermal species tolerate only small temperature changes, whereas eurythermal species can live in wide temperature range. It should be noted that most of the preferred fisheries species have narrow genotypic temperature tolerance. If they live in environments with different temperatures, their genotypes are different, each still having narrow temperature tolerance so that the cold-temperature genotype would not be able to tolerate the temperatures that the warm-temperature genotype lives in and vise versa. Although a temperature increase may actually increase the amount of fish flesh produced per unit time, the species accounting for the increased productivity are not preferred catch or food.

The roles of phenotypic plasticity and the speed of heritable genetic adaptation to temperature changes has been surprisingly little studied. 

zebrafish.jpg

Further, it is almost completely unknown, if the temperature tolerance is affected by environmental contaminants. One important recent study with zebrafish (Morgan et al. PNAS 2020: https://www.pnas.org/cgi/doi/10.1073/pnas.2011419117) suggests that the genetic adaptation to increased temperature is not fast enough to keep pace with the temperature increase that is currently occurring. It also appears that the plasticity of tolerated temperatures decreases, when the population adapts to increased maximal temperature.

So, this is bad news throughout. The fish that we like to eat are stenothermal. The eurythermal species could substitute for them, but even they have problems in genetic adaptation. Furthermore, it seems that tolerance to reduced temperature evolves faster than that to increased temperature. All of these points make the case for markedly slowing down and stopping the current temperature increase stronger. If we want to eat fish, climate change must be stopped.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, fisheries, phenotypic plasticity, genetic adaptation

Mitä lapsillemme jää

Sunnuntai 20.12.2020 klo 17:18 - Mikko Nikinmaa

Kun puhutaan rahallisesta velasta, päättäjät korostavat vastuutamme jälkipolville. Emme saa jättää lapsillemme velkaa!! Rahallinen velka on kuitenkin vain sopimuskysymys. Tälläkin hetkellä olisi mahdollista nollata suurin osa rahallisista veloista, jos niin vain päätettäisiin tehdä. Tietysti siitä kärsisivät useat pääomapiirit, mutta mikäli koko maapallolle tulisi katastrofi, velka nollautuisi joka tapauksessa. 

Sen sijaan silloin, kun puhutaan lapsillemme jäävästä ympäristöstä, eivät päättäjät puhu juurikaan siitä, mitä lapsillemme jää. Itse asiassa samat piirit, jotka puhuvat vastuusta lapsillemme kun rahallisesta velasta on kyse, ovat valmiita siihen, että ympäristön tila jätetään vähälle huomiolle, jottei rahallista velkaa aiheuttavia kustannuksia koidu. Sillä ei näytä olevan väliä, että jos ympäristön tila tulee riittävän huonoksi, jälkipolvien elämää haittaava vahinko ei olekaan  sopimuskysymys. Ympäristön tilan huononeminen voi aiheuttaa katastrofin, jonka seurauksena kaikki rahalliset velat nollautuvat. Se ei kuitenkaan auta mitään, kun ympäristövelka haittaa lastemme elämää, vaikka rahallinen velka olisi nollautunut. 

Tätä pohdin, kun luin uutisen, jossa kerrottiin, että Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin oli ottanut käsiteltäväkseen portugalilaisnuorten kanteen, jossa he sanovat, etteivät nykypäättäjät ota jälkipolvien tulevaisuutta huomioon. Sitten mietin, mistä moinen johtuu. Keksin vain yhden syyn: koko taloudellinen ajattelu perustuu rajattomaan kasvuun, vaikka maapallo on rajallinen kokonaisuus. Rajattoman kasvun lähtökohdat olivat mahdollisia silloin, kun ihmisten lukumäärä oli riittävän pieni. Rajaton kasvu ei kuitenkaan enää ole mahdollinen Euroopan ja Pohjois-Amerikan korkean kulutustason ja koko maapallon suuren ihmismäärän vuoksi. 

Niinpä, kun mietimme vastuutamme jälkipolville, onko tärkeämpää ottaa huomioon sopimuskysymys vai ympäristön tila?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristön tila, taloudellinen kasvu, kasvun rajat, valtion velka

Big Oil Is Past

Perjantai 11.12.2020 klo 13:08 - Mikko Nikinmaa

In the 20th century, finding oil made you rich. The prosperity of many people and nations has been generated with oil profits. Oil as a source of wealth is now rapidly becoming to its end, although oil companies still try to maintain their status. Their methods remind me very much of what tobacco industry did in the latter part of the 20th century: although the scientific community has been quite unanimous about Climate change and the role of burning oil in generating it since 1970’s, the oil lobby has denied Climate change and presented pseudoscience suggesting that there is no interaction with oil burning and temperature change.

However, the oil companies are now seeing the end approaching. As a major indication is that investment companies are advising against buying oil stocks. As the latest big institutional investor, the New York Pension Fund (226 billion dollars) has indicated that it will sell all its oil and coal company stocks by 2040. Because oil use has dropped, so has oil price. Denmark just recently indicated that it will stop oil drilling by 2050 and also stop oil prospecting. In Finland, the national oil company is closing its second oil refinery next year.

Whenever any oil refinery, coalmine or power plant using fossil fuels including peat is closed, the local media are full of news complaining about the employment losses. It is naturally sad that people lose their work, but since the use of fossil fuels is not sustainable, it must be done. If the oil-dependent companies had prepared for the future, they would have started to develop commerce, which is not oil-dependent.

So big oil is past. What happens to the Middle Eastern countries, which are in the desert, but have become rich drilling oil?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, fossil fuels, investments

It Is Not Racist to Worry about the Size of Human Population

Maanantai 7.12.2020 klo 15:52 - Mikko Nikinmaa

There are currently 7.8 billion people on Earth. Recent data suggest that the population peaks 2064 at a little less than 10 billion and thereafter slowly decreases so that in 2100 the population is 8.8 billion. This is taken by some people to indicate that the warnings of overpopulation were too hasty. However, it is estimated that these population sizes far exceed what is sustainable: if the European style of living was aimed for by the whole Earth’s population, the planet could sustain 2 billion people, if rich countries would decrease their consumption allowing the poor countries to increase the standard of living considerably, the planet could have about 3 billion people and if the present economic inequality persisted, 4-5 billion people could exist without clear deterioration of the planet.

The world population has started to increase markedly only a couple of hundred years ago. In the beginning of 1900’s there were much less than 2 billion people. In 1960’s and 1970’s the possibility of overpopulation was brought forward by environmental scientists, but was not taken in serious consideration in economics and politics. In fact, it presently appears that if one says that a major environmental problem, also feeding climate change, is population growth, one is immediately labelled a racist. It is often considered that the problem is really overconsumption of resources by the rich, who are then the crooks and racists immediately if they say anything about the high birth rates in Africa and much of South America and Asia even though it is clear that even the present population size in those areas is not sustainable.

Washington et al. just wrote in Journal of Future Studies 25, 93-106:  Why Do Society and Academia Ignore the ‘Scientists Warning to Humanity’ On Population? They brought forward all the points that also I think are important. The overuse of the Earth has three components: overpopulation, overconsumption, and the concept of unlimited growth. All three need to be considered together. There is also the point that the rich countries naturally cannot demand that poor people of the South are not allowed to improve their standard of living. This necessarily causes increased resource use per person.

A major question affecting the population growth is the standing of women. It has been shown that if women’s standing increases, population growth decreases. Washington et al give the following points as ways to combat population growth:

1. Assure universal access to a range of safe and effective contraceptive options and family planning services for both sexes.

2. Guarantee education through secondary school for all, with a particular focus on girls.

3. Eradicate gender bias from law, economic opportunity, health, and culture.

4. Offer age-appropriate sexuality education for all students.

5. End all policies that reward parents financially if they are based on the number of their children.

6. Integrate teaching about population, environment, and development relationships into school curricula at multiple levels.

7. Put prices on environmental costs and impacts.

8. Adjust to population aging rather than trying to delay it through governmental incentives or programs aimed at boosting childbearing.

9. Convince leaders to commit to ending population growth through the exercise of human rights and human development.

I agree with all of these, and if they are thought to be racist, then striving for improving education and for gender equality is racist.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, overconsumption, resource use, growth economy

Fossil Fuels and Extinctions - Any Interactions?

Maanantai 30.11.2020 klo 15:07 - Mikko Nikinmaa

Climate Change has an anthropogenic component: the use of fossil fuels increases the carbon dioxide level, which has an increasing effect on the temperature of the Earth’s surface. It should always be kept in mind that this is an overall effect. In a specific location temperature can even decrease, because the flow of air becomes unpredictable, i.e. cold air from the poles can flow to completely new directions. Also the present extinction wave is largely human-induced, and is caused largely by increased human land use, pesticide use, overfishing etc. In both the large human population and the strive for economic growth are decisive. Greed is the main fuel for destroying the world. “I want more, and others may not share what I have got.” This attitude keeps pushing us towards a catastrophe.

People denying human role in climate change always point out that there have been temperature variations already earlier without any human influence. This is true, but in most cases they have been much slower than the present

IMG_20170808_0007.jpgone: what happened in 10000 years millions of years ago takes place in a 100 years now. The people denying human influence on climate change often deny also the existence of extinction wave, there have been five extinction waves before, and they have all been caused by natural catastrophes: meteors colliding to Earth or volcanic activity.
In Geology, Kaiho et al. recently wrote an article “Pulsed volcanic combustion events coincident with the end-Permian terrestrial disturbance and the following global crisis” (https://doi.org/10.1130/G48022.1), which tries to put together the events which were associated with one of the mass extinctions in Permian period. It appears that during that time the temperature was elevated. The extinction wave started, when an intense volcanic activity started. However, it would possibly remained much more reduced than it came to be, if there had not been large fossil fuel deposits close enough to land surface to start burning as a result of volcanic eruptions. The fossil fuel fires have much higher temperature than normal wood fires with the result that a specific molecule accumulates much more. The authors made their conclusion about volcanic eruptions causing significant fossil fuel fires on this. So fossil fuels may have played a role in extinctions already before.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, Permian period, biodiversity

Suuri kulta- ja kuparikaivos ei saanut perustamislupaa Alaskassa

Torstai 26.11.2020 klo 10:45 - Mikko Nikinmaa

Alaskassa on vuosia taisteltu siitä, saisiko suuren kulta- ja kuparikaivoksen perustaa alueelle, joka on merkittävä Tyynenmeren lohien kutualue. Presidentti Obaman hallinto aikanaan jäädytti hankkeen, mutta kuten kaikessa muussakin Trumpin hallinto kaatoi ympäristösyihin perustuneen jäädytyksen ja antoi kaivossuunnittelun jatkua. Kaivoksen perustamiseen on Yhdysvalloissa saatava lupa, jonka antaa Army Corps of Engineers (ACE). Tätä lupaa ei annettu yhdeksi maailman suurimmista kulta- ja kuparikaivoksista suunnitellulle hankkeelle ympäristösyiden vuoksi: lohien kutualueen säilyminen on tärkeämpää kuin metallintuotanto.

Tämä päätös on merkittävä ajatellen Suomenkin tilannetta. Täällähän perinteisesti kaivostoiminta on jyrännyt luontoarvot. Kun kerran jopa kapitalismin luvatussa maassa USA:ssa valtion viranomainen päättää toisin (ja vielä kaikkien aikojen ympäristöstä piittaamattomimman presidentin valtakaudella), eiköhän Suomessakin pitäisi ruveta aidosti miettimään kaivosten perustamista ensisijaisesti ympäristönäkökulmasa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaivostoiminta, ympäristölupa, ympäristöarvot

And he is not even US President yet

Keskiviikko 25.11.2020 klo 14:19 - Mikko Nikinmaa

Despite the fact that Trump tried to steal the presidential election (what else can one say, when he got 6 million votes less than Biden, and has not accepted defeat – claiming fraud without any evidence), President-elect Biden has gone forward with his transition team.

What he has done so far indicates that we are changing from environment-hostile to environment-friendly government in USA. It is quite clear that climate change is an important focus of government. This is shown by the appointment of a climate envoy, John Kerry, in the government. It is notable that as a State Secretary John Kerry signed the Paris Climate Accord. It appears that the Biden government has already realized that it cannot continue the “living in the past”-mode of USA, since it would also mean that the competitive edge of American industry decreases. Even the car industry has started to realize this. General Motors reversed its position in the Federal (Trump) Government vs. California court case, where the government says that California may not impose stricter environmental standards for exhaust fumes than are the legislation elsewhere in USA.

These positive changes have happened already, before Biden administration has started. So, one can have high hopes that in the next four years USA resumes its standing as one of the nations trying to be forward-looking in environmental questions.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, environmental protection, auto industry

Kierrätystä tulevaisuuden hyväksi

Perjantai 20.11.2020 klo 15:23 - Mikko Nikinmaa

Kun tällä hetkellä käytämme maapallon resursseja selvästi yli sen kantokyvyn, nykyinen resurssien käyttötapa, jossa esimerkiksi metalli ensin louhitaan, muokataan tuotteeseen ja jätteenä heitetään pois, on tullut tiensä päähän. Melkein kaikki tuottamamme jäte voidaan käyttää uudestaan, mikä vähentää resurssien tuhlaamista merkittävästi.

Viime päivinä on uutisoitu Varsinais-Suomen/Satakunnan alueella kahdesta suuresta hankkeesta, jotka edustavat merkittävää panostusta kiertotalouteen. EU:han on ottanut tavoitteekseen, että 2025 kaikki tekstiilijäte kierrätettäisiin. Koko Euroopan alueelle tulisi vain muutama suuri kierrätysjätteen käsittelykeskus, joista yhden toivotaan olevan Paimiossa. Kierrätysmateriaalille on jo useita käyttökohteita mm. erilaisissa täytteissä. Toistaiseksi tekstiilijätteen uusiokäyttö kankaissa on vähäistä.

Tekstiilien kierrätys ei ole kuitenkaan yhtä suuri maapallon resursseja säästävä toimi kuin metallien kierrätys. Tämä johtuu siitä, että pääosa tekstiileistä on uusiutuvia materiaaleja, villaa ja puuvillaa. Tällöin kierrätyksestä saatava hyöty on ennen kaikkea lampaanhoidon ja puuvillan kasvatuksen vaatiman maankäytön vähentyminen. Metallien kierrätyksellä voidaan vähentää kaivoksien tarvetta, mikä on merkityksellistä resurssien käytön lisäksi ympäristön ja lapsityövoiman (esim. Kongon kaivokset) käytön kannalta. Yhtenä nyky-yhteiskunnan suurista ongelmista on ollut se, että lisääntyvä riippuvuus sähköstä on merkinnyt suunnatonta akkuihin tarvittavien metallien louhinnan lisäystä. Lisäksi älypuhelimien ja muut kosketusnäytöt vaativat toimiakseen harvinaisia maametalleja, joiden kierrätystä ei vielä tehdä riittävän hyvin. Mutta Fortum on nyt aloittamassa Harjavallassa litiumakkujen litiumin kierrätyksen. Kun litium on sekä suhteellisen harvinainen kaivannainen että tehokkaimpien litiumakkujen komponentti, on Harjavallan kierrätyskeskus ainakin periaatteessa merkittävä maapallon resurssien säästön kannalta. Sillähän voisi olla jopa myyntiä edistävä vaikutus: ”Tämän kannettavan tietokoneen litiumakku on Suomessa kierrätetystä materiaalista tehty.”  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kestävä kehitys, kiertotalous, resurssien käyttö

Hurricanes more long-lasting after landfall because of climate change?

Maanantai 16.11.2020 klo 13:23 - Mikko Nikinmaa

Hurricanes or typhoons – tropical cyclones cause immense damage because of the high-

Valimeri_2.jpgvelocity wind and heavy rain. A commonly accepted consequence of climate change is that the number of tropical cyclones per time period and their average strength increase both in North America and in East Asia. This is caused because the increase of oceanic temperature. Since the cyclones are fuelled by the moisture of air, and increased oceanic temperature increases air moisture above the ocean, the increased frequency and strength of hurricanes and typhoons is easy to understand.


Most of the damage is caused to coastal communities immediately after the landfall of the cyclones. Hurricanes weaken quite rapidly after the landfall, but a recent study in Nature (Li & Chakraborty, Nature 587, 230-247; 2020) suggests that hurricanes may weaken more slowly in a warmer climate. During the past fifty years the time taken for hurricane decay has virtually doubled. This appears to be due to the increase of moisture of the warmer air.

If hurricanes dissipate slower after landfall in warming climate, they cause damaga to larger areas than earlier. This adds to the need to increase actions against climate change. Even in fossil fuel energy were cheaper than renewable energy without taking into account the expenses caused in repairing hurricane damage, adding them to the costs would certainly stop fossil fuel use rapidly. Such climate tax could and should be added to the fossil fuel price at least in Europe, North America, Australia, Russia and China.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: temperature, fossil fuels, typhoon, tropical cyclones

Why we need to change from intensive to environmentally friendly sgriculture

Torstai 12.11.2020 klo 19:23 - Mikko Nikinmaa

Intensive agriculture has relied heavily on ploughing and harrowing, fertilization and the use of pesticides. As a result, it has been possible to increase yields so much that whereas in 1960’s one was considering 5 billion humans to be maximum for feeding, there are now about 7.8 billion of us. Further, the absolute number of starving people has decreased, as the world population has increased beyond 5 billion. A success story? I am afraid not, only a temporary solution, which is currently being reversed: all the aspects of intensive agriculture are beginning to show their downsides. All of them indicate that intensive agriculture as carried out today is not sustainable.

First, soil fertility throughout the world is decreasing. The decrease happens fastest in tropical soils, but also the temperate, long-cultivated soils have recently started to show signs of becoming exhausted. The major reason for the loss of fertility is the fact that present agricultural practises are based on having fields without plant cover for a long period of time. Land without plant cover loses the most fertile topsoil as a result of leaching: if the land were covered with plants, much less soil would be lost when it rains or winds blow. Also, native land is a carbon dioxide sink, but ploughing and harrowing makes it a carbon dioxide source. It would certainly be possible to change agricultural practises to plant-cover requiring ones. To stop the decrease of soil fertility, that should be done. It should also be done, as the soil lost from fields ends up in rivers, lakes and the sea, causing their eutrophication.

To maintain soil fertility, artificial fertilizers have increasingly been used. Mineral phosphate deposits are overused, and much of the fertilization ends up in the aquatic environment contributing to eutrophication of water. To decrease flow of fertilizers into rivers and lakes, protective zones with plant cover are required. However, a much better alternative would be agriculture, which does not involve ploughing and harrowing.

Finally, the use of pesticides, especially insecticides, in copious amounts has been the landmark of intensive agriculture. Unfortunately, pests have begun to tolerate pesticides better and better, which results in increasing pesticide need to maintain efficacy. And this is not all; three quarters of all food crops require insect pollination, and it has clearly been shown that insect populations throughout the world are decreasing. Although definitive cause-and-effect relationships between insecticide use and decreasing population sizes have not yet been obtained, it is quite reasonable to suppose that it is the case. Instead of increasing use of chemical insecticides and other pesticides, biological control of pests has been advocated for the past fifty years. However, even though it would be much more environmentally friendly than the present chemical-dependent pest control, biological pest control has not become the most important way for controlling pests.

Thus, the very points that have been the cornerstones of increasing yields in intensive agriculture are now causing all sorts of problems ultimately leading reduced yields. There are alternatives to the present-day practises, but they require a complete change of cultivation methodology.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: soil fertility, insecticide, eutrophication, pesticide

Welcome Back, USA

Lauantai 7.11.2020 klo 19:58 - Mikko Nikinmaa

From the environmental point of view, the presidential election of USA was the most important ever for the world. There can hardly be a bigger difference than there was between Donald Trump and Joe Biden in environmental affairs. President-elect Biden has said that in the first day of his presidency he will return USA to the Paris Climate Accord. Although many states (and companies) have voluntarily remained in the accord, it is conceptually very important that the USA as a nation returns to the Accord.

So, welcome back, America

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, Paris climate accord

From Oil Sheikhs to Water Barons?

Maanantai 2.11.2020 klo 15:44 - Mikko Nikinmaa

The time of becoming rich on oil is beginning to be past. The use of oil will rapidly be diminishing with energy and electricity production, and car industry turning to alternative fuel sources. In the short-term heavy road traffic, ships and planes will continue to use oil fuels, and oil remains as the major ingredient of plastics, but the amount of oil needed will decrease certainly hundredfold. This is bad news for Putin and the oil sheikhs of Middle East, who are almost completely dependent on oil revenue.

In contrast, the ongoing climate change has increased arid land Autiomaa.jpgarea, and the number of people living in dry areas, markedly. Whereas people in parts of temperate world complain about the frequent rain, many people virtually never experience the luxury of raindrops falling on their hair. Even though the majority of Earth’s surface is water, it cannot be utilized for irrigation or as drinking water, as its salt content cannot be tolerated by plants or animals. Of all the water available, only a couple of percent is freshwater. The biggest amount of freshwater is bound on Antarctic and Arctic (mainly Greenland) ice, and all the freshwater lakes and rivers, and the groundwater make up only about a percent of total water area. Although presently a large proportion of the freshwater rains and flows in the tropical rivers Amazon and Congo, the areas with the largest water resources are the rich temperate and boreal European and American areas.

This being the case, there is a possibility that the inequality between different parts of the world further increases as a result of water resource inequality. We in the rich world have caused most of the climate change, which dries up most of the poor world. We now sit on the water resources, which also the poor people need. If we behaved like the oil sheikhs, we – water barons – would take further riches for ourselves. I am afraid, though, that such behaviour would end up in total chaos with hordes of immigrants coming to the water-rich areas. In view of this, we should start planning a global distribution system of water with pipe network from moist to arid areas. This would certainly be doable – there are roads and railways all across the world. The global water distribution system, which should be supervised by UN, would be a massive step for decreasing world inequality and thereby reducing migrations of people. Further, since it would be an international collaborative effort, it would certainly promote world peace.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, water resources, global initiative

Taloudellinen kasvu - uhka vai mahdollisuus ympäristölle?

Torstai 29.10.2020 klo 18:11 - Mikko Nikinmaa

ETLA julkaisi 26.10. (Kangasharju, Aki, Pakarinen, Sami & Spolander, Mikko. ”Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen”. ETLA Muistio No 91) muistion ilmastonmuutoksesta. Sen pääviestinä minun lukemanani oli, että vain taloudellisen kasvun kautta voidaan estää ilmastonmuutos. Raportissa sanotaan: ”Historiallisten aikasarjojen perusteella voi jopa väittää, että ilmastoa ei enää pelasta mikään muu kuin talouskasvun lopettaminen. Osoitamme tässä kirjoituksessa, että johtopäätös on väärä. Koronakriisi ennemminkin antaa viitteitä siitä, kuinka sekaisin maailma menee, kun talouskasvu loppuu.” Kirjoittajat eivät kuitenkaan osoita yhtään mitään. Paremminkin he esittävät vain mielipiteitään, jotka pohjautuvat vanhanaikaisiin ja kestämättömiin lähtökohtiin. Lisäksi he käyttävät koronakriisin aiheuttaman talouskasvun pysähtymistä osoituksena siitä, kuinka talouskasvun pysähtyminen on katastrofiin johtava tie. Näin onkin, jos lähtökohtana ovat entiset rajattomaan talouskasvuun perustuvat lähtökohdat. Mutta paremminkin koko koronakriisi osoittaa, että kasvuun pohjautuva talousajattelu on tullut tiensä päähän. Se on syynä koko pandemiaan ja kriisiä ei saada ratkaistuksi perinteisten taloudelliseen kasvuun pohjautuvien keinojen kautta.

Kasvuun perustuvan talouden teoriat ovat toimineet maailman sivu siksi, että vasta viime vuosikymmenien kuluessa maapallon rajat ovat tulleet vastaan. Lisäksi esimerkit menneisyydestä, jotka osoittavat teknologian kehittymisen mahdollistaneen kasvun jatkumisen ovat kaikki tapahtuneet aikana, jolloin maapallon rajat eivät olleet tulleet vastaan. No, kirjoittajat ovatkin kaikki kansantaloustieteilijöitä, joten heiltä tuskin voikaan odottaa tietoa siitä, miksi tämänhetkiset ympäristön tilan ongelmat osoittavat kasvun rajojen tulleen vastaan.

Itse asiassa ilmastonmuutos on jo nykyteknologian keinoin ratkaistavissa oleva ongelma paitsi, jos lämpötilan nousu pääsee niin suureksi, että ikirouta rupeaa sulamaan ja sen alla olevat metaanivarastot vapautuvat ilmakehään. Tuolloin lämpötila jatkaa nousuaan – ja nousuvauhti vain kiihtyy riippumatta ihmisen teoista. Siksi ilmastonmuutoksen torjumisella on kiire. Ilmastonmuutosta paljon pahempi ongelma on mielestäni se, että maan viljavuus on ruvennut pienenemään ja kasvien hyönteispölytys heikkenemään. Tämä on kriittistä sen vuoksi, että maataloustuotantoa lisänneet keinot, lannoitus ja tuholaismyrkkyjen käyttö, ovat tulleet tiensä päähän. Niiden käytön lisäämisellä ei enää saavuteta suurempia satoja vaan lisätään ilmeneviä haittoja. Kun maan viljavuus vähenee ja väkiluku vielä kasvaa, on uutta maata otettava viljelykäyttöön. Uuden maan viljavuus on heikompaa kuin aiemman viljelymaan alun perin ja luonnonvaraisten eläinten elinpiirit pienenevät. Sen seurauksena niiden yhteydet ihmisiin lisääntyvät ja koronaviruksen kaltaisten eläimistä ihmiseen siirtyvien taudinaiheuttajien esiintymisen todennäköisyys kasvaa.

Taloudelliseen kasvuun pyrkimisen sijasta meidän tulisikin muuttaa koko ajatteluamme. BKT:n sijasta pitäisi siirtyä käyttämään jonkinlaista hyvinvointi-indeksiä. Lisäksi pitäisi keksiä keino, jolla taloudellinen eriarvoisuus saadaan pienennetyksi. Kun luin raportin, siinä oli useita hyviä ehdotuksia toimiin, joita ympäristön tilan parantamiseksi tulisi tehdä. Kuitenkaan mikään niistä ei vaadi taloudellista kasvua vaan sen, että ihmiskunnan hyvinvointi asetetaan ensisijaiseksi päämääräksi ja henkilökohtaisen hyödyn saavuttaminen muuttuu toissijaiseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, kasvun rajat

Start boycotting avocados!

Torstai 22.10.2020 klo 11:04 - Mikko Nikinmaa

Avocados are grown in arid areas for consumption mainly in the rich countries in Europe and North America. Cultivation of avocados requires a lot of water, four times as much as orange cultivation. Since the cultivation is done in dry areas, cultivation of avocados essentially makes the area infertile for subsistence crops of local people. The reason for continued avocado cultivation is that the grower gets a lot of cash from selling avocados, undoubtedly because they are mainly eaten in rich countries.

Eating avocados is not necessary for us. I remember getting my first avocado: I was quite disappointed of the taste. Still, the fruit has come to be a usual constituent of salads in European and North American households. In the interests of saving water for agriculture in arid areas, we should start boycotting avocados. If nobody bought them, they would not be grown, and the extreme water use of growing avocados would go to more important crops for local people.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: water use, climate change, agricultural practices, economic inequality

The duo living in the past (Trump and Putin) are a major threat to sustainable life

Maanantai 19.10.2020 klo 17:50 - Mikko Nikinmaa

Both Putin and Trump are anchored in the past, and hope to make decisions on 50-year old premises. Nothing can hurt the environment and, consequently, our future more than living in the past. For Trump it is the days on glorious 1960’s America, sending man to the moon. Those days American cars were the envy of every European: they were big, lean and fast. Although they used twice as much petrol as the small European cars, it did not matter, there was plenty of oil to burn. At that time the fossil fuel industry, and other industries were firmly rooted in industrialized west. There was no globalization, China and even Japan were not any commercial competitor, and the world population was 2-3 000 000 000.

The world had two major powers, USA and Soviet Union. Putin still dreams that he is leading the great Soviet Union, which has always had czars. Until the time of 1917 revolution they were called czars, but Stalin and other ruthless leaders did not rule democratically. Communist Soviet Union considered environment only as a commodity for the benefit of the party. One could do whatever, change the direction of rivers, drain lakes etc. just as long as it helped the top officials of the party.IMG_20170807_0057.jpgdeeply rooted in the past. When Trump says the science does not know, if there is climate change, it is only one of his 20000 lies. There is more unequivocal evidence of anthropogenic influence on the state of the environment than for any other scientific endeavour. Climate change is taken seriously by all the American industries apart from the oil and coal industries. Even most of the energy sector sees that oil and coal belong to the past: the use of renewable sources has exceeded the use of oil and coal this year. So when Trump and Pence are talking about the excellent environmental record of the present government, they are telling lies, which even the commercial circles do not accept. It is almost worse with Putin, since he does not have any opposition. For him climate change is only an opportunity. Temperature increase will make the Arctic Ocean ice-free and navigable. As a result, the huge gas deposits of Siberia are easier to utilize than hitherto. It does not matter to him that the same temperature increase, which makes the Arctic Ocean ice-free, also causes permafrost thawing and liberation of immense methane deposits to the atmosphere. Since methane is much more powerful greenhouse gas than carbon dioxide, methane liberation may lead to vicious circle speeding up temperature increase even if humans tried to restrict greenhouse gas emissions elsewhere. Not that it matters to Putin, since he is of the opinion that even if there is climate change, it is not caused by human actions.

With these two science-denialists in power, it is all the more important that Europe steps up. Europe’s lead with backing from China and hopefully next year from USA will be needed. The only way to get Putin change his mind is to show that his fossil fuels cannot be marketed anywhere.

That’s what comes from living in the past – no decisions fitting the future.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: fossil fuels, climate change, temperature, Arctic Ocean, methane

Environmental effects are complex; that is the problem

Torstai 15.10.2020 klo 14:19 - Mikko Nikinmaa

In any natural environment all animals, here I am focusing on fish, experience changes in temperature, parasite infections etc. On top of that become all the anthropogenic contaminants, metals, pesticides, flame retardants, pharmaceuticals, personal care products and so on. The complex cocktail can affect organisms directly and indirectly, and a change in any variable can affect the growth, health and survival of them.gudgeon.jpg

Because it is very difficult to study, how the environmental heterogeneity and its changes affect animals, most studies use a defined set of abiotic conditions and one pollutant. While this gives much valuable information, it should be remembered that for example a change in temperature, oxygen level, age of animal, salinity of water and the presence of other contaminants can influence the observed result. Occasionally, one gets the surprising finding that what we think as a pollutant and thus expect a negative effect actually increases the tolerance to an environmental change. For example, when we studied the effects of oil pollution on the thermal tolerance of juvenile fish (rainbow trout and European sea bass), we observed that the oil-exposed fish, if anything, tolerated high temperature better than control specimens (Anttila et al 2017, Environ Sci Pollut Res DOI 10.1007/s11356-017-9609-x). Recently, Petitjean et al (Science of The Total Environment Volume 742, 10 November 2020, 140657) have studied gudgeons in six French rivers, and observed clear interactions between the metal loads and temperatures the fish experience: an increase of metal load at high temperature reduces growth. Naturally, this survey conducted in natural environment cannot differentiate between direct and indirect effects of metals. It remains as a possibility that, e.g., the prey organisms of the fish are affected initially, whereby their availability decreases, decreasing the growth of fish.

Here I have focused on temperature, because we are currently undergoing a giant-scale natural event, climate change. It would be much simpler to evaluate, how temperature increase as such affects living functions, than take into account how temperature change affects responses to the mixture of environmental contaminants. The temperature effects can be completely opposite for different contaminants.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, environmental pollution, toxicant, cocktail effects, fish, temperature

Suot ja ilmastonmuutos

Sunnuntai 11.10.2020 klo 19:06 - Mikko Nikinmaa

Kun turpeesta puhutaan, keskitytään melkein aina vain siihen, kuinka se on huono energianlähde ilmastonmuutoksen kannalta. Tämä on toki totta: turvetta voi verrata kivihiileen, mutta se aiheuttaa jopa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä. Jo tämän takia turpeen käytöstä olisi syytä luopua. Tämä ei kuitenkaan ole turpeen koko merkitys ilmastonmuutoksessa.

 

Maapallolla on turvemaita vain pari prosenttia maa-alasta. Kuitenkin ne sisältävät jokseenkin saman määrän hiiltä kuin maapallon kaikki metsät yhteensä. Luonnontilaiset suot ovat tavallisesti hiilinieluja, mutta voivat olla myös hiilineutraaleja. Jos soita jostakin syystä kuivataan, kuten turpeenoton yhteydessä tapahtuu – tai muutettaessa soita maatalousmaaksi, turpeen sisältämä hiili oksidoituu ja hiilidioksidia vapautuu ympäristöön. Lisäksi vapautuu jonkin verran hiilidioksidia 30 x pahempaa kasvihuonekaasua, metaania. Kun turpeen ottoon automaattisesti liittyy turvesuon kuivattamista, suo muuttuu hiilinielusta hiilen vapauttajaksi. Kuivatuksen alusta lähtien hiilidioksidin vapautuminen jatkuu satoja vuosia. Näin turpeentuotantoon liittyy tämä, usein huomiotta jäävä, ilmaston muutosta pahentava vaikutus.

 

Jos kuivatun suon kosteus palautetaan, hiilen vapautuminen vähenee. Palautetusta suosta ei tule luonnontilaisen suon kaltaista hiilinielua, mutta siitä vapautuu selvästi vähemmin kasvihuonekaasuja kuin kuivatusta suosta. Kun vähän maksavia, mutta ilmaston kannalta tärkeitä toimenpiteitä on ilman muuta ruvettava tekemään, turpeen käytön ja soiden kuivatuksen on nopeasti loputtava ja soiden restauraation alettava.  Humpenöder ym. ovat äskettäin kirjoittaneet aiheesta Environmental Research Letters-sarjassa [15 (2020) 104093] “Peatland protection and restoration are key for climate change mitigation”. Artikkeli on avoin julkaisu, joten se on kenen tahansa luettavissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvetuotanto, soiden kuivatus, hiilinielu

Our future cannot depend on consumption

Keskiviikko 7.10.2020 klo 11:26 - Mikko Nikinmaa

At least one thing is certain, Earth has finite size. People may disagree on economic policies, but in the end Earth's limits dictate, what the economic thinking must converge to in the end: sustainability. This is because we do not have planet B, C, D etc. to continue economic policies, which do not take Earth's limits into account. For a long time it has been possible to base all the future scenarios on limitless growth. This has been possible, because human population had new areas to live in, because new material resources were always found and because the atmosphere, aquatic environment and unused land absorbed all our wastes and toxic materials without observable damage. Thus, economic theories are based on growth and we depend on population growth to maintain welfare state in European countries.

However, we have now reached tipping point. Economic growth requires increased consumption. Increased consumption requires the use of increased amount of resources, somewhere to dispose of wastes, increased land use to relieve anthropogenic pressures and so on. There are several indications that finite Earth cannot tolerate increased consumption any more. We have climate change, pandemic, biodiversity loss (6th extinction wave) and global pollution - for example about 1/3 of world's children are subjected to chronic lead poisoning. Despite all the indications that we cannot continue in the path of earlier generations, it has become very common to start defending nationalistic values and possessions at the expense of those bloody foreigners, especially in poor areas, who do not do their share, and whose work we in the rich areas can utilize to increase our consumption. This attitude is very short-sighted, as the limits to Earth do not follow national boundaries and no country can be hermetically sealed off from the earth.

People are saying that changing our feeding habits from meat-based to vegetarian diet would change the situation: combat climate change and limit pandemics. Yes, it would improve the situation momentarily, but if the economic theories were still based on limitless growth, after a lag time we would be back to the same problems we presently face. Its length would depend on the time that will be taken for the growth to eat up the environmental benefits that the new habits have given. Because of this, the only way to sustainability is to decrease consumption, where it is possible. It is also necessary to scrap the concept of dependency ratio, because it is completely unsustainable. Maybe this would buy us enough time to achieve, what is an ultimate necessity for sustainability, a reduction of human population.

One would need to develop a sustainability index, which takes into account both the consumption per person and population growth. By doing this, one could relate the actions in rich European and poor African and Asian countries. At present it is quite clear that one child born in USA causes a bigger load to the environment that ten born in Nigeria. Regardless, it is imperative that the consumption in the rich countries is decreased.

I hope that we can get away from the unfortunate truth in the "joke", where an economist says to an environmentalist: "Climate change and environmental distruction are just unfortunate consequences of having a healthy economy."

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: climate change, sustainability, population growth, economic theories

Kaivokset ja ympäristö

Torstai 1.10.2020 klo 19:34 - Mikko Nikinmaa

Äskettäin on kiinnitetty huomiota siihen, kuinka entiset kaivokset ovat lopettamisensa jälkeen jääneet tilaan, jossa aiheuttavat vakavia ympäristövaurioita. Vesi ja maaperä saastuvat, jolloin alueella ei kasva juuri mitään. Näitä ongelmia on pidetty nimenomaan entisten kaivosten ongelmana ja on ajateltu, että nykytilassa ääritapaukset pystyttäisiin estämään. Jaa-a, uskokoon ken tahtoo.

Vaikka Suomen kaivoslainsäädäntöä ollaankin uudistamassa lähemmäs muiden eurooppalaisten maiden lainsäädäntöä, lainsäädännön muutokset eivät pysty poistamaan perimmäistä ongelmaa: kaivosyhtiöt ovat pääasiassa ulkomaisessa omistuksessa ja niiden päämääränä on tuottaa voittoa omistajilleen. Tämän takia ne kuluttavat Suomen kaivoksiinsa vain sen verran rahaa kuin on välttämätöntä – eivätkä tietenkään lopetetun kaivoksen ympäristönkunnostustoimet ole ensisijainen kustannuserä omistajien voittoa lisäämässä. Jotta kaivosten ympäristöä pilaava vaikutus voitaisiin kokonaan estää, pitäisi kaivostoiminnan aloittamiseen liittyvien vakuussummien olla nykyiseen verrattuna moninkertaisia. Tällöin ulkomaisessa omistuksessa olevan kaivostoiminnan puolustajat toteavat, että tuskin Suomeen sitten kaivoksia perustettaisiin ja että onhan Suomeen perustettu kaivos paljon eettisemmin toimiva kuin Kongossa oleva.

Jos kuitenkin ajatellaan eettisesti, pitäisi Kongon ja muiden halpamaiden kaivosten toiminnassa vaatia samoja standardeja kuin Suomessa. Tällöin kaivoksista louhittujen metallien ja niistä tehtävien tuotteiden hinta nousisi sille tasolle, mikä vaadittaisiin ympäristöneutraalin kaivosteollisuuteen. Kun lisäksi kaivosten aiheuttamat ympäristöongelmat ovat suuria myös niissä maissa, joiden lainsäädäntö on tiukkaa, metallien hinnan tulisi nousta merkittävästi. Hinnan nousu lisäisi kiinnostusta myös metallien tehokkaaseen kierrätykseen. Esimerkiksi tällä hetkellä kaikkien älylaitteiden kosketusnäyttöjen metalli on huonosti kierrätettyä, mutta jos hinnat nousisivat, kierrätys tehostuisi.

Sitä paitsi miksi kaivosten pitäisi olla yksityisiä ja ulkomaisessa omistuksessa? Eikö itse asiassa voitaisi hyvin perustella sitä, että maankuoren sisällä olevat malmit ovat kansallista omaisuutta? Näin tilanne oli, kun olin lapsi ja Suomi oli köyhä. Jos kaivoksien tuotanto olisi kansallista, myös toiminnan aiheuttamat ympäristöhaitat olisi perusteltua maksaa verorahoista. Näin ei tilanne ole, jos yksityinen yritys ottaa kaivostoiminnan hyödyt, mutta jättää osan haitoista veronmaksajille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaivostoiminta, metallien kierrätys, ympäristökuormitus

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »