Suomalaisetko ympäristöystävällisiä - faktat sanovat muuta

Kun puhutaan ympäristön pilaamisesta, suomalaisten yleinen kommentti on: ”Kyllähän me hoidamme asiat esimerkillisesti, mutta kun eivät ne muut.” Tuo omahyväinen asenne vaatisi faktoja, joiden perusteella väitteen voisi tehdä. Sen vuoksi olen yrittänyt etsiä tekijöitä, jotka tukisivat väitettä. Valitettavasti en ole niitä löytänyt. Paremminkin on niin, että suomalainen ympäristöystävällisyys rajoittuu vain puheisiin. Suomen tilanteen pitää kohtuullisena vain harva asutus, eurooppalaisessa mittakaavassa olemme paljon keskiarvoa huonompia useissa ympäristöasioissa.

Ensimmäisenä voisi ottaa yleisen luonnonvarojen kulutuksen. Siinä Suomi sijoittuu kymmenen eniten henkeä kohden kuluttavan maan joukkoon edellään Euroopassa vain Luxemburg, Belgia ja Tanska. Suomalaiset kuluttavat maapallon luonnonvaroja niin paljon, että meidän viisi miljoonaa asukastamme vastaa yli sataa miljoonaa afrikkalaista.

EU on kieltänyt useiden ympäristöä saastuttavien tuholaismyrkkyjen käytön. Käytölle voidaan kuitenkin saada poikkeuslupia. Suomessa niitä on haettu tänä vuonna toiseksi eniten Euroopassa, 18 kpl. Ero esimerkiksi Ruotsiin on järkyttävän suuri, siellä kun on haettu vai yksi poikkeuslupa myrkkyjen käytölle.

Keksimääräisen suomalaisen hiilijalanjälki on suunnilleen kaksinkertainen verrattuna keskimääräiseen ruotsalaiseen, vaikka ilmasto-olomme ovat melkein samat ja molemmissa on pitkät välimatkat. Niinpä Suomi aiheuttaa yhtä paljon ilmastonmuutosta kuin asukasluvultaan kaksinkertainen Ruotsi.

Suomalaiset tuottavat jätettä henkeä kohti noin 100 kiloa EU:n keskiarvoa enemmän vuodessa. Yli kuudensadan kilon vuotuinen jätekuorma henkeä kohden on Euroopan kuudenneksi suurin. Ero Ruotsiin on jälleen huima. Siellä tuotetun jätteen määrä on noin 200 kg vuodessa Suomea pienempi henkeä kohden.

Kierrätystä suomalaiset ovat pitäneet maassamme hyvin toimivana, kun meillä on tehokas pullonpalautus ja paperia on kerätty ikiajat. Tässäkin täytyy tuottaa kissanhännän nostajille pettymys. Kun Euroopan maissa kierrätetään materiaaleista keskimäärin 49 % on Suomen prosenttiosuus vuonna 2021 ollut vain 39.

Yllä olevat faktat osoittavat aika yksiselitteisesti sen, minkä vuoksi EU:n on aiheellista puuttua Suomen ympäristöpolitiikkaan. Vaikka Suomi on harvaanasuttu ja metsäinen maa, ympäristö otetaan harvoin huomioon muuten kuin puheissa.