Voihan turve!

Maanantai 18.5.2020 klo 13:05 - Mikko Nikinmaa

Kun nyt on ruvettu keskustelemaan siitä, miten koronaviruspoikkeusolojen jälkeen yhteiskunnan toimintoja ruvettaisiin kehittämään, on yhtenä asiana tuotu esiin, että turpeen käytöstä energiantuotannossa luovuttaisiin hitaammin kuin on suunniteltu. Tätä on perusteltu muun muassa sillä, että turve on kotimaista energiaa, joten sen käytön jatkaminen olisi tarpeen huoltovarmuuden takaamiseksi. Mutta hetkinen, turvehan korvaa energiakäytössä kaksi muuta fossiilista energianlähdettä, jotka ovat hiili ja öljy. Siis lähtökohta tässä ajatuksessa olisi, että koronaviruksen jälkeisessä ajassa hidastettaisiin siirtymistä fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon. Eli ehdon tahdoin vähennettäisiin ilmastomuutoksen vastaisia toimia. Onko tässä hiventäkään järkeä?

Energiankulutuksen pieneneminen koronaviruspandemian aikana on merkittävästi vähentänyt fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja parantanut ilman laatua ympäri maapallon. Ilman saasteiden väheneminen on suoraan todennäköisesti vähentänyt ainakin yhtä paljon kuolemia kuin koronavirus on aiheuttanut. Lisäksi kuolevuus koronavirusinfektioihin ja jopa infektioiden esiintyvyyteen sellaisenaan näyttää useiden jo julkaistujen tutkimusartikkeleiden korreloivan merkittävästi ilman saastumisen kanssa. Tärkeimmät ilman saastuttajat ovat fossiiliset polttoaineet, turpeen poltto niiden joukossa.

Vaikka yhteiskuntien pysähtyminen koronaviruspandemian takia onkin tuonut tilapäistä iloa ilman puhdistumisen ja kasvihuonekaasujen päästöjen vähenemisen kautta, ovat tutkijat varoittaneet siitä mahdollisuudesta, että tilanne kääntyy nopeastIMG_20170725_0014.jpgi aikaisempaa huonommaksi, jos kansantalouden elvyttämisessä lähdetään siitä, että fossiilisien polttoaineiden käyttöön kohdistuvia rajoituksia vähennetään. Näin toimittaisiin, jos turpeen käytöstä luopumista hidastettaisiin.

Kun lisäksi turpeen käyttö olisi huoltovarmuudelle hyödyllinen vain vähentämällä tuotavien fossiilisten polttoaineiden käyttöä, joiden käytöstä muutenkin pitäisi luopua, se ei edes lisäisi huoltovarmuutta. Huoltovarmuutta sen sijaan parantaisi merkittävästi tuulivoiman lisärakentaminen. Minua on kovasti ihmetyttänyt tuulivoiman rakentamiseen liittyvä vastustus samaan aikaan ja samojen ihmisten toimesta, jotka kannattavat turpeen käyttöä. Tuulivoimaloiden haitoiksi on sanottu meluhaittoja, niiden maisemallisia haittoja ja sitä, että ne tappavat lintuja. Niiden aiheuttamat lintukuolemat ovat suurimmaksi osaksi myytti ja ainakin satoja kertoja vähäisempää kuin hyönteismyrkkyjen tai kissojen aiheuttamat lintukuolemat. Maisemallisista haitoista minua ihmetyttää, kuinka tuulimyllyt ovat kamalia, mutta turpeen ottamisella pilattu suomaisema ei. Meluhaitatkaan eivät ole suuria – olen itse nukkunut energiaa tuottavasta tuulivoimasta korkeintaan 500 m päässä eikä se unta haitannut. Jos meluhaitta on niin merkittävä, silloin ei voi antaa jääkaapin tai pakastimen meluta tai missään tapauksessa ei voi asua kaupungissa tai tien varrella. Tuulivoimalathan varmistavat huoltovarmuutta merkittävästi, kun ne tuottavat energiaa, vaikka yhteydet ulkovaltoihin olisivat kokonaan poikki. Samalla tavoin riippumatta yhteyksistä muuhun maailmaan aurinkovoima tuottaa energiaa ja lisää siten huoltovarmuutta. Niinpä voikin väittää, että kaikki uusiutuvat energiantuotannon muodot ovat kotimaista energiaa ja vahvistavat huoltovarmuutta.

Tuulivoima on myös taloudellisesti kannattavaa, minkä osoittaa se, että nykyisin tuulivoimaloiden rakentamisesta ilman yhteiskunnan tukea on tehty päätöksiä ja se, että tänä vuonna Yhdysvalloissa on tuotettu energiaa enemmän uusiutuvia lähteitä käyttäen kuin hiiltä käyttäen. Kun uusiutuvien luonnonvarojen käyttö energiantuotannossa on taloudellisesti kannattavaa, lisää huoltovarmuutta ja vähentää riippuvuutta fossiilisesta energiantuotannosta (johon lasken turpeenkin), josta ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitäisi päästä eroon, ei ole mitään syytä hidastaa turpeen käytöstä luopumista. Paremminkin nykytilanne antaisi mahdollisuuden luopua turpeesta ja muista fossiilisista polttoaineista aiemmin suunniteltua nopeammin. Siinä tarvittavien infrastruktuurien rakentaminen voisi hyvin kuulua osaksi talouden elvytyspakettia, joka ilman muuta tehdään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, fossiliset polttoaineet, turvetuotanto, uusiutuva energia, huoltovarmuus

Hallituksen ilmastotoimet - ylevät päämäärät mutta missä ovat näkyvät teot?

Tiistai 4.2.2020 klo 11:20 - Mikko Nikinmaa

Hallitus piti ilmastopäivän. Valitettavasti sen tulokset jäivät vähäisiksi. Ero puheiden ja tekojen välillä on edelleen huutava. Päivän tuloksena oli kyllä joitakin oikeansuuntaisia toimia, esimerkiksi ilmastorahaston perustaminen, mutta sen merkitys tulee näkyviin vasta kun nähdään, mihin rahoja käytetään. Teollisuuden sähköveron alennus voi myös olla hyödyllinen toimenpide edellyttäen, että sähköntuotanto on hiilineutraalia. Mutta…Jo tässä tulee näkyviin, etteivät ilmastotoimet sittenkään ole etusijalla hallituksen päätöksissä. Turpeen käytölle energiantuotannossa ei edelleenkään laitettu rajoituksia, vaan päätökset siirrettiin myöhemmin tehtäviksi työryhmätyöskentelyn jälkeen. Mihin turveasiassa tarvitaan työryhmätyöskentelyä, kun se on yksiselitteisesti huonompi energiantuotantovaihtoehto kuin fossiiliset polttoaineet, eikä edes ole energiantuotannon kannalta välttämätön. Lisäksi turvetuotannolla on suurimmalle osalle maanomistajista korkeintaan marginaalinen merkitys. Tämän vuoksi on käsittämätöntä, että siitä näyttää tulleen Keskustapuolueelle elämää suurempi kysymys.

Puheissaan hallitus edelleenkin rummuttaa ilmastotekojen puolesta, mutta tekoja siirretään mahdollisuuksien mukaan myöhemmäksi. Tässä on se ongelma, että IMG_20170826_0048.jpgmitä myöhemmin mihinkään tekoihin ryhdytään, sitä radikaalimpia niiden pitää olla, jotta mitään positiivisia vaikutuksia nähdään. On tietysti totta, että kaikki todelliset ilmastoteot vaikuttavat nykyiseen elämänmuotoomme, mutta niiden vaikutukset puoluekannatukseen ovat sitä suurempia mitä radikaalimpia ne ovat. Sitä paitsi voisikin olla, että uskallus tehdä suuriakin uhrauksia tulevien sukupolvien hyväksi toisi yllättäen suuren kannattajajoukon rohkeiden päättäjien taakse, niin suuri ympäristöhuoli nykyisin on kansalaisten keskuudessa. Tutkijat ovat lausuneet varoituksen sanoja ympäristön ylikäytöstä ja ilmastonmuutoksesta jo 50 vuotta, mutta vieläkin teot ympäristön hyväksi ovat mitättömiä. Minua naurattaisi, jos ei itkettäisi tilanteen vuoksi, että niin Suomessa, muualla Euroopassa kuin Yhdysvalloissa teollisuuspiirit ja elinkeinoelämä rupeavat edellyttämään ympäristötoimia poliitikoilta. Tilanne on täysin toinen kuin silloin 50 vuotta sitten, kun ympäristötutkijat rupesivat esittämään varoituksia ympäristön tilan huononemisesta. Tuolloin teollisuusjohtajat sanoivat, ettei teollisuudella ole varaa tehdä ympäristötoimia, ne estäisivät tuotteiden myynnin. Tällä hetkellä teollisuusjohtajat ovat ruvenneet sanomaan, että meillä ei ole varaa viivytellä ilmastotoimien tekemisessä. Kun on melkoisen varmaa, että teollisuusjohtajien päämäärät ovat samat kuin 50 vuotta sitten, tämä osoittaa kuinka pahasti jälkeen poliitikot ovat jääneet yleisen edun toteuttamisesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, turve, puoluekannatus

On ihan sama mitä polttaa jos tuotetun hiilidioksidin poistaa

Tiistai 24.9.2019 klo 13:53 - Mikko Nikinmaa

Kaikki polttaminen tuottaa hiilidioksidia ja savukaasuissa on erilaisia pienhiukkasia. Niinpä periaatteellisena lähtökohtana pitäisi olla sen, että mikä tahansa poltto on ilmastoa lämmittävää. Hiilidioksidia poistuu ilmakehästä, kun kasvit ja levät sitä yhteyIMG_20170810_0082.jpgttävät. Jos tämä on lähtökohta, niin puun poltto, turpeen käyttö ja fossiiliset polttoaineet, maakaasu, öljy ja kivihiili, ovat täsmälleen toistensa kaltaisia. mikäli jokainen tuotettu hiilidioksidilitra poistetaan ilmakehästä esimerkiksi puita istuttamalla. Olisi sangen helppoa laskea, miten paljon kasvillisuuden tulee yhteyttää, jotta tuotettu hiilidioksiditonni tulee syödyksi. Energian tuotantomuodoista tuuli-, vesi- aurinko- ja aaltovoima ovat täysin päästöttömiä.

Myös kaikki kasvipeitteiset pellot kuluttavat hiilidioksidia. Kun lisäksi niistä vapautuva fosforin määrä on paljon pienempi kuin kynnöspelloilta, tulisi ympäristösyistä maksimoida aika, jolloin pelloilla kasvaa jotakin. Paksu juurikerros ja eloperäinen maa on myös suuri kasvihuonekaasujen varasto, mitkä muokkauksen yhteydessä vapautuvat ilmakehään.

Siis, istuta puita jos ajat autolla ja anna lähiympäristössäsi kasvien vallata maa. Kasvipeitteen lisääminen voi myös lisätä alueen sateisuutta, mikä puolestaan lisää kasvien  kasvua ja hiilidioksidin kulutusta. Tämä voi johtaa positiiviseen kierteeseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, metsätalous, turve, maatalous