Vihreä siirtymä - miksi kannattaa olla edelläkävijä?

Sunnuntai 16.4.2023 klo 14.50 - Mikko Nikinmaa

Kaksi asiaa vetosi erityisen paljon suureen osaan suomalaisista äänestäjistä: maahanmuuton ja ilmastohörhöilyn vastustus. Mikään ei ole meille suomalaisille niin turhaa ja kustannuksia nostavaa kuin vihervasemmistolaisten ajama vihreä siirtymä. Eikä se luontokatokaan ole muuta kuin pääkaupunkiseudun asukkaiden pelottelukeino. Perussuomalaisia äänestämällä ei moisiin turhiin asioihin syydetä rahaa, ehtiihän asioihin puuttua muiden perässäkin.

Kun on kuunnellut perussuomalaisten lausuntoja vihreästä siirtymästä, tuntuu, ettei se ole muuta kuin pyrkimystä nostaa autoilun kustannuksia. Bensiinin ja dieselin hintaa nostetaan vaatimalla niihin kallista biopolttoainetta sekaan. Vaikka Irlannissakin pystytään luopumaan turpeen käytöstä polttoaineena, täällä ei olisi syytä mennä siihen. Erehdyin kerran kommentoimaan yhdellä some-keskustelupalstalla, että eikö olisi hyvä jos Suomen hiilijalanjälkeä pystyttäisiin pienentämään muuttamalla teräksentuotanto hiilestä riippumattomaksi (tällä hetkellä Suomen hiilijalanjäljestä lähes 10 % johtuu teräksen tuotannosta). Sain kuulla, ettei terästä voi tehdä ilman hiiltä. Niin – poliitikoissa ja äänestäjissä on suuri joukko ihmisiä, joiden mielestä koko vihreä siirtymä on vain rahan hukkaa.

Tähän joukkoon eivät enää kuulu teollisuuden ja muun talouselämän johtopiirit. Ne haluavat, että Suomi olisi ilmastopolitiikassa edeltäkävijöiden joukossa. Tietävätköhän autolla liikkuvat kansan syvät rivit – ja perussuomalaiset poliitikot - vientiteollisuutemme johtajia paremmin, että vihreä siirtymä on turhaa? Tuskin. Jo viime kuukaudet ovat osoittaneet, kuinka kunnianhimoinen ilmastopolitiikka auttaa suomalaista talouselämää.

Maailmanlaajuisesti teollisuus pyrkii pois öljyn ja hiilen käytöstä. Missä vain mahdollista, uusiutuvan energian käyttö on avainasemassa. Yksi tärkeistä suunnista on nk. vetytalous. Vedyn tuottaminen vaatii paljon sähköä, mutta kun se on tuotettu, vety kelpaa polttoaineeksi niin raskaalle maaliikenteelle, laivoille ja lentokoneille tehtaiden toiminnasta puhumattakaan. Suomi näyttää nyt saavuttaneen tilanteen, jossa sähkön tuotanto rupeaa riittämään vetytalouteen. Kun Suomi näyttää saavuttavan täyspainoisen uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteetin ensimmäisten joukossa, useita ulkomaisia investointeja on jo suunnitteilla. Ilman muuta yhden kehityskohteista tulee olla laivamoottoreiden kehittäminen vetykäyttöisiksi. Moisilla moottoreilla on huima kilpailuetu, kunhan ne ovat ensimmäisten joukossa. Maailmanlaajuisesti kaikki terästä käyttävät teollisuuslaitokset pyrkivät käyttämään fossiilivapaata terästä. Tämän ansiosta ne teräksen tuottajat, jotka ensin ovat valmiita sellaista myymään, voittavat (ja vanhoilla fossiilimenetelmillä tuottavat kuolevat pois).

Eipä olekaan ihme, miksi elinkeinoelämän johto tukee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Perussuomalaisten esittämä vihreän siirtymän hidastaminen olisi pahimmanlaatuista itseensäkäpertymistä, mikä ei ajaisi yhdenkään suomalaisen etua. Polttoaineiden hinnan nousu ei ole vihreä siirtymä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, vetytalous, sähkön tuotanto, teräs, ilmastopolitiikka

Mä lehden luin - Ilmastonmuutosta ei oteta vakavasti

Tiistai 3.3.2020 klo 11.05 - Mikko Nikinmaa

Tämän päivän (3.3.2020) Helsingin Sanomia lukiessani en voinut olla kiinnittämättä huomiota uutiseen, jonka mukaan Finnair lopettaa lentokompensaatiomahdollisuuden tarjoamisen. Aluksi tuohduin lentoyhtiölle, mutta onneksi luin uutisen kokonaan. Syynähän oli se, että Poliisihallitus, valtion viranomainen, tulkitsee, että ilmastokompensaation tarjoaminen on rahankeräyslain alaista, jolloin se on verotettavaa toimintaa. Tämä ei ole edes ensimmäinen kerta, kun Poliisihallitus tulkitsee vastaavalla tavalla, mielestäni ilmastotoimia haittaavasti.

Tapaus on hyvä esimerkki siitä, kuinka poliittisissa puheissa tuodaan esiin, kuinka tärkeitä ilmastomuutoksen vastaiset toimet ovat, mutta sitten kun jotakin tehtäisiin käytännössä, valtion viranomainen vesittää toimintamahdollisuuden. Tietysti on hyvä, että tekojen lainmukaisuutta valvotaan, mutta mikäli tuloksena on selkeä ristiriita sen kanssa, minkä sanotaan olevan toivottavaa, joko lain tulkintaa pitäisi muuttaa (esimerkiksi asetuksella) tai järeimmillään koko laki tulisi uudistaa.

Mikäli ilmaston hyväksi tehtäviä toimia ei saa verovapaaksi yleishyödylliseksi toiminnaksi, en ainakaan minä voi tehdä kuin yhden johtopäätöksen: Ilmastonmuutos ei ole poliittisessa päätöksenteossa tärkeää, vaikka toisin puhutaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lentokompensaatio, ilmastopolitiikka, viranomaistoiminta