Vihreä siirtymä - miksi kannattaa olla edelläkävijä?

Sunnuntai 16.4.2023 klo 14.50 - Mikko Nikinmaa

Kaksi asiaa vetosi erityisen paljon suureen osaan suomalaisista äänestäjistä: maahanmuuton ja ilmastohörhöilyn vastustus. Mikään ei ole meille suomalaisille niin turhaa ja kustannuksia nostavaa kuin vihervasemmistolaisten ajama vihreä siirtymä. Eikä se luontokatokaan ole muuta kuin pääkaupunkiseudun asukkaiden pelottelukeino. Perussuomalaisia äänestämällä ei moisiin turhiin asioihin syydetä rahaa, ehtiihän asioihin puuttua muiden perässäkin.

Kun on kuunnellut perussuomalaisten lausuntoja vihreästä siirtymästä, tuntuu, ettei se ole muuta kuin pyrkimystä nostaa autoilun kustannuksia. Bensiinin ja dieselin hintaa nostetaan vaatimalla niihin kallista biopolttoainetta sekaan. Vaikka Irlannissakin pystytään luopumaan turpeen käytöstä polttoaineena, täällä ei olisi syytä mennä siihen. Erehdyin kerran kommentoimaan yhdellä some-keskustelupalstalla, että eikö olisi hyvä jos Suomen hiilijalanjälkeä pystyttäisiin pienentämään muuttamalla teräksentuotanto hiilestä riippumattomaksi (tällä hetkellä Suomen hiilijalanjäljestä lähes 10 % johtuu teräksen tuotannosta). Sain kuulla, ettei terästä voi tehdä ilman hiiltä. Niin – poliitikoissa ja äänestäjissä on suuri joukko ihmisiä, joiden mielestä koko vihreä siirtymä on vain rahan hukkaa.

Tähän joukkoon eivät enää kuulu teollisuuden ja muun talouselämän johtopiirit. Ne haluavat, että Suomi olisi ilmastopolitiikassa edeltäkävijöiden joukossa. Tietävätköhän autolla liikkuvat kansan syvät rivit – ja perussuomalaiset poliitikot - vientiteollisuutemme johtajia paremmin, että vihreä siirtymä on turhaa? Tuskin. Jo viime kuukaudet ovat osoittaneet, kuinka kunnianhimoinen ilmastopolitiikka auttaa suomalaista talouselämää.

Maailmanlaajuisesti teollisuus pyrkii pois öljyn ja hiilen käytöstä. Missä vain mahdollista, uusiutuvan energian käyttö on avainasemassa. Yksi tärkeistä suunnista on nk. vetytalous. Vedyn tuottaminen vaatii paljon sähköä, mutta kun se on tuotettu, vety kelpaa polttoaineeksi niin raskaalle maaliikenteelle, laivoille ja lentokoneille tehtaiden toiminnasta puhumattakaan. Suomi näyttää nyt saavuttaneen tilanteen, jossa sähkön tuotanto rupeaa riittämään vetytalouteen. Kun Suomi näyttää saavuttavan täyspainoisen uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteetin ensimmäisten joukossa, useita ulkomaisia investointeja on jo suunnitteilla. Ilman muuta yhden kehityskohteista tulee olla laivamoottoreiden kehittäminen vetykäyttöisiksi. Moisilla moottoreilla on huima kilpailuetu, kunhan ne ovat ensimmäisten joukossa. Maailmanlaajuisesti kaikki terästä käyttävät teollisuuslaitokset pyrkivät käyttämään fossiilivapaata terästä. Tämän ansiosta ne teräksen tuottajat, jotka ensin ovat valmiita sellaista myymään, voittavat (ja vanhoilla fossiilimenetelmillä tuottavat kuolevat pois).

Eipä olekaan ihme, miksi elinkeinoelämän johto tukee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Perussuomalaisten esittämä vihreän siirtymän hidastaminen olisi pahimmanlaatuista itseensäkäpertymistä, mikä ei ajaisi yhdenkään suomalaisen etua. Polttoaineiden hinnan nousu ei ole vihreä siirtymä.

What to Wear?

Keskiviikko 26.2.2020 klo 11.48 - Mikko Nikinmaa

Virtually all clothing is today made of cotton, polyester or their mixtures. Presently textile industry is one of the biggest causes of environmental contamination and uses a lot of energy largely produced with fossil fuels. One of the problems with clothing is that the life cycle has decreased a lot with increasing GNP. The time that for example trousers are used has decreased to one third of what it was 50 years ago. Thus, one way of decreasing the environmental footprint of clothing is to use them longer. Another is to recycle them, certainly most of us in Europe and North America have nearly unused clothing in our cupboards, which could be recirculated. If a piece of clothing is not in adequate condition to be sold, it could theoretically be recycled to produce new clothing. However, already this presents difficulties, since most clothes are cotton-polyester mixtures, and remaking usable cloth from the mixtures is nearly impossible with present methodology.

However, even though longer use and recycling of clothing decreases the environmental footprint of textile industry, it does not abolish it. New clothes are needed all the time, and both cotton and polyester have significant environmental impacts. Every time one washes polyester-containing clothing, some microfibres, microplastics, end up in wastewater. Although modern wastewater treatment plants remove 99 % of the microplastics, some still end up in our rivers, lakes and seas. With recent discussion about microplastics it is hard to realize that the problem with cotton is much worse than that caused by polyester, but it is! First, cotton uses up very much land in subtropical and tropical areas, where land would be needed for food production. Second, cotton is cultivated in semidry areas, where it uses up virtually all water. The water is thus taken away from food production. The problem would be slightly smaller, if the profits from cotton would come to the local people, but this is not the case. Third, cotton cultivation is the most insecticide-intensive branch of agricultural production. In addition to insects, millions of birds are estimated to die every year because of eating the insects dying as a result of pesticide treatment.

In view of the above, an environmentally thinking person is faced with a dilemma: what to wear, since pretty much everything is environmentally unsustainable. The solution to this dilemma may be soon forthcoming. Start using clothes made of wood fibre. The Finnish company Spinnova has, together with Marimekko made the first experimental batches of clothing using wood fibres produced with their method. In addition to removing all the problems with cotton, the production can be carbon neutral. Further, if trees are planted to some of the arid areas, where cotton is presently cultivated, the area may become more moist (it appears that the presence of trees somehow helps to increase rainfall).

So, after a few years of asking for sustainably produced clothing, we may be able to change our rags to new clothes. One may hope that also dyeing them is done in a more environmentally-friendly fashion than is today done with cotton cloth in major producers like India, Pakistan and Bangla Desh, where cloth dyeing is a major source of aquatic pollution.

Drinkwater in plastic bottles - why?

Sunnuntai 25.12.2016 klo 11.21 - Mikko Nikinmaa

One cannot but notice that a large number of people are buying water in plastic bottles. Quite often the bottles are not recycled, but end up in the huge pile of plastic waste, which is currently contaminating especially our seas. It is estimated that hundreds of thousands of fish and marine birds die currently as a result of ingesting plastic waste.

But back to water in plastic bottles. Did you know that approximately three liters of water are used to produce a litre of bottled water? Did you know that occasionally the source of the water in bought bottles is tap water in the production place of bottled water? Further, I cannot see the reason why small water bottles are transported, e.g., from France to USA.

It is probably true that fresh water will be an inadequate environmental resource in the world in future. Consequently, we should save it where we can. One of the easiest ways of doing this is to drink tap water whenever possible, and when it is not, use local bottled water in recyclable bottles - and actually recycle the bottles, not throw them away.