Työn verotuksesta haittaveroihin - ilmastotekoko?

Share |

Keskiviikko 6.3.2019 klo 7:17 - Mikko Nikinmaa


Tämä kirjoitus täytyy aloittaa sanomalla, etä itse olen niitä korkeastiverotettuja palkansaajia, joiden verotuksen alentaminen on näyttänyt politiikan tärkeimmiltä päämääriltä. Minua, hyvätuloista palkansaajaa, tämä on vähän ihmetyttänyt, kun samaan aikaan on esiin tullut suuri joukko epäkohtia, jotka vaativat rahaa ja kun muistan maksaneeni suurempaa tuloveroa pienemmistä tuloista aiemmin. En voi vetää muuta johtopäätöstä kuin sen, että me hyvätuloiset olemme ensisijaisesti ahneita. Tämä näkyy maailmanlaajuisesti: mitä suuremmat tulot ovat, sitä enemmän ne ovat viime vuosina nousseet.

Viime aikoina on työn verotuksen alentamista, erityisesti progressiivisuuden pienentämistä ehdotettu toteutettavan niin, että erilaisia haittaveroja nostettaisiin. On jopa sanottu, että näin toimimalla edistettäisiin ilmastonmuutoksen torjumista. Mahtaakohan näin olla?

Verotuksen painopisteen muuttaminen progressiivisesta työn verotuksesta muuhun verotukseen muuttaa verotuksen luonnetta progressiivisesta tasaverotuksen suuntaan. Tällöin hyvätuloisille jää entistä enemmän tuhlattavaa käteen kun taas pienituloisen varoista menee entistäkin suurempi osa tuloista välttämättömyyksiin. Kun hyvätuloisen verotus kevenee, hän voi tehdä esimerkiksi yhden sijasta kaksi matkaa Thaimaaseen vuodessa tai ostaa kalliin mutta ilmastoystävälliseksi luokitellun sähköauton, jonka polttoaineesta ei joudu maksamaan haittaveroa. Pienituloinen puolestaan joutuu edelleen ajamaan vanhalla Corollallaan, jonka polttoaineeseen tulee lisää haittaveroa, joka osaltaan rahoittaa hyvätuloisen Thaimaanlennot.

Hyvätuloisen käteen jäävästä rahasta menee paljon suurempi osa tarpeettomaan, usein ilmastoa kuormittavaan kulutukseen kuin pientuloisen hankinnoista. Näin ajatellen voikin sanoa, että meidän hyvätuloisten veroasteen nousu onkin ilmastoprogressio. Miksi sitä ei ruveta ajamaan niin. "Progressiivinen verotus on ilmastomuutoksen vastustamista parhaimmillaan." Työn verotuksen ajaminen ilmastoverona olisi lähtökohta, jota voisi vastustaa vain jos on niin ahne, että mieluummin menee tuhoon ensimmäisessä luokassa kuin jättää mitään lapsilleen.

Ja sitten lentovero - ilmastomuutoksen vastainen toimi, jota useimmat kannattavat. Summat, joita lentoveroksi on ajateltu, ovat niin pieniä, etteivät ne ole edes sen suuruisia kuin hyvätuloisille ajatellut työn verotuksen pienennykset. Siispä lentoveron huomioonottaen hyvätuloinen ei voisikaan lentää kahdesti Thaimaaseen vaan joutuisi ottamaan toiseksi lomakohteeksi Kreikan. Tämä osoittaa, että lentoveroksi ajatellut summat ovat naurettavia. Veron tulisi olla niin suuri, että se rupeaisi heti vähentämään lentokoneiden käyttöä ja ohjaisi ilmaliikenteen kehitystä kohti zeppelin-tyyppisiä ratkaisuja. Zeppelin-tyyppiset ilmaliikenneratkaisut olisivat useimpiin käyttöihin riittävät. Matkanopeus hidastuisi ehkä viisinkertaisesti, mutta niin vähenisi energiankulutuskin. Ja niissä tapauksissa, joissa nopea lentoyhteys olisi välttämätön, sellaisia olisi edelleen tarjolla. Ei tarvitse mennä ajassa edes viittäkymmentä vuotta taaksepäin, jotta lentämisen hinta suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin oli 5-10-kertainen nykyiseen verrattuna. Niinpä lentoverojen pitäisi maailmanlaajuisesti olla tuota luokkaa, niiden vaikutuksesta nykyisenkaltaisen lentämisen hinnan tulisi moninkertaistua. Kun lentoveroa ei olisi syytä periä sähkölentämiseltä, veikkaan, että sähkökäyttöisien lentokoneiden kehitys nopeutuisi jopa vuosikymmenillä.

Avainsanat: kulutus, ilmastomuutos, tulonjako


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini