Metsien kasvu hyytyy, kun ensiharvennus on liian rajua

Keskiviikko 4.1.2023 klo 18:35 - Mikko Nikinmaa

Suomen metsien merkitys hiilinieluina on vähentynyt. Olen jo aikaisemmin kirjoittanut, että yksi syistä metsien hiilidioksidintuotantoon on, että lämpötilan kohotessa talvella havupuutkaan eivät valon puutteen vuoksi pysty yhteyttämään (kuluttamaan hiilidioksidia), mutta niiden täytyy hengittää (tuottaa hiilidioksidia). Mitä korkeampi talvilämpötila on sitä enemmän ne tuottavat hiilidioksidia. Niin ilmastonmuutos on itseään ruokkiva ilmiö: kun lämpötila nousee, havupuiden kyky sitoa hiilidioksidia pienenee.

Viime aikoina on uutisoitu paljon toisesta syystä, joka näyttää merkittävältä. Kun puupeltoja kasvatetaan, ensimmäinen merkittävä vaihe taimikon perustamisen jälkeen on ensiharvennus. Jos puupeltoa harvennetaan liikaa, puuston kokonaiskasvu pienenee (eli hiilidioksidin sidonta vähenee). Kuvittelisi, että omistajat pyrkisivät ensiharvennuksissakin maksimoimaan puustonsa kasvun, mutta näin ei näytä olevan. Noin 60 % ensiharvennuksista tehdään niin, että puuston kasvu myöhemmin heikkenee. Tämä ei kyllä tue mantraa, jonka mukaan suomalainen metsänhoito on niin hyvätasoista, etteivät ulkomaalaiset saa siihen puuttua.

Miksi sitten harvennuksia ei tehdä myöhempää puuntuotantoa maksimoiden? Yksi syy taitaa olla se, että metsätyökoneita ei ole suunniteltu niin, että puustoa harvennettaisiin riittävän vähän. Toinen syy voi olla ahneus. Ensiharvennuksenkin puuaines saadaan myydyksi. Ei tule mieleen, että osa siitä rahasta vähentää myöhempää puupellosta saatavaa tuloa – enemmän kuin ensiharvennuksen aikana saatu tulo.

Niinpä, ahneus aiheuttaa ongelman tässäkin osassa ilmastonmuutoksen torjuntaa. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, hiilinielut, metsänhoito

Miksi metsien hiilinielu pienenee?

Tiistai 8.11.2022 klo 12:02 - Mikko Nikinmaa

Järkytys on ollut suuri, kun viime mittaukset ovat arvioineet, että Suomen maankäyttö on muuttunut hiilinielusta hiilidioksidin lähteeksi. Tämä on erityisen ongelmallista, kun Suomen ilmastopolitiikassa metsien toiminta hiilinieluina on ollut tärkeällä sijalla.

Syytä metsien hiilinielun pienemiseen ei tiedetä (metsäthän ovat edelleen hiilinielu – vaikkakin heikkenevä – muut maankäytön muodot ovat pääasiassa päästöjen lähteitä). Yhdeksi syyksi on esitetty hakkuiden lisääntymistä, mutta sekään ei ole oikein hyvä selitys, ainakaan yksin.

Ehdotankin seuraavassa syytä, joka johtuu ilmastonmuutoksesta ja jota ei yleensä oteta missään huomioon. Valon määrää Suomessa ilmastonmuutos ei ainakaan lisää, pilvipeitteen lisääntymisen vuoksi voi jopa vähentää. Talvikuukausina valon määrä on niin alhainen, että havupuutkaan eivät pysty lainkaan yhteyttämään. Kun ilmastonmuutos nostaa lämpötilaa, niiden hiilidioksidia tuottava hengitys lisääntyy, sitä enemmän mitä enemmän lämpötila nousee. Täten koko sen ajan, kun valo ei riitä yhteytykseen, havupuut ovat hiilidioksidin lähteitä.

Enpä ole nähnyt dataa, joka selvittäisi, onko ehdotuksessani mitään järkeä. Mittausinformaatio maassa on kuitenkin olemassa, joten asian voisi varmistaa. Jos ajatukseni on paikkaansa pitävä, ainut keino estää metsän hiilinielun pieneneminen on estää lämpötilan nousu talvella.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, hiilinielut, metsän kasvu, yhteytys