Lapsuuden linturetkistä luontokatoon

Maanantai 4.7.2022 klo 19.47 - Mikko Nikinmaa

Linturetkieni reitti kulki joenrantaa, Salpalinjan kiviesteiden kautta peltojen poikki ja lopuksi sekametsään. Lehmät olivat laitumella niin kuin lampaat ja hevosetkin. Vaikka pellot oli pääosin salaojitettu, avo-ojia oli varsinkin laidunmailla. Linturetkilläni kuljin melkein päivittäin suunnilleen samaa reittiä ympäri vuoden. Ja viisikymmentä vuotta sitten kuovit, pikkulepinkäiset, peltosirkut, hömötiaiset, kivitaskut, pensastaskut, varpuset, västäräkit, punakylkirastaat, keltasirkut jne. tulivat havaintovihkoon kirjatuiksi päivittäin, kunhan olivat vain Suomeen muuttaneet. Niiden ei olisi silloin voinut kuvitellakaan harvinaistuvan.

Ja niin on kuitenkin käynyt. Kun on katsellut listausta uhanalaisista linnuista, siellä on monia, jotka lapsuuteni aikana kuuluivat maisemaan yhtä lailla kuin laiduntavat lehmät ja pellonpientareiden kukat. Siinä minusta onkin suurin luontokadon syy. Metsät eivät enää ole monilajisia, monen ikäisiä metsiä vaan yksilajisia puupeltoja. Kun metsiä on ”hoidettu”, hoito on tarkoittanut maksimaalisen puuaineksen määrän saamista teolliseen käyttöön. Tällöin muut metsiin liittyvät arvot kuten luonnon monimuotoisuus ja marjastus ym. ovat kokonaan unohdetut. Vastaavalla tavalla ovat kasvinviljely ja karjanhoito muuttuneet perinteisistä perhetiloista, joissa kotieläimet olivat kesät laitumilla ja peltojen pientareilla kukkivat luonnonkasvit, teollisiksi maito-, liha- tai viljatehtaiksi. Ne keskittyvät usein vain yhteen tuotteeseen, jonka tuotannon maksimoinnissa käytetään paljon kasvinsuojeluaineita ja vähennetään mahdollisuuksien mukaan tuottamattoman maan osuus. Luontokato syntyy kaiken yksipuolistumisen seurauksena.

Lyhytaikaisesti näin voidaan saavuttaa maksimituotanto, mutta pitkän päälle luontokato lisää niin ihmisen, eläinten kuin kasvien sairauksia, köyhdyttää maaperää ja johtaa lopuksi merkittävään tuotannon vähenemiseen. Voi, jospa lapsuuden linturetkimaisemat saisi takaisin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luonnon monimuotoisuus, metsänhoito, uhanalaisuus

Ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto

Keskiviikko 12.7.2017 klo 9.47 - Mikko Nikinmaa

Uutisiin on noussut se, että ihmisen aiheuttaman merkittävän sukupuuttoaallon arvellaan alkaneen. Tähän ovat syynä ilmastonmuutos, ylikalastus, tehomaatalous, metsästys, metsätalous ja sademetsien hakkuut. Sukupuuttoja on käsitelty kattavasti näillä sivuilla olevassa Ympäristökirjassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: biodiversiteetti, luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos