Ilmastonmuutos ja Covid-sairaus - samat ongelmat

Tiistai 31.8.2021 klo 15:25 - Mikko Nikinmaa

Koronavirus on jokaista maailman kolkkaa koskettava ongelma. Australia ja Uusi Seelanti ovat pyrkineet tukahduttamaan viruksen kokonaan. Heti kun tartuntoja on havaittu, maat ovat laittaneet voimakkaita rajoituksia ja käytännössä koko maa on suljettu ulkomaalaisilta. Nyt jo näkyy selvästi, ettei tällainen maan hermeettinen sulkeminen ulkomaailmalta ole mahdollista. Kaikista toimista huolimatta virus on ruvennut leviämään. Täydellisen sulkemisen sijaan kaikki muut rikkaat maat luottavat rokotuksiin. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kaikki halukkaat saavat täyden rokotesuojan tämän vuoden kuluessa. Mutta rokotuksissakin nationalismi ja eriarvoisuus jylläävät. Jo tällä hetkellä puolet rikkaiden alueiden väestöstä ovat saaneet rokotteen kun taas esimerkiksi köyhässä Afrikassa vain kaksi sadasta on piikitetty. Kuitenkin, jotta pandemia pysyy aisoissa eikä tule aina silloin tällöin häiritsemään elämää, pitäisi meidän rikkaiden luopua itsekkyydestämme ja pitää huoli siitä, että maailman miljardit köyhät tulevat rokotetuiksi. Jopa silloin, kun ajattelemme itsekkäästi, meidän täytyy poistaa eriarvoisuus.

Ilmastonmuutos on myös koko maailmaa koskeva ongelma. Lisäksi siinäkin on mahdotonta sulkea oma maamme hermeettisesti muutoksen ulkopuolelle. Seuraavaksi aina tulee kommentit, että kyllähän me jo teemme, mutteivat nuo muut, ja että Suomi on niin pieni, ettei meidän teoillamme ole vaikutusta. Ei olekaan, jos pitäydymme nationalistisessa eriarvoisuutta ylläpitävässä ajatusmallissa. Sen sijaan, jos haluamme taistella ilmastonmuutosta vastaan, meidän on luovuttava itsekkyydestämme ja rahoitettava hankkeita siellä, missä niiden vaikutus ilmastoon on suurin. Jopa silloin, kun ajattelemme itsekkäästi, meidän täytyy poistaa eriarvoisuus.

Koronaviruksen ja ilmastonmuutoksen torjunta liittyvät siis yhteen. Molempien suurimmat ongelmat ovat nationalistinen itsekkyys ja maailman ihmisten eriarvoisuus. Vain näitä vähentämällä voidaan kumpaakaan torjua tehokkaasti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eriarvoisuus, nationalismi, pandemia

Verotus ilmastomuutoksen torjunnassa ja ympäristön tilaa parantamassa

Perjantai 19.4.2019 klo 13:02

Kun maailman onnellisimpien maiden listat ovat taas tulleet julki, niin niissä ovat järkiään olleet kärjessä maat, joissa ansiotulon verotus on korkeaa. Lisäksi kun verrataan Suomen tuloveron progressiivisuutta muihin Pohjoismaihin, se on selvästi alhaisempaa. Tuloveroa on myös lukuisia vuosia laskettu, mistä on seurauksena ollut, että yhteisistä varoista maksetut koulutus, lasten, vanhusten ja terveydehoito ovat kaikki ruvenneet kärsimään suuremmasta ja suuremmasta resurssointiongelmasta. Lyhyesti sanottuna: kaikki haluavat hyvinvointiyhteiskuntaamme kuuluvat palvelut, mutta kukaan ei DSC_0016.JPGhaluaisi niistä maksaa itse. Äärimmilleen vietynä ajattelu näkyy perussuomalaisten ehdotuksissa: usean miljardin menot voitaisiin kattaa kehitysapu lopettamalla ja maahanmuutto estämällä, vaikka niihin kuluvat rahasummat ovat paljon pienempiä. Raha ilmeisesti kasvaa puussa heti kun toisennäköisien auttaminen lopetetaan.

Tuloveron alentamisen sanotaan aina tuovan lisää työpaikkoja. Tästä ei kuitenkaan ole mitään todisteita. Sen sijaan on havaintoja siitä, kuinka eriarvoisuus aina kasvaa, kun tuloveroja lasketaan ja verojen progressiivisuutta pienennetään. Itse olen sitä joukkoa, jota tuloveron alentamisen pitäisi erityisesti houkutella: hyvätuloinen asiantuntija. Kuitenkin siinä joukossa, jonka pitäisi juosta alempien verojen toivossa, minusta tuntuu, että elinpaikan valinnassa painavat kaikki ne syyt, jotka tekevät kokrean veroasteen maat maailman onnellisimmiksi. Vasta niiden jälkeen mainitaan se, että voisihan se verotuskin olla pienempi, jos vain yärkeät palvelut pystytään hoitamaan. 

Edellä oleva vuodatus liittyy siihen, mikä äsken Sitran reportissa tuotiin esiin: pitäisi alentaa tuloveroa ja alennuksen vuoksi tarvittava raha kerätä haittaveroina. Periaatteessa olenkin sitä mieltä, että erilaisilla lisämaksuilla voidaan ohjata ihmisten ja yritysten kulutustottumuksia. Mutta sitten kun ruvetaan miettimään sitä, mikä on tehokkainta ympäristön tilan auttamista, muuttuukin tilanne. Vähävaraiset ihmiset joutuvat käyttämään joitakin asioita, jotka ovat perustellusti haittaverojen kohde kun taas hyvätuloiset pystyvät välttämään niitä. Tällöinhän tuloveron alentaminen haittaveroa käyttämällä tarkoittaa tulonsiirtoa vähävaraisilta hyvätuloisille. Tämän kompensoimiseksi SITRAn raportissa esitetään, että vähävaraisille korvattaisiin koituvat lisämenot. Minusta kaikkein paras ilmastomuutosta ja ympäristön tilan heikkenemistä estävä verotus olisi tuloveron jyrkkä progressio. Sitä voisi kutsua ilmastoprogressioksi. Perusteet tälle ovat alla:

1. Tiettyn tulotason yläpuolella suurin osa ylimääräisestä tulosta voidaan käyttää tarpeettomaan kulutukseen. Tämä väistämättä aiheuttaa ympäristökuormaa, jota voitaisiin välttää. Tarpeeton kulutus siis lisääntyy tulojen kasvaessa, joten käyttämällä ilmastoprogressiota sekä vähennetään eriarvoisuutta että suojellaan ympäristöä.

2. Korkea tulotaso ja rikkaudet saavutetaan lainana tulevilta sukupolvilta. Mitä suurempi tulotaso on, sitä suurempi lainan määräkin on. Näin ollen ilmastoprogressio olisi lainan ja sen korkojen maksamista. Jos tätä vastustaa, voi sanoa, että henklö on niin ahne, että mieluummin menee ensimmäisessä luokassa katastofiin kuin hyväksyy sen, että lastemme ja lastenlastemme hyvinvointi riippuu takaisin maksamastamme lainasta.

Minä, hyvätuloinen asiantuntija, olisin valmis siihen, että tuloveroani nostettaisiin kymmenen prosenttia ilmastomuutoksen ja muun ympäristön tilan heikkenemisen torjumiseksi. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tulovero, haittavero, kulutus, kestävä kehitys, eriarvoisuus